tiistai, 9. tammikuu 2024

KIRJAKALMISTO 398

 

 

 

 

KIRJAKALMISTO 398

 

 

WHH PEKKA PIETARI WIRTANEN

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

((tähän kuva))

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2023

 

 

 

 

 

 

 

KIRJAKALMISTO 2023

WHH 398

 

1. Mustonen Enni: RUOKAROUVA §§§

430 s. Otava 2016 s. YK

Syrjästäkatsojan tarinoita osa 4. Eletään vuosia 1914 – 1918. Ida pistää pystyyn pienen täyshoitolan, jonka ympärillä teos pyörii. Suomi itsenäistyy ja veljessota käydään. Kerronta on erittäin sujuvaa eikä tasapuolisesta asenteesta luovuta. Näitä teoksia lukiessa ei tule hiki. Kunnon viihdettä.

 

 

2. Sayers Dorothy: LUONNOTON KUOLEMA §§

247 s. Otava 1993 (1927) (Inkeri Relander) AV

Sekava kertomus ilmakuplamurhasta ja selvityksestä. Lordi Wimsey hömpöttää poliisiapuna ja suomennos vuodelta 1937 on täynnä anglismeja.

 

 

3. Mustonen Enni: PAIMENTYTTÖ §§§

363 s. Otava 2013 YK

Syrjästäkatsojan tarinoita osa 1. Paimentyttö Ida orpoutuu ja pääsee sisäpiiaksi Sakari Topeliuksen kotiin. Kaikenlaista tapahtuu, Sakari kirjoittaa tarinoitaan ja Ida saa Välskäreitä luettavakseen. Ida kulkee perheen mukana kesäpaikoissa ja lomaretkillä. Kun Sakari kuolee, Ida saa sauraavan piianpaikan Sibeliuksen kotona, mistä kertoo sarjan toinen osa.

 

4 Oranen Raija: MAAN AAMU §§½


 

639 s. Gummerus 1995 AK

Suomi itsenäistyy, kertomus alkaa vuodesta 1911. Kapina-aikaa kuvataan valkoisten näkökulmalta. Pääosassa on viihtyttävyys ja kerronnan kepeys. Kait historialliset tiedot pitävät paikkansa.


 

5. Mustonen Enni: LAPSENPIIKA §§§

366 s. Otava 2014 YK (Syrjästäkatsojan tarinoita 2)

Rumasti ajatellen keskiluokkaisten naisten viihderomaani. Joten luin tämän ihan mielelläni. Ida on lastenhoitajana Sibeliuksen perheessä, missä Janne fiftaa ja Aino on hauras.


 

6. Outsider: AAVELAIVA §§

133 s. Otava 1943 YK

Haapakosken tekosia, Karma-sarjaa. Murhapoltto, myrkytys, perintöriitoja, ihmisriistoa, kylähulluja ja kiristystä. Mutta harrastelijasalapoliisi Karma paljastaa syyllisen ja nuori lempi kukoistaa.


 

7. Tuomola Olavi: SININEN LOHIKÄÄRME §

155 s. Aura 1946 YK

Muutama suomalainen sekoilee Kiinassa. Katala Pin-mei johtaa hurjaa roistojoukkoa ja etsii ihmepatsasta, joka auttaisi taikavoimallaan ryövärit valtaan. Suomalaiset estävät aikeet, hakkaavat tuhmeliinien naamat jauhelihoiksi, tappavat yhden jos toisenkin, vapauttavat vangitun kaunottaren josta lopuksi saadaankin vaimo Hallan Pentille ja niin kultainen kuu loihtii Lummelammelle suloisen sillan.


 

8. Westlake Donald E.: PAHIMMASSA TAPAUKSESSA §

363 s. Wsoy 1999 (Kalevi Nyytäjä) Sapo 416 YK

Pitkäveteinen dekkari ei ole mistään kotoisin. Varkaalta varastetaan sormus ja varas ottaa sormuksen pois. Harpoin lopun.


 

9. Loeb Avi: ELÄMÄÄ AVARUUDESSA

220 s. Wsoy 2021 (Nina Mäki-Kihniä) AK

Aivan oikea Harwardin fyysikko suhtautuu vakavasti Aurinkokunnassa pistääntyneeseen Oumuamua-kappaleeseen. Lentorata, muoto ja outo kiihtyvyys viittaavat siihen, että kappale voisi olla keinotekoinen. Kiinnostava teos kiinnostavasta aiheesta, sujuvasti kirjoitettuna.


 

10. Dickson Carter: PRONSSILAMPUN KIROUS §§§

287 s. Wsoy 1991 2.p (1945) (Eero Ahmavaara) Sapo 33 YK

Egyptin kaivauksilta löytyneen pronssilampun kirous sotkee muutaman ihmisen elämän. Sir Henry Merrivale ratkaisee mysteerin, tosin minä ratkaisin sen jo ennen häntä. Mutta vetävää on kerronta eikä edes ruumiita tule.


 

11. Kirstilä Pentti: ISKU VASTEN KASVOJA §§

236 s. Wsoy 1983 2.p YK

Olympiavoittaja murhataan kuntolenkillä. Leppoisa kertomus lopahtaa lopussa täydelliseen mahalaskuun. Harmi.


 

12. (Nenonen Kari): LUCIFERIN LAPSET

117 s. Viihdeviikarit 1983 Hämärän rajoilla 1 YK ¤

Koska kuulemma WH Nenosen kirjat aiotaan julkaista nyt tekijänimen kera, luen ne uudelleen. En ymmärrä kauhukirjallisuutta, mutta kyllä ne hieman huvittavat. Niin kuin tämäkin taiten kirjoitettu saatanansyntytarina.

 

13. Sayers Dorothy L.: KUOLEMA VIERAILEE KERHOSSA §§

315 s. Wsoy 1989 (1928) 4.p (Helena Luho) Sapo 2 YK

Sata sivua liian pitkä kertomus murhasta ja sen selvittelystä. Digitalismurhan syy löytyy testamentista ja tuhma setä hinkuu rahan takia naimisiin perintöneitokaisen kanssa myrkkypullo kourassaan. Eipä lykästänyt.


 

14. Hyry Antti: AITTA §§§ §§

189 s. Otava 2000 3.p YK ¤

Mies ostaa vanhan aitan, purkaa sen, kuljettaa tontilleen ja kokoaa.Rauhaisampaa teosta ei voi olla olemassa – Hyryn Uunia lukuun ottamatta. Parina nämä muodostavat täydellisen tarinan.


 

15. Siukonen Jyrki: MUISSA MAAILMOISSA

180 s. Gaudeamus 2003 YK

Erittäin pitkäveteinen tieteellinen selvitys maanulkoisen elämän kuvailusta eli kuvitelmista historian aikana, Cicerosta Swedenborgiin. Ihminen on aina kuvitellut avaruuden elämän samanlaiseksi kuin Maassa. (Luulenpa, että kun elämää löytyy, se yllättää ihmiskunnan erilaisuudellaan. Tai sitten järkielämä tuhoaa aina itsensä heti kun sillä on kyky siihen. Maapallolle ainakin taitaa käydä juuri niiin.)

 

16. Zevin Gabrielle: TUULISEN SAAREN KIRJAKAUPPIAS §§§

239 s. Gummerus 2014 (Tero Valkonen) YK

Kirjakaupoista on aina hauska lukea. Tämä teos on hyvin inhimillinen kertomus kirjoista, ihmisista, elämästä ja hyvinkin paljon kuolemasta. Hyvä niin.


 

17. Falcke Heino: VALO PIMEYDESSÄ

370 s. Aula & Co 2021 (Tuomas Renvall) AK

Mustan aukon kuvaajan selvitys töistään. Yleisastronominen osuus on hyvinkin kiinnostava, kertomus mustan aukon kuvaamisesta ei niinkään. Lisäksi teoksessa tekijä kertoo omasta myönteisestä suhteestaan kristinuskoon sanomatta oikeastaan yhtään mitään. Lopussa laaja liiteosuus.


 

18. (Nenonen Kari): IKUINEN VALTAKUNTA

123 s. Viihdeviikarit 1983 Hämärän rajoilla 2 YV ¤

Natseja, aikamatkailua ja hieman lempeä. Fysiikan käsitteet ovat melko kohdallaan ja kerronta on letkeän sujuvaa. Kunnon hömppäkirja.

 

19. Sanders Lawrence: ETSIVÄ CONE §§

170 s. Gummerus 1989 (Hanna-liisa Timonen) AK

Preesensissä, mitä en voi sietää. Ja pankkihuijaus, joka tuskin voisi Suomessa onnistua. Mukana reipasta seksiä ja sovelias Cloe-kissa. Tulipa luettua.


 

20. Ferrars Elizabeth: TUTKIMUSKOHTEENA KUOLEMA §§

233 s. Wsoy 1986 (Kristiina Drews) (Sapo 302) YK

Kirjan puolessa vällissä yhdeltä pomolta viilletään kurkku auki. Tri Emma tutkii poliisi Dayn sivuapuna tapausta ja syyllinen heittäytyy kaulakiikkuun. Eli onnellinen loppu.


 

21. Bruun Staffan: AJATOLLA VEIKKO §§½

239 s. Otava 1995 (Seppo Hyrkäs) YK

Muslimit ovat valloittaneet liki koko Euroopan. Suomi vielä pinnistelee vastaan. Ajatolla Veikko ammutaan yleiseen vessaan ja Burt Kobbatia syytetään teosta. Mutkia on matkassa mutta transvestiitit auttavat, todellinen murhaaja selviää ja muslimivalta Suomesta ainakin hetkeksi heikkenee. Kumma ettei Staffan ole saanut fatwaa. Teos fantasiahyllyyn.

 

22. Hillerman Tony: MUSTA TUULI §§§

235 s. Otava 1982 (Jyri Raivio) AK

Navajo- ja Hopikulttuureita käytetään taustamausteena tässä huumerikollisuutta kuvaavassa teoksessa. Raatoja tulee mutta Jimmy Chee onnistuu pysymään hengissä. Soveliaasti huumelastikin huuhdotaan alas tulvivaan virtaan.


 

23. Moyes Patricia: MUSTA TYTTÖ, VALKOINEN TYTTÖ §§½

278 s. Wsoy 1992 (Leena Tamminen) (Sapo 355) YK

Kuvitteelliseen Karibialaisvaltioon sijoittuva huumesotku. Erilaiset paikalliset ja kansainväliset poliisit ja petkuttajat petkuttavat ja pidättävät milloin ketäkin. Liki satavuotias matami putsaa pöydän, onpa hänellä avioton poikakin salavirassa Merirosvoluolassa.


 

24. (Nenonen Kari) SANTA LAURAN PYHIMYS

124 s. Viihdeviikarit 1983 Hämärän rajoilla 3 YV ¤

Sisiliassa Laura kohtaa Santa Lauran legendan – eikä siinä hyvin käy. WH Nenosen kauhutarina on ammattimiehen työtä.

 

25. Nykänen Harri: RAID JA LEGIOONALAINEN §§§

279 s. SSKK 2002 YK

Raid tappaa, omasta mielestään oikeutesti ja asiallisesti. Samaa ei voi sanoa korkeista poliisimiehistä, jotka aarniomaisesti roistoilevat minkä kerkeävät – eivätkä kaikki edes jää kiinni. Vetävä tarina.


 

26. McBain Ed: ISO PAHA KAUPUNKI §§½

279 s. BS 1999 (Matti Rosvall) JKL/AK

87. piiri-kirja. Carella ja muut poliisit tutkivat murhia, jotka kohdistuvat erään yhtyeen jäseniin. Yksi jäsenistä on nunna. Asiat selviävät, ja samalla Carellan isän aiemmin tapahtunut murha. Kelpo viihdettä.

 

27. Hargla Indrek: APTEEKKARI MELCHIOR JA OLEVISTEN KIRKON ARVOITUS §§§

320 s. Into 2009 (Jouko Vanhanen) Into-pokkari AV ¤

Muutama murha tapahtuu, kaupunki elää 1400-lukua ja Melchior sekoittelee vaimonsa kera lääkkeitä. Tämän ohella miehen pitää ratkoa oikeudellisia arvoituksia ja löytää murhaajia. Homma onnistuu, ja lopuksi kirkon arvoitus kohoaa savuna Tallinnan taivaalle.


 

28. Bruun Staffan: TUNTEMATON TEKIJÄ §§½

238 s. Otava 1993 (Seppo Hyrkäs) YK

Atomivoimalavuoto, Venäjänootti, presidentinvaalit ja sotilasvallankaappaus. Siinä sotkua kerrakseen toimittaja Kobbatin elämään. Rinnakkaismaailmateos suomalaisscifihyllyyn.

 

29. (Nenonen Kari) SIGMA – PAHOLAISEN MERKKI

125 s. Viihdeviikarit 1983 Hämärän rajoilla 4 YK ¤

Bermudan kolmion seutuvilla tapahtuu kummia. Ajassakin hypitään, ja taitaapa maan alla pirujakin olla.


 

30. (Nenonen Kari): NIIN MUSTA KUIN MULTA

128 s. Viihdeviikarit 1984 Hämärän rajoilla 5 AV ¤

Uudelleensyntymistä vai telepaatiovaikutusta? Nainen näkee kauhu-unia ja kirmaa autollaan unitapahtumapaikoille. Psykologi starttaa perässä ja pelastaa naisen viime tipassa. Naimiskauppahan siitä syntyy. Lievästi kammottavaa kauhua, fantasiahyllyssä.

 

31. Bergman Sten: TRA SOVAĜA KAMĈATKO §§§

275 s. ESE 1932 (Birger Gerdman) YK ¤

Kertomus ruotsalaisen pariskunnan kaksivuotisesta (1921 – 23) matkasta Kamtŝatkan niemimaalle. He kulkivat hiihtäen tai koiravaljakolla muutaman tuhat kilometria, asuivat kylien jurtissa tai taivasalla makuupusseissa, valokuvasivat, keräsivät kansatieteellistä materiaalia Ruotsin kansallismuseolle ja palasivat hengissä Ruotsiin. Esperantokäännös on loistelias.


 

32. Tuuri Antti: TALVISOTA §§§

242 s. SSKK 1989 AK ¤

Tämä on kuin kuvaus tämän päivän Ukrainan sodasta. Venäläiset hyökkäävät maahan, vyöryttävät aron poikia tapettaviksi lauman toisensa jälkeen ja suomalaiset puolustautuvat niillä asein mitä heillä on. Onneksi Ukrainalaiset saavat parempaa aseistusta ja toivottavasti sodan lopputulos on toinen. Venäjä ei valloittanut Suomea, mutta alueita menetettiin. Kuinka käynee Krimin? Ja koko Ukrainan?

 

33. Omelka F. LA ALASKA STAFETO (+ Kaptitoj de la glacirokoj) §§½

100 s. EPC 1952 YK ¤

Kaksi esperantoksi kirjoitettua kertomusta. Stafeto kertoo kurkkumätälääkkeen kuljettamisesta alaskalaiseen kylään lumimyrskyn läpi. Lääkettä kuljetetaan osuus kerrallaan, kylästä kylään, koiravaljakoin. Kaksi viestinviejistä on alunperin suomalaisia. Toisessa jutussa on kuvaus lentokoneturmasta ja pelastustoimista Alpeilla.


 

34. Ellis Peters: TUOMITUN KAAPU §§§

222 s. Otava 1981 (Juhani Karve) AK ¤

1100-luvulla veli Gadfael tutkii murhatapausta. Suloista neitoa naitetaan härskille ukolle vaikka neidon sydän sykkii lämpimästi Joscelin-nuorukaiselle. Kas, ukko tapetaan ja Josceliniä syytetään. Leprapotilaiden viitat liehuvat, varoituskalistimet kalkattavat, mutta oikea syyllinen löytyy ja onni lankeaa Shrewsburyn kylän maille.


 

35. Bruun Staffan: CLUB DOMINA §§

296 s. Schildts 1992 (Seppo Hyrkäs) YK

Lehtihenkilö Burt Kobbat selvittää bordellitoimintaa Suomessa ja vähän maailmallakin. Murhia tehdään ja Burt möhlii siellä ja täällä. Aids-säätiö saa kuulla kunniansa eikä Nobel-palkintoa tipu. Kömpelöhkö entä jos-teos fantasiakaappiin.

 

36. Rainio Kullervo: LIIKANA SYNTYNYT §§§

286 s. Wsoy 1991 YK ¤

Oikeistopoliitikon muistelmia lapsuudestaan Jyväskylässä. Kurjista lähtökohdista professoriksi päätynyt mies kirjoitti leppoisan teoksen, jossa ei turhia kaunistella.


 

37. Evanovich Janet: ENSIN RAHAT §§§

294 s. Wsoy 2008 (Hanna Tarkka) AK ¤

Stephanie Plum-sarjan alkuteos, reipas sujuva kertomus naisesta joka rahapulassa alkaa ajaa takaa takuuvelallisia. Ruumiita syntyy, yhden tappaa Plum itse, ja orastava rakkaus vilkuttaa ovelta viimeisen velkakarkurin pitsapaketin myötä.


 

38. Kirstilä Pentti: JUMALIA EI UHMATA §§½

233 s. Wsoy 1982 YK

Hanhivaara käy Sisiliassa seuramatkalla. Murhataan pornokauppias ja Suomessa huumeveikko. Todennäköisin syyllinen on syyllinen ja sopivasti tappaa lopuksi itsensä, joten vankeinhoitokuluja ei tule.

 

39. Bruun Staffan: IHMISSYÖJÄ §§

236 s. Otava 1994 (Seppo Hyrkäs) YK

Maapallon liikakansoitukseen keksitään japanilainen parannuskeino: Super-Colaan sekoitetaan siittiöitä tuhoavaa ainetta. Kobbatin mielestä homma ei ole oikein. Onneksi olen näin vanha. Uskallan rauhassa juoda kaikenlaisia kolajuomia.


 

40. Salovaara Eija: KIE BOACOJ VAGADAS §§

70 s. DEF 1967 YK

Suomalainen alun perin esperantoksi kirjoitettu kertomuskokoelma. Pieniä kotoisia jutelmia Lapista. Hauska niitä oli lukea aikansa kuluksi.


 

41. KUUN PIMEÄ PUOLI §§

352 s. Jalava 2013 A V

Toim. Juri Nummelin. Eritasoisia ihmissusinovelleja. Vain yksi on vanhalta kunnon ajalta, Matti Kurikan (1863-1915), loput nykykirjoittajilta. Eivät nämä minua hetkauta, muutaman jätin kesken. Kurikan lisäksi Minna Supisen novelli tuntui leppoiselta.

 

42. Hyry Antti: SILTA LIIKKUU §§§½

237 s. Otava 1975 YK

Nuorukainen sairastuu, hoidetaan kuntoon lääkityksellä ensin Oulussa, sitten Helsingissä. Vielä nielurisatkin leikataan, ja lopuksi kootaan osista radio. Ei näissä Hyryissä paljon tapahdu, mutta rauha on maassa ja jumala taivaassa.


 

43. Junttila Päivi: NOIDAN TYTÄR §§

162 s. Karisto 1993 YK

Noitia, susia, hyviä ja pahoja. Sujuvasanainen vanhoja kaavoja noudattava kertomus. Viimeinen hyvän ja pahan taistelu on oudon lattea. Mutta ei tämä Junttilan talon seinästä repäisty kertomus ole.


 

44. Enqvist Kari: OLEMISEN PORTEILLA

290 s. Wsoy 2014 (1998) AK

Tieto-Finlandiapalkittu teos, jossa Enqvist liittää kvanttifysiikkaa ja tietoisuutta toisiinsa. No, ei asiasta selvää tule. Materialisti mies on, ja hyvä niin.

 

45. Bulthuis H. J.: LA VILA MANO §§

295 s. Ykema´s 1928 YK

Tästä olisi Suomi-Filmin saanut. Kurja pojannassikka onkin oikeasti kreivi ja karvainen käsi on eräänlainen omatunto, joka saa ihmiset parantamaan tapansa. Taustalla elää hollantilainen pikkukylä sadan vuoden takaa. Teoksesa on harvinaisen paljon painovirheitä, latoja ei ole osannut esperantoa ja oikolukija on ollut huolimaton.

 

46. INTOHIMOSTA RIKOKSEEN §§½

375 s. Book studio 2002 AK

Kymmenen rikosjuttua, joista muutama hipoo fantasiaa. Taso vaihtelee suuresti Orasesta (+) Mäkeen (-). Fantasiahyllyyn ei pääse, on 2000-luvulta.


 

47. Lönnroth Heleena: MYSTISET KATOAMISET §½

196 s. di Porri 2014 AK

Jotenkin hellyttävän kömpelö kertomus kolmesta murhasta ja ruumiiden kätkemisestä. Kotkan poliittinen elämä kuohuu, mutta murhat saikin aikaan lemmenkuohu eikä persurasismi. Parasta Onni-kissa, joka piti silakoista.


 

48. Cleeves Ann: LOKIN HUUTO §§§½

350 s. Karisto 2019 (Annukka Kolehmainen) YK

Hidaslukuinen, ”parempaa kirjallisuutta” edustava poliisiromaani. Homopoliisi, murha, kehitysvammaisia, hyväksikäyttöä ja salailua. Olin nähnyt tämän sarjana televisiossa, mutta en muistanut juuri mitään. Dementia?

 

49. Hyry Antti: UUNI §§§§½

400 s. Otava 2009 4.p YK

Luettuani Aitan ja Uunin melko peräkkäin, huomasin, että Aitta on minulle puoli pykälää mainiompi kuin Uuni. Teoksessa Pietari, eli kirjailija itse, muuraa uunin. Ohjeilla varmaan saisi lukijakin uunin tehtyä. Ensimmäiset leivät paistetaan. ”Ilmassa oli tuoksu, kuin kesän, tai vasta alkavan elämän”. Teos jäi tekijänsä viimeiseksi. Kiitos.


 

50. UUDEN PROOSAN PARHAITA §§§

219 s. Tammi 1978 5.p Toim. Pekka Tarkka AV

Mukana kolme fantasianovellia ja yksi uninovelli, joten panen teoksen fantasiahyllyyn. Pentti Holapan Muodonmuutoksia (Novellissa Boman on puhuva koira) ja Pekka Suhosen Tytöt lähtevät maailmalle (Samannimisessa novellissa tytöt lentelevät liimatuin sulkasiivin) hankin hyllyyn vielä erikseen. Juhani Peltosen kokoelmaan Vedenalainen melodia on syytä tutustua vaikka kokoelman novelli Orjien kasvattaja on iljettävä. Eeva-Liisa Mannerin novelli Vatikaani on uni.


 

51. Sandberg Timo: HÄRÄNSILMÄ §§§

349 s. Karisto 2015 YK

1920-luvulle sijoittuva kertomus metallityöläisistä, metsäalkoholisteista ja parista poliisimurhasta. Hieman lempeä seassa ja uuden keksinnön, hetekan, natisuttamista.

 

52. Raitis Harri: VÄHÄPÄTÖISEN MIEHEN KUOLEMA

175 s. Kirjaneliö 1980 YV/YK

Vähäpätöinen mies kerää tietoja talousrikoksista ja hänet murhataan. Murhatun vanhat koulutoverit alkavat tutkia juttua, ja roisto, luokkatoveri hänkin, pidätetään. Sekä murha että talouskonnuudet selvitetään. Eikä Mattia enää pidetty vähäpätöisenä.


 

53. Holopainen Anu: NOITIEN HOVI §§§

275 s. Karisto 1997 YK

Nuortenromaani, jatko-osa teokselle Kristallien valtakunta. Aikamatkailua, noitia ja taikuutta kaikenlaisia. Sujuvakerrontainen kelpo seikkailu, jossa hyvät voittavat ja pahat saavat miekan mahaansa.


 

54. Sipilä Jarkko: LUUPUISTO §§

251 s. Crime Time 2014 AK

Sujuvatekstinen iljettävä kertomus pedofiileistä ja kostosta. Takamäki-kirja, jonka pääosassa muut poliisit.

 

55, Autio Orvokki: TIMANTTIHÄÄT §§

121 s. Kirjayhtymä 1986 2.p YK

Pohjanmaalainen kylä elää elämäänsä Tyttö elää mukana, äiti tekee ompelutöitä ja isä asuu muualla. Muutama kuolema lopussa yrittää turhaan muuttaa totuttua elämänmenoa.

56. F. Szilagyi: TRANS LA FABELOCEANO … §§

135 s. Literatura Mondo 1931 YK

Szilagyi on kirjoittanut pari mainiota fantasiaromaania, mutta nämä novellit ovat lällyjä, kerta kaikkiaan. Kirja on kirjana kaunis ja napakka. Nimiölehdellä kirjailijan omiste.


 

57. Engholm Stellan: AL TORRENTO §§§

100 s. ESE 1934 2.p YK

Viehättävä keromus teollistuvasta Ruotsista. Maalaispoika rakastuu, tyttöystävä odottaa toiselle lasta, lapsen siittäjä lähtee litomaan, tyttö arvelee ettei hän ole pojalle kelvillinen, poika käy armeijan, lapsi syntyy, poika palaa kotiseuduilleen ja ottaa tytön ja lapsen omikseen. Esperantoksi kirjoitettu teos ei ole sovinitinen vaan kuvaa sovinistista aikaa.

 

58. Christie Agatha: HAUTAJAISTEN JÄLKEEN §§§

266 s. Femi 1978 (Eero Ahmavaara) AK

Muutama murha, keskusteluja, kurkistelua sinne tänne, hienostoporukka kasaan ja syyllinen selville. Tällä reseptillä AC on kasannut kymmeniä juttuja. Ja resepti toimii.


 

59. Suhonen Pekka: TYTÖT LÄHTEVÄT MAAILMALLE

133 s. Otava 1966 YK

Novelleja, joita en juurikaan ymmärtänyt. Viimeinen, teoksen niminovelli, on fantasiaa liimasulkasiivin lentävine tyttöineen. Kyse tietnkin on vertauskuvasta, mutta panen silti kirjan fantasiahyllyyn.


 

60. Päätalo Kalle: EPÄTIETOISUUDEN TALVI §§§

713 s. Gummerus 1992 RM

Kalle toimii Taivalkosken kunnanrakennusmestarina. Virka käy hermoille ja Tampereelle päätetään palata. Tampereen omakotitalon vuokralaisia ei saadakaan irtisanottua ja kunta lupaa parantaa palkkaa ja työoloja. Päätalot siis jäävät Taivalkoskelle. Iijoki-sarjasta vielä neljä osaa lukematta.

 

61. Cussler Clive: VALHALLA NOUSEE §½

467 s. Wsoy 2002 (Aulis Rantanen) RM

Terrorismia, ihmeellisiä keksintöjä, kymmeniä ruumiita ja imelää lässytystä. Teos on julkaistu 2001 ennen WTC:n murskaamista, kirjassa koetetaan monen muun tihutyöyrityksen lisäksi tuhota WTC ja lähiseutu kaasutankkeriräjäytyksellä. Teleportaatio toimii, samaten magnetohydrodynamiikka-alus. Heliumia jäähdytetään absoluuttiseen nollapisteeseen eikä kirjailija (tai kääntäjä) tiedä maailmankaikkeuden ikää. Täyttä sontaa, mutta vetävää sellaista koko teos.


 

62. Tuuri Antti: LAKEUDEN KUTSU §§§

363 s. Otava 1997 RM

Pohjanmaa-sarjan päätösteos. Erkki Hakala palaa Amerikasta Suomeen, kun verovelat ovat menneet vanhaksi, ostaa metallialan tehtaan, lirkuttelee erillään elänyttä vaimoaan ja ajelee amerikanraudallaan ympäriinsä. Toteavaa tekstiä on rauhaisaa lukea.

 

63. Flood David: MI SERĈIS ORON KAJ OLEON SED TROVIS… §§

132 s. ESE 1946 (Karl Gustaffson) RM

Ruotsalainen mies muuttaa Amerikkaan, etsii öljyä, etsii kultaa ja vielä radiumiakin. Pelastuu lukuisista hengenvaarallisista tilanteista, nitistää kymmenen roistoa kerralla ja muutenkin valehtelee kuin hra Mynchhausen. Palaa lopulta Ruotsiin. Liekö kertomus todeksi tarkoitettu? Ainakin se käännettiin esperantoksi.


 

64. Lönnroth Heleena: SILMÄ SILMÄSTÄ §

206 s. di Porri 2012 AV

Tuhma uskonnonopettaja tappaa ja kätkee kolmannen vaimonsa Ljudmilan. Ljudmilan viipurilainen sisar palkkaa Kaakonetsivät tutkimaan tapausta. Lapissa Niiles-Jussi hakkaa noitarumpuaan ja vie etsijät just oikealle suonsilmälle laajassa Lapissa. Sieltä Ljudmila nostetaan. Joku tappaa uskonnonopettajankin, joka löytyy jostain matonpesukoneesta. Taisi siskon suku olla murhatyön takana. Lopuksi juodaan kahvit ja lähdetään kotiin. Höh.


 

65. Tapio Marko: MUMMOKULTA §§§

174 s. Wsoy 1969 RM

Karkeanhilpeä trilleri”, päähenkilöinä patologi ja outo poliisi. Juonena vanha vitsi kuolleesta mummosta ja varastetusta autosta ja ratkaisuhakuna piirros petoksesta, joesta, sillasta ja lautasta. Ratkaisu löytyy ja patologi jatkaa matkaansa Lapin iloihin.


 

66. Leon Donna: KASVOT KUVASSA §§½

300 s. Otava 2011 (Kristina Rikman) RM

Kauniisti Venetsiaa kuvataan, tämä lie ”parempaa kirjallisuutta”. Mafian jäterikollisuutta ja tutkijan murhaa selvitettiin. Epäpätevä hammaslääkäri oli epäpätevästi toiminut ja Brunetti keskusteli Cicerosta kasvoleikkausuhrin kera. Eikä roiston ampunutta kasvouhrinaista lusimaan pantu, ja hyvä niin.


 

67. Heyerdahl Thor: EKSPEDICIO KON-TIKI §§§½

208 s. ESE 1951 (Carsten Brynildsen) RM

Toki luin tämän (Lautalla yli Tyynenmeren) nuorena, vaan en näin mainioksi muistanut. Kuusi ukkoa seilaa merivirtojen ja tuulen mukana yhdeksässä kuukaudessa bambulautalla Perusta atolliriutta Rarojalle, Takoituksena on todistaa, että Polynesia asutettiin idästä päin. Nykyään taidetaan arvella toisin.

 

68. James P.D.: MURHA EI SOVI NAISELLE §§½

256 s. Wsoy 1979 (Useita) Sapo 239 RM

Murhaaja palkkaa yksityisetsivän etsimään murhaajaa. Soveliaasti syylliset kuolevat kuka mitenkin, ja Cordeliakin pääsee kaivosta maan pinnalle. Elämä jatkuu.


 

69. Nykänen Harri: RAID JA PELKÄÄJÄT §§

255 s. SSKK 2001 RM

Raid vankilan pelkääjien osastolla suojaa todistajaa. Jansson väkineen saa talousrikollisen kiinni ja Raid poistuu Merjasta piittaamatta kohti Ruotsia. Mitäänsanomattoman sujuvaa höyhenenkevyttä tekstiä, josta huomenna ei muista mitään.

 

70. Jungstedt Mari: KEVÄÄN KALPEUDESSA §§

320 s. Otava 2011 (Sanna Manninen) RM

Gotlanti-sarjan kuudes teos on luistavaa tekstiä, mutta minulle siinä on liikaa keittiöpsykologiaa. Dominoiva äiti saa aikaan kaikenlaista pahaa. Yksi syytönkin ool rait kuoli vahingossa kait, mutt´ lähti henki muutamalta muultakin mamman lisäksi.


 

71. Gads Tomas: LUOPIOT §§½

316 s. Bazar 2020 RM

Kaksi naista (Satu Roos ja Kaisa Nummela) ovat kirjoittaneet kelvollisen ryhmä HALME-dekkarin Turun poliisipiiristä. Venäjänkarjalaisia kurjia kohtaloita, henkilökohtaisia poliisiongelmia ja Kakskerran mökki rikospaikkana – kuinka tulikin Boris mieleen.


 

72. Marchant Jo: IHMISEN KOSMOS §§§½

300 s. Ursa 2022 (Tuukka Perhoniemi) RM

Alaotsikko ”Kulttuuri ja tähdet”. Kahdesatoistta luvussa tekijä kertoo tähtitaivaan merkityksestä ihmisten elämään kautta aikain. Suurin osa luvuista oli erittäin kiinnostavia, muutama ei minulle niinkään. PhD Marchant tuntuu hiukan olevan kallellaan henkimaailmankin asioihin. Ei toki liikaa.

 

73. Holopainen Anu: MUSTA LIEKKI §§§

249 s. Karisto 1999 RM

Kaikkeen mahdolliseen fantasiaperintöön nojaava kertomus matkasta Manalaan. Apu löytyy kuin Lemminkäisen äidille ja noiduttu poika saadaan pelastettua. Fantasiahyllytavaraa.


 

74. Päätalo Kalle: IIJOELTA ETELÄÄN §§§

693 s. Gummerus 1993 RM/YK

Kalle saa tarpeekseen Taivalkoskesta ja muuttaa vaimonsa kanssa tamperelaisen omakotitalonsa yläkertaan. Helsingissä pidetään olympialaiset. Sota-ajan pahimmat vaivat ovat ohi, sotakorvaukset on maksettu ja Kalle saa työtä entiseltä työnantajaltaan. Kolme osaa Iijoki-sarjaa vielä lukematta.


 

75. Márques Gabriel Garcia: SADAN VUO414DEN YKSINÄISYYS §§ §§§

414 s. Wsoy 1983 10.p (Matti Rossi) RM/YK

Macondon kylän elämä, Buendian sukukronikka, joka alkaa tyhjästä ja loppuu tuuleen. Kolmas lukukerta. Täydellinen, huumaava teos.

 

76. Jylhä Heikki: IKILIIKKUJA §½

156 s. Wsoy 1944 AK

Saunakamarissa ukko kehittelee ikiliikkujaa. Eipä onnistu joten fantasiahyllyyn ei teos pääse. Teoksen kertoja seuraa sivusta, eikä hänenkään elämänsä onnistu. Apeahko kertomus maalaiselämästä ei elämäniloa pursu.


 

77. Tapio Marko: ENKELI LENSI OHI §§

182 s. Wsoy 1963 AV

Nämä MT:n poliisiromaanit (tämä ja kohde 65) ovat erilaisia kuin yleensä alan teokset. Aiemmat lukukerrat jättivät mieluisamman jälkimaun. Nyt tuntuivat kikkailulta. Tyyli on kohdallaan ja Jyväskylä henkii lämpimästi.


 

78. Ĉristie Agatha: GOLFKENTÄN MURHA §§

242 s. Wsoy 2004 6.p (Niilo Pakarinen) YK/RM

Liian pitkä päällystakki johdattaa Poirotin murhaajan jäljille. Eilisen loppunlukemisen jälkeen en enää muista juuri muuta. Ei siis ollut ajatuksiaherättävä klassikkoteos.


 

79. Salminen Sally: JÄLJET MAAN MULLASSA §§§

309 s. Otava 1961 (Mirja Heickell) RM

Keromus Vilhelmistä, Ednasta ja Svenistä. Ahvenanmaalaiset viljelevät maata, hoitavat karjaa, kalastavat, naivat ja paheksuvat. Sven muuttaa muille maille, palaa Ahvenanmaalle vuosien jälkeen ja muuttunut maailma on, tietenkin.

 

80. Ropponen Markku: KUHALA JA KAIMAANIN HYMY §§§

352 s. Tammi 2022 RM

Kuhalan dekkarit ovat myös ja ehkä juurikin veijariromaaneja, eikä niiden uskottavuus ole korkealla tasolla. Leppoisasti hommat etenevät ja murhaaja selviää. Kuhala on hankkinut hybridin ja vaimo on poissa tieltä Keski-Afrikassa Unicefin asioilla. Eikä Hippu-koiran panosta sovi aliarvioida.


 

81. Holappa Pentti: MUODONMUUTOKSIA §§§½

213 s. Wsoy 1959 RM

Neljä kertomusta, joista kolme on ilmiselvää fantasiaa. Bomanissa on puhuva ja lentävä koira, Tanssissa tytön jalat muuttuvat kultaisiksi kavioiksi ja Kentaurissa on ihmisiä, kentaureja ja petoja. Neljäs, Metamorfoosi, lie paremminkin muutos poliittisessa suuntautumisessa. Ihmettelen, ettei tätä kirjaa mainita luetteloissa. Joka tapauksessa fantasiahyllyyn.


 

82. Ivalo Santeri: HISTORIALLISIA KERTOMUKSIA

64 s. Wsoy 1931 RM

Kahdeksan kertomusta erilaisilta aloilta. Olen lukenut paljonkin Ivalon historiallisia romaaneja. Nämä jutelmat eivät nouse niiden tasolle enkä ymmärrä, miksi nämä on valittu ”oppikouluihin ja vastaaviin opinahjoihin” tarkoitettuun kokoomavihkoseen.


 

83. Gardner Erle Stanley: ULVOVAN KOIRAN TAPAUS §§§

222 s. Wsoy 1992 (Jorma-Veikko Sappinen) Sapo 363 RM

Ulvova koira paljastaa Perry Masonille murhaajan. Naimisissa ollaan kovinkin ristiin ja taisi syyllinen päästä koirana veräjästä.


 

84. Tapper Harri: LOIMU JA LUMI §½

215 s. Atena 2012 RM

Elävää sanailua Napoleonin Venäjänmatkasta. Ikävä kyllä teksti on onttoa somaa sanahelinää joka peittää alleen mahdollisen asian.

 

85. Bodkin McDonnel: PAUL BECKIN SEIKKAILUJA §§§

176 s. Wsoy 1941 (1898) (?) YK

1800-luvulla kirjoitettuja jutelmia rikoksesta ja ratkaisusta. Käsittääkseni lehtijulkaisuista kerätty kokoon 1898. Ensimmäinen suomalainen painos 1907. Älyllä näissä pelataan ja ratkaisut löytyvät.


 

86. Hurtta Boris: HAAMULINNAN HERRA

325 s. Helmivyö 2023 RM

Nummelinin toimittama, HH:n alkusanoin varustama postuumi teos koostuu Portissa julkaistuista artikkeleista. Etupäässä tekstit käsittelevät kauhua suomalaisessa kirjallisuudessa. Boris oli lukenut mies, sivistynyt ja jopa viisas. Nämäkin tekstit todistavat sen.

 

87. Christie Agatha: NEITI PINKERTONIN SALAISUUS §§½

281 s. Wsoy 1994 5.p (Eero Ahmavaara) YK

Ilman Marplea ja Poirotia teksti hieman laahaa, mutta kunnon kertomus tästä lopulta kehkeytyi. Väärää epäiltiin ja oikea murhaaja oli nitistää päähenkilön morsiamen. Viime hetkellä, kas kummaa, sankari kuitenkin pelastaa korisevan heilansa ja avioliiton arki voi alkaa.


 

88. Varro Martius: CAESAR KATSOO POHJOISEEN §§

135 s. Gummerus 1938 YK

Latinan lehtori lipsahtaa Caesarin ajan Roomaan ja koettaa turhaan estää Caesarin murhan. Vaikka juttu on lie unta, kelvatkoon aikamatkajuttuna fantasiaosastoon.


 

89. Tapio Marko: KOLMETOISTA MEHILÄISTÄ §§§

205 s. Wsoy 1964 2.p AV

Ampiaiset ja mehiläiset menevät sekaisin tässä MT:n parhaassa rikosromaanissa. Juttu loppuu onneksi kesken, ketään ei tapeta ja ryöstö onnistuu. Lukija päättäköön, mitä myöhemmin tapahtuu.

 

90. Iisalo Osmo: SUOMALAISIA LEGENDOJA §§§

227 s. Kirja 1923 SKS 169 YK

Suomalaiskansainvälisten legendojen perusteella Iisalo (Eino Railo) laati kokoelman, jonka alkupuolta ryydittää kauhu ja loppupuolta Jeesuksen ja Pietarin vierailu Suomessa. Alku on vetävämpää, lopun kertoo Eino Leino runossaan Legenda paremmin.


 

91. Holopainen Anu: BOREAKSEN LAPSET §§

237 s. Karisto 1998 YK

Kaikenlaista omituista tapahtuu Pohjoistuulen maassa. Hyvät ja pahat taistelevat ja kas, hyvät voittavat. Hieman edelisiä Holopaisia hajanaisempi teos. Etenkin loppu tuntuu töksähtävän.

 

92. Joensuu Matti Yrjänä: VÄKIVALLAN VIRKAMIES §§½

239 s. Otava 1989 2.p YK

Ensimmäinen Harjunpää. Osittain teksti on kuivakasta kuin kuulustelupöytäkirja, mutta vetävääkin kerrontaa löytyy.


 

93. Gulik Robert van: PUNAINEN PAVILJONKI §§

221 s. Wsoy 1996 (Kristiina Rikman) Sapo 393 YK

Muinaisessa Kiinassa tuomari Lee ratkoo arvoituksia. Rikkaiden yhteisössä vanhatkin rikokset selviävät ja apuri Ma Joong tekee tahtomattaan hyvän työn.


 

94. Linna Väinö: TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA i §§§§

460 s. Wsoy 1959 YK/RM

Torpparieepoksen ensimmäinen osa. Kolmas lukukerta. Mitäpä tästä läpitutusta teoksesta sanomaan. On huonoja torppareita ja hyviä. On huonoja isäntiä ja vielä huonompia. Papin rouvassa kulminoituu maailman pahuus En epäile, etteikö kertomuksessa totuutta olisi.

 

95. Guareschi Giovanni: ISÄ CAMILLON KYLÄ §§§

276 s. Wsoy 1953 4.p (Helka Hiisku) RM

Isä Camillo ja pormestari Peppone ovat eri laidan miehiä, mutta kunnioittavat toisiaan. Mallia saisivat ottaa maailman poliitikot. Eivät ota kuitenkaan. Mutta hauska on näitä kevyenpainavia juttuja lukea.


 

96. Guareschi Giovanni: ISÄ CAMILLON PALUU §§§

323 s. Wsoy 1954 (Helka Hiisku) RM

Ihmisen hyvyyteen uskovia sydämellisiä kertomuksia isä Camillosta ja kommunistipormestari Pepponesta. Valitettavasti tällaista ei enää tapahdu - tokko koskaan on tapahtunutkaan. Isä Camillo keskustelee Jeesuksen kanssa ja kovin ovat hyvää pataa vaikka Jeesuksen on joskus isää nuhdeltava.


 

97. Carr John Dickson: KUISKAAVA KUOLEMA §§

317 s. Wsoy 1991 3.p (Arto Tuovinen) Sapo 24 RM

Alku kovinkin pitkäveteistä, keskellä vähän vipinää ja lopussa loputtomat selvitykset. Vanha murha selviää eikä uusi onnistu. Tohtori Fell ratkoo rikoksen vähän taka-alalla istuskellen.


 

98. Jokinen Seppo: KUKA SELLAISTA TEKISI §§§½

336 s. Karisto 2008 YK

Sujuva kertomus Hervannan rappioalkoholisteista ja komisario Koskisesta. Poliisien henkilökohtaisista ongelmista voisi puhua vähemmän. Kait sitä jo uskotaan että poliisi on töissä ja perhe jää vähemmälle huomiolle. Murhia tuli ainakin tarpeeksi ja taisi syykin tulla selväksi. Lasoli haisee, nuotiotuli ritisee ja luonnontuotteilla on ratkaiseva osansa.

 

99. Mäki Reijo: INTIAANI §½

461 s. Otava 2013 YK

Eniten riepoo Apteekki ja sen älyvapaa lössi. Raatoja tuli liikaa ja Amerikan osuus jäi minulle hämäräksi. Kirjaston vaihtohyllystä kirjan otin, joten olihan tämä täsmälleen hintansa väärtti.


 

100. Christie Agatha: SALAINEN VASTUSTAJA §§

194 s. Wsoy 1974 (1922) (Eva Siikarla) AV

Tommy ja Tuppence eivät ole minua varten. Tökerö vakoojaoperaatio on kait aikanaan, 1920-luvulla, ollut ansiokas, mutta ohi on jo aika valunut. Joitain papereita kuljeteltiin milloin missäkin ja kiltti setä oli tuhma setä ja lopuksi mentiin naimisiin.


 

101. Lehtimäki Konrad: MUSTA TAIVAANRANTA §§½

164 s. Wsoy 1929 RM

Torpparin poika, sekatyömies, kansanedustaja ja kirjailija Lehtimäki kertoo alkuosan novelleissa kömpelöllä tavallaan kuolemasta ja loppuosassa ehkä sisällissodan kapinoinnista. Viaporin tuhoaminen on kuvitelmaa, joka ei tietääkseni pidä paikkaaansa, joten teoksen voisi panna fantasiahyllyyn.


 

102. Pulla Armas J.: KOLMANNEN SUKUPUOLEN SAARI §

197 s. Karisto 1943 5.p RM

Laiva täynnä naisia haaksirikkoutuu autiolle saarelle. Yksi naisista ottaa vallan, naiset ovat muka vapaa kolmas sukupuoli eivätkä miesten orjanaisia. Kaikenlaista tapahtuu, ja pelastuksen koittaessa käy ilmi, että johtajanainen oli mielisairas. Kuten kuulemma maailman johtajat yleensäkin.

 

103. Chorell Walentin: ANKARA AAMU §§§

168 s. Wsoy 1953 (Kyllikki Mäntylä) RM

Nuori mies tappaa puolivahingossa kiusaajansa, pääsee neljän vuoden päästä vankilasta, palaa vanhaan kotitölliinsä, ajelehtii aikansa ja lähtee pois. Mies joutuu sattumalta synnytysavustajaksi yksinäiseen metsäpirttiin, ja niin tapon ja syntymän kautta matka maailmaan jatkuu.


 

104. Huovinen Veikko: LEMMIKKIELÄIN §½

168 s. Wsoy 1966 RM

Rikas mies palkkaa köyhän lasikoppiin kotinsa olohuoneeseen lemmikiksi. Sisällissotakin syttyy, tuloeroja kait tasoitellaan. Löyhä on sidos asioiden välillä. Yhden vitsin teos.


 

105. KALEVALASEURAN VUOSIKIRJA I

314 s. Otava 1921 RM

Huomattavien suomalaisten kulttuurihenkilöiden kirjoittamia lyhyehköjä tutkielmia suomalaiseen kansanrunouteen liittyvistä aiheista. Mukana mm. E.N. Setälä, Robert Kajanus, A. Gallen-Kallela, Eino Leino, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, Sakari Pälsi ja Samuli Paulaharju. Jos olisin kuusikymppinen nuorukainen, keräisin koko sarjan.

 

106. Toppila Heikki: JA NIIN TULI KEVÄT TAAS §§§

334 s. Wsoy 1943 RM

Tökeröhän tämä on, mutta hauskalukuinen. Pohjoisen kylässä elelee maalaista jos minkälaista, ja Matti rakastuu lapsuudenystäväänsä Kaarinaan. Välillä odotellaan Palestiinan laivaa ja Mattia opetetaan metsäherraksi ja vikitellään vieraaseen naiseen, mutta toki lopulta kevät tulee ja pariskunta toisilleen lupautuu.


 

107. Arkkimandriitta Panteleimon: UNEN LAIVA

175 s. Wsoy 1994 AK

Teos kertoo Isä Johanneksen elämän viime hetkistä (1958) Uuden Valamon luostarissa. Johannes muistelee elämäänsä niin Laatokalla kuin Heinävedellä. Muutama vuosi sitten Johannes kanonisoitiin pyhittäjä Johannes Valamolaiseksi. Lämmin luettava.


 

108. Gordon Richard: LÄÄKÄRI LEMMEN PAULOISSA §§

222 s. Wsoy 1959 3.p (Annikki Palmén) YK

Umpikonservatiivista lääkärihössötystä .

 

109. Lehtonen Joel: PUTKINOTKO §§§½

531 s. Otava 1944 4.p AK

Juutas Käkriäinen perheineen hoitelee kehnosti eräänlaisena torpparina Aapeli Muttisen Putkinotkoa. Rangaistukseksi Aapeli lahjoittaa Juutakselle tämän röttelötorpan tontteineen. Tämä Putkinotko-trilogian viimeinen osa loppuu kesken, mutta jatkoa ei ilmestynyt.


 

110. Laulajainen Leena: PII JA AMETISTI §§

147 s. Tammi 1994 YK

Hieman kliseinen ja kiireinen ”matka ajan halki”. Sännätään siellä täällä, ametistin osuus jää epäselväksi ja Pii löytyy vasta viimeiseltä sivulta. Lasten fantasiaa.


 

111. Waltari Mika: KUKA MURHASI ROUVA SKROFIN? §§§

315 s. Otava 1951 5.p (1939) YK/RM

Edellisestä lukukerrasta on kauan, en muistanut, että loppu eroaa näin paljon Kassilan elokuvasta. Juonellisesti ja loogisesti jutussa ei ole kehumista, mutta kirjallisia ansioita on senkin edestä. Omistamistani kirjan eri painoksista tämä on lukuystävallisen isotekstinen.


 

112. Waltari Mika: KOMISARIO PALMUN EREHDYS §§§

239 s. 1987 8.p. (1940) RM

Rygseckin sukua vaivaa sukurasitus, nimi suomennetaan Rykämöksi, mutta kirous ei haihdu. Komisario Palmu ratkoo murhat avustaja Virrasta huolimatta ja syyllinen passitetaan hoitoon. Leppoisa lukea, taas kerran.


 

113. Guareschi Giovanni: ISÄ CAMILLO VAUHDISSA §§§

276 s. SSKK 1980 (H. Hiisku ja U. Jokinen) RM

Kokoomateos, jossa otteita kaikista suomeksi julkaistuista. Parempi olisi lukea kirjat (5) kokonaisuuksina. Mutta lystiä oli näinkin.


 

114. Utrio Kaari VENDELA §§§

433 s. SSKK 1989 RM

Alussa Vendela näkee komean ritarin. Tiet erkanevat, Vendela kituu ja kärsii. Lopussa, kummankin avioliiton, muutaman murhan ja muun vääryyden jälkeen Vendela ja ritari menevät naimisiin. Välilläkin tapahtuu yhtä ja toista. Laskelmoitua viihdettä taitavasti tehtynä. Painoksessa on hävyttömän paljon painovirheitä.


 

115. Linna Väinö: TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA II §§§§

526 s. Wsoy 1960 2.p RM/YK

Sisällissota Suomessa. Puolueeton yritys kuvata tapahtumia, mutta puolueelliseksi menee. Eikä suotta. Luulisinpa teoksen kuvaavan ihmisen pahuutta, eikä siinä papin aamen ainakaan auta.


 

116. Tvarozek Eduard V.: SKIZO de la esperanta literaturo

92 s. Espero 2004 2.p YK

Suppea katsaus esperantonkieliseen kirjallisuuteen. Mukana etenkin alunperin esperantoksi kirjoitettuja teoksia lyhyine kirjailijakuvauksineen. Käännöskirjallisuudesta esillä vain ne kirjat, joiden kääntäjät ovat myös alkuperäisteoksia julkaisseet.

 

117. Pähkinälinna Paul: EI SANOIN – MUTTA TEOIN I – II §

459 s. Omakustanne 1934 AK

Muutama suomalainen aloittaa hyökkäyssodan Venäjää (NL) vastaan tarkoituksena vapauttaa Inkeri. Mukaan liittyy suojeluskunta ja vähitellen Suomen valtiokin, ja Pietari valloitetaan. Niin Inkeri liitetään Suomeen ja vapauden laulu kaikaa. Harpoin yli suuren osan uljaista taistelukohtauksista.

 

118. Höyrymainari SHIMO

120 s. Nysalor 2023 RM

Simo Suntila täytti 50 vuotta ja sen kunniaksi Matti Järvinen toimitti juhlakirjan, jossa on kymmenien ihmisten tekstejä. Etenkin vähän pitemmät novellimaiset kertomukset olivat minulle mieleen.


 

119. Karmanne Knut: PIMEITÄ POLKUJA §§§

151 s. Otava 1929 RM

Yllätyin kertomusten tasosta perusteellisesti ja petyin ettei joukossa ollut yhtään scifiä tai fantasiaa. Jutut pyörivät pääasiallisesti myöhemmin menetetyn itäisen Karjalan alueella, tavataan jopa ruhtinatar Sonja, joka ei ole paha nainen.

 

120. Linna Väinö: TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA III §§§§

544 s. Wsoy 3.p 1962 RM/YK

Torpparieepoksen loppuosa, sarjan kolmas lukukerta. Torpparit saavat lunastaa tilansa halutessaan. Toinen maailmansota käydään, ja se yhdistää kansan. Koskelasta kuolee kolme poikaa. Trilogian ”Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi.” Lopussa on Elina ja yksinäisyys.


 

121. Sigyrdardottir Yrsa: SYVYYS §§

349 s. Otava 2021 (Tuomas Kauko ja Tuula Tuuva-Hietala) YK/RM

Kotipornoa, väkivaltaa ja lopuksi parikymmentä sivua selittelyä. Ei minulle mieleen.


 

122. Lundberg Ulla-Leena: KÖKARIN ANNA §§½

n. 330 s. Gummerus 2014 (Kaija Kauppi) AK/RM

Yhteissidos jo aikaisemmin lukemani Kuninkaan Annan kanssa. Anna opiskelee alakoulunopettajaksi, hoitaa virkansa, epäonnistuu rakkausasioissaan, eläkkeellä naimattomana remontoi vanhan kotitorppansa ja elää Kökarissa lopun elämänsä kunnes keittiön pöydän ääreen kuolee tiiroja ikkunasta katsellen. Mukana liikaa herttasarjamaista eloa, silti Anna kuvataan vahvana ja eloonsa tyytyväisenä naisena.


 

123. Tuuri Antti: AAVAN MEREN TUOLLA PUOLEN §§½

222 s. Otava 2018 RM

Tangopojat-romaanin jatko-osa. Ruotsinsuomalainen hanuristi-pappa kuolee vanhuuttaan, suku kerääntyy paikalle. Yhden lapsenlapsen eronnut turkkilaisisä on viemässä tytärtä Istanbuliin salaa, mutta homma estyy. Hanuristin leskivaimo kiipeää vintille ja arvelee, että elämä jatkuu. Soveliaasti antirasistinen siirtolaiskertomus.

 

124. Kalma Lauri: MAAPALLON YMPÄRI LENTOKONEELLA §§½

224 s. Karisto 1920 YK

Komen hengen porukka ja yksi naissalamatkustaja lentävät Suomi-lentokoneella Maapallon ympäri. Komea on kone, siinä on mm. avoyläkansi ja monta huonetta. Kateelliset muunmaalaiset yrittävät estää matkan onnistumisen. Tavataan mm. 1500-luvulta asti eristyksessä ollut maailma, muutama ihmissyöjä ja tappeluja jos jonkinlaisia. Kiertomatka onnistuu. Valitettavasti kirjailijan rohkeus loppuu viimeisellä sivulla ja hän vihjaa, ettei matkaa muka tapahtunut. Silti fantasiakaappikamaa.

 

125. MacLean Alistair: KOTKAT KUUNTELEVAT §§

283 s. Wsoy 1972 11.p (Timo Martin) RM/YK

Muun lukemisen puutteessa mökillä aloitettu kirja. Sankarit remuavat uskomattomasti natsilinnakkeessa. Puolet retkueesta on pettureita ja köysirata kiikkuu karusellina. Kivilinna roihuaa soihtuna, aura-autolla pelastaudutaan viime tipassa eikä reipasta lempeäkään aivan unohdeta. Naurettavaa menoa.


 

126. Luukkonen Marja: TÄYDEN KUUN LAPSET §½

200 s. Tammi 1999 YK

Useat lastenkirjat ovat mukavaa luettavaa myös vanhuksille. Tämä ei. Hupaisaa, minulle jäi tuntu, että teoksessa valehdellaan lapsille. No, olen hieman yli-ikäinen (80).


 

127. Hotakainen Markus: TÄHTITIETEEN NAISET

384 s. Aula 2022 AK

Naisia on syrjitty tieteissä niin kuin muutenkin maailmassa iät ajat. MH kirjoittaa tähtitieteen huomattavista naistutkijoista, joita on estelty ja vähätelty tähän päivään asti. Tutkimustuloksetkin ovat miehet omineet omiin nimiinsä. Sujuvan suppea kuvaus liki viidestäkymmenestä naisastronomista.


 

128. Sinerma Martti: ”JEES”, SANOI ARMAS J. PULLA

428 s. Olkkolan kartano Oy 2004 AV

Mainosmies Pulla, Ryhmyn ja Romppaisen luoja, kirjoitti valtavan määrän tekstiä eläissään. Laatu hieman sitä ja tätä, mutta kansa luki. Liian ykstiryiskohtainen elämäkerta lie hieman liian jäävien tekijöiden tuotantoa. (Pullan vanhin poika Kalervo entisöi kirjoitusaikaan Olkkolan kartanoa.)

 

129. Luukkonen Marja: TÄHTISUMUN VANGIT §§

150 s. Tammi 1990 YK

Enemmän fantasia kuin satu. Kuin rinnakkaismaailma, jossa eläimet ja esineet puhuvat. Sumu nukuttaa maailmaa ja muuttaa sitä nykymalliseksi. Viimeiset vapaat panevat hanttiin ja elävät vielä Hiirisaarellaan vanhaan malliin.


 

130. Hemdal Dag: LEOPARDIEN LAAKSO §§

142 s. Paletti 1947 (A. Londen) YK

Afrikassa kaksi nuorukaista kokee ihmeitä viidakossa. Neekerit (sic) aikovat tappaa kaikki valkoihoiset ja hallita maailmaa. Hemdal on Haggardinsa lukenut, tässä kuunpimennystä käytetään hyväksi. Lopussa kertomus muutuu aivan oikeaksi fantasiaksi eikä Richard joudukaan vanhan Mufadan puolisoksi. Reipasta rasismia.


 

131. Hemdal Dag: AARNIOMETSÄN HIRMUVALTIAS §§

141 s. Paletti 1948 (A. Londen) YK

Afrikan viidakoissa ja erämaassa alkuperäisasukkaat eivät toimi valkoisen muka herrakansan ehdoilla. Toki pahaakin neekerit tekevät, ja kauhea hirmulisko on kumista tehty. Scifiä edustaa rakettilentokone, jolla kuljetaan huimaa kyytiä. Aikansa tuote.

 

132. Harjulehto Seppo: MARSIN SALAISUUS §§

140 s. Otava 1974 AK

Marsiin matkataan. Fysiikka on melko oikein. Paikalla tavataan vanha kulttuuri, joka toimii ylemmissä ulottuvuuksissa. Maapallon sodat loppuvat, kun ulkokulottuvuusveijarit aikaansaavat sen, että maapallon aseet muuttuvat savivelliksi. Kannatettava ajatus.


 

133. Linna Väinö: TUNTEMATON SOTILAS §§§ §§

444 s. Wsoy 1956 n. 17. p AK

Koskela-saaga päättyy Vilhon kuolemaan sodan loppuvaiheessa. Teos paranee lukukerta lukukerran jälkeen. Parasta mahdollista rauhaanpakotusta, vaikka ei ihmiskunnalla näy olevan kykyä järkiperäiseen elämään maapallolla.


 

134. Hyvönen Viivi: ETSIJÄ §§

134 s. Wsoy 1995 TALL

Kun kirjoittaja on 14-vuotias, kliseet ovat ymmärrettäviä. Noitavelhotarina soljuu aivan vauhdikkaasti eikä vanhuksella ollut vaikeuksia lukea kirjaa sanasta sanaan.


 

135. Christie Agatha: HAUTAJAISTEN JÄLKEEN §§½

266 s. Wsoy 1982 2.p (Eero Ahmavaara) TALL

Poirot ratkaisee murhat tunnettuun pohdintatyyliin. Alun valmisteluvaihe on liian yksityiskohtainen enkä ymmärtänyt nunnatarvetta rikoksen suunnittelussa.


 

136. Nykänen Harri: RAID JA MUSTEMPI LAMMAS §§

209 s. Wsoy 2000 2.p TALL

Perus-Raidia, niinpä. Rehellinen roisto tappaakin armollisesti ja sovitusti. Rikosko, vaikea sanoa.


 

137. Junttila Päivi: NOIDAN TYTÄR §§½

162 s. Karisto 1993 YK

Noitia ja velhoja mukavassa sekasotkussa. Hiljaisten huutojen vuorten kautta kuljetaan kohti tuhman Salajan hallitsemaa kaupunkia, jossa vääryys hieman laimeasti tuhotaan.

 

138. Hämäläinen Helvi: KOLME ELOONHERÄTETTYÄ §§½

212 s. Wsoy 1953 YK

Jeesus herätti UT:n mukaan kolme ihmistä kuolleista. Tämä teos kertoo heidän tarinansa herätyshetkestä oikeaan kuolemaan asti. Uskonnollinen paatos puuttuu eikä kirjailija ota kantaa edellisten kuolemien aitouteen. Joka tapauksessa kirja pysyy fantasiahyllyssäni.


 

139. Kara Jalmari: MYKKÄ PAHOLAINEN §§§

179 s. Otava 1916 AK

Äärioikeistolainen jääkärikapteeni Kara kirjoitti myös salanimellä Kapteeni Teräs kaksi scifiä: Suur-isänmaa ja Petsamon rata. Mykkä paholainen sisältää 7 novellia, joissa on kauhua, scifiä ja fantasiaa. Sotahekumointikirjoihin verrattuna nämä ovat hyvinkin kelvollista luettavaa.


 

140. Ropponen Markku: SIIVESTÄJÄT §§½

229 s. Tammi 1997 YK

Kokematon enkeli menettää toisen siipensä Suomessa vuonna 1944. Siipi kulkeutuu antikvariaatinpitäjälle nykyaikana, joka huomaa siivellä olevan parantavia ominaisuuksia. Eevansa kanssa mies kiertää parannusbussilla Suomea. Syrjäkuntaa ovat virkamiehet pakkoliittämässä toiseen kuntaan, enkeli sekaantuu estävästi asiaan, saa siipensä takaisin mutta taivaaseenlento epäonnistuu kolttosen vuoksi. Lupsakkaa fantasiamenoa.

 

141. Rannanpää Kari: YSTÄVÄN ÄÄNI §§

221 s. Kirja 1926 YK

Päähenkilöllä on yhteys vainajiin. Nämä voivat käyttää hänen kättään kirjoittamiseen, piirtämiseen ja muuhunkin liikutteluun. Puheyhteyskin on. Muuten tarina on lähinnä merenkulkua ja ihmissuhdedraamaa, joissa yliluonnollinen aines on liki tarpeetonta.


 

142. Brink Aira: VELHOJUURI §§§½

249 s. Tammi 1953 YK

Elvi Sinervon sisar on kirjoittanut pari nuorten fantasiaa. Tämä on kirjallisesti erittäin taitavasti kirjoitettu fantasiaseikkailu. Velhojuuri (mitä ei oikeasti ole olemassa) parantaa tauteja. Haapanainen, ehkä kuvitelma, kertoo kasvin tarinan. Kuljetaan vuotoin Intiassa, Lapissa ja myös Turun saaristossa. Juuri parantaa myös (s)pitaalin. Teoksen perusjuoni on kuitenkin hyvyyden paremmuus kultaan verrattuna. (Kirjailija toimi mm. Sirola-opiston johtajana.) Kelpo nuortenkirja.


 

143. Schildt Runar: ASMODEUS ja kolmetoista sielua §§

166 s. Love 1991 (1915) (Liisa Ryömä) YK

(Kirjassa mukana myös pitkä novelli Armas Fager, ikääntyvän teatterimiehen kuva.) Paholainen Asmodeus matkustaa vedonlyönnin seurauksena Suomeen, ja onnistuu ostamaan 13 henkilön sielut. Vähän lapsekasta meininkiä.

 

144. Surkka Timo: COCKTAIL PARTY §

239 s. Book Studio 1998 YK

Ei minulle tarkoitettu kirja. Räävitön puhe ja suolenpätkähuumori voivat vedota joihinkin. Minun piti pomppia loppuun.


 

145. Sarkola Ritva: PUHU HILJAA RAKKAUDESTA §

222 s. Myllylahti 2012 AK

Tuula Sariolan kera kieroillut kirjailija tekee nyt omalla nimellään dekkareita. Suomen kieltä hän osaa kirjoittaa, mutta juonessa ei ole häntää eikä päätä. Loogisuus pettää heti alkuunsa eikä murhaaja suinkaan mikään yllätys ole.


 

146. Munsterhjelm Erik: AMULETIN ARVOITUS §§

231 s. Tammi 1951 (M. Harkola) YK

Amuletin kuviot antavat vihjeitä arkeologisesta löytöpaikoasta. Retkikunta vaeltelee Kanadan erämaassa ja löytää oudon vuoreen hakatun kaupungin. Alkupuoli teoksesta on mukavaa luettavaa. Jälkipuoliskolla tavataan japanilainen yhteisö, joka kaivaa kultaa ja uraania ja pyrkii tuhoamaan lie puoli maapalloa. Loppu on sotaa ja väkivaltaa, kuin Venäjän alakoulun opetussuunnitelmasta. Valkoiset tietenkin voittavat, intiaanien avulla, ja tuhmisten aikeet ja arkeologiset aarteet tuhotaan suuressa pamauksessa.

 

147. Vexi Korhonen: PAHEMPI KUIN MURHA §§§

356 s. Gummerus 2001 AK

Ex-poliisi, nykyinen yksityisetsivä Kari Salo tutkii murhia ja sieppausta. Viroon vetävät jäljet ja Paldiskin seutuvilla pidetään aika remumekkalat. Lääketieteestä on kyse ja karmeaa on jälki. Vetävä rikosromaani.


 

148. Toivonen Rauno: MAURI MUURAHAINEN §§

151 s. Karisto 1954 YK

Kaksi henkilöä pienentää itsensä ja valepuvuissa seikkailevat punamuurahaisten keskuudessa. Tarkoitus on varmaan antaa lapsille oikea kuva muurahaisten elämästä. Kyllä tämä fantasiahyllyyn kelpaa.


 

149. Striganova Anna: FABELOJ PRI KOMENCO §§

60 s. Impeto 2017 YV

Aikuisten (eivät tuhmia) satuja, teemana alku. Kait nämä taidetta ovat, mutta pitkästymään pistivät vanhuksen.


 

150. Vakkuri Juha: BRYSSELIN YÖ §§½

144 s. Gummerus 1990 YK

Japanissa kehitetty kapseli istutetaan maapallon ihmisiin. Tarkoitus on pitää jokainen henkilö onnellisena ja poistaa hänet kun aika on. Suomalaisen valtiosihteerin apulainen seuraa sivusta, kuinka eriarvoisuudet paljastuvat ja kansainvälinen kapinamieli leviää. Moniselitteinen, asiallisen varoittava teos.

 

151. Reinikainen Pepi: HULLU, IHANA LINTU – METSÄKYYHKY §§½

283 s. ArtHouse 1988 YK

Vertauskuvallisiin lintuihin painottuva kertomus totalitarismista, erilaisuudesta ja mielestä. Alkupuolen unenomaisuutta latistaa aivan lopun selittely. Rauhoittava lukukokemus.


 

152. Heikkilä Risto: TÄHTITAIVAAN MERKITYKSIÄ

220 s. Kirjapaja 2008

Pappi Heikkilä, eräs Suomen tunnetuimpia tähtiharrastajia, on kirjoittanut vahvasti tieteeseen perustuvan selvityksen Raamatussa mainituista tähtitieteen ilmiöistä – joulun tähdestä alkaen. Tämä on asiallinen teos, kaikesta huolimatta.

 

153. Westö Kjell: KANGASTUS 38 §§§ §§

330 s. Otava 2013 4.p (Liisa Ryömä)

Kielellisesti korkeatasoinen kuvaus 1930-luvulta (Kiitos myös kääntäjälle). Kansallissosialismi nostelee päätään, sisällissota vaatii edelleen henkisesti veronsa ja sosiaaliset verkostot murenevat. Loppu pyöräytti sukat lukijan jaloista.


 

154. Brink Aira: MEMMOIN ARVAT §§½

268 s. Kansankulttuuri 1980 (2.p)

Memmoin arvat on pakanasuomalainen taikakalu. 1200-luvulla kristinusko on valtaamassa Suomenniemen, ja Matteus on mukana tapahtumissa, ensin pikkupoikana ja lopulta munkkina. Juttuun sekaantuvat niin Lalli kuin Henrik, Tuomaasta puhumattakaan. Mutta luiset Memmoin arvat viskataan lopuksi lampeen. Teoksen viimeiinen lause on minulle käsittämätön.


 

155. Parvela Timo: TAIKA-AVAIN §§

160 s. Tammi 1993

Ammattimiehen tekemä lastenkirja, jossa on juoni ja arvolitus. Vanhakin luki

jutun jopa mielenkiinnolla. Asennekin kohdallaan.


 

156. Seppälä Yrjö: 84 TUHATTA TULEVAISUUTTA

200 s. Gaaudeamus 1984

Kunnolla luin vain kohdan Linnunradan rauhanomainen asuttaminen. Mukana kaikki normaalit asiat syväjäädytyksestä alkaen. Seppälän mukaan rodunjalostus on pakollista. Mutta kas, 80 000 valovuoden takaa keskustellaan liki reaaliajassa maapallolaisten kanssa. Tämän hetken tietojen mukaan mahdoton juttu.

 

157. Korhonen Vexi: TUNNUSTUS TAI KUOLEMA §§½

227 s. Gummerus 2002

Teollisuuskikeroilua, murhia, petoksia. Entinen poliisi, nykyinen yksityisetsivä Salo ketkuilee keskellä sekasotkua. Teoksessa on liikaa äksöniä ja liian vähän älyllistä ratkontaa, mutta lopussa sentään päähenkilö Petransa kanssa itkeä tihistelee petihommissa.


 

158. Tuokkola Taavi: LÄHI-IDÄSSÄ PALAA

212 s. RV-kirjat 1980

Arabimaat aikovat hyökätä Israeliin. Jumala nostattaa panssarien eteen maanvyörymät ja muut tulikivet. Lopuksi uskovat kiskotaan huit taivaisiin ja taitaa syntisille tulla viheliäinen loppu. Herra armahda meitä taavituokkoloilta.


 

159. Sariola Mauri: JA SITTEN OLI KOHISEVA KOSKI §½

235 s. Gummerus 1973 3.p

Kaupungin kerma toilailee typerästi eikä kunnon jännitettä synny mihinkään suuntaan. Ja vaikka teksti on susikoskimaista, ei lopputulos pysy kasassa.


 

160. Hurtta Boris: LUMEN TULOA EI VOI ESTÄÄ WH

220 s. Jalava 1991

Kaupunkilainen Syysmaa sotkeentuu Maahiaisen syrjäkylässä Määhieszo-jumalaa palvovien olevaisten elämään. Soppa siitä syntyy.


 

161. Nenonen Kari: NOITAROVIO WH

135 s. Jalava 1989

Kuusi kauhunovellia, joissa ei ole liikaa ruumiinosasotkua.

 

162. Nenonen Kari: SE KEN TULEE VIIMEISEKSI ON KUOLEMA WH

192 s. Book Studio 1988

Stidiä kiusattiin pienenä. Ei se ole kaunista. Eikä olisi kannattanut.


 

163. Westö Kjell: LANG §§§§

254 s. Otava 2002 (Kaarina Savolainen)

Oivallisesti kerrottu ja käännetty kolmiodraamakertomus, murhatarina jossa ei syyllinen selviä (rangaistuksesta).

 

164. Kaunisto Milja: PIISPANSORMUS §§

470 s. Gummerus 2015

Olaus Magnus-trilogian kolmas osa, edellisiä en ole lukenut. MK kertoo pysyneensä mahdollisimman pitkälle totuudessa. Onpa tämä Suomen piispa ollut nuorempana melkoinen velikulta. Tietynlainen lukijaa kosiskeleva laskelmointi latistaa tunnelmaa.


 

165. Hurtta Boris: ELÄVIEN JA KUOLLEITTEN KESÄ (WH)

197 s. Jalava 1990

Elävät ja kuolleet kokevat kauheuksia kaikenlaisia. Kas, vampyyrit ne mellestävät sivistyneesti sivukylässä.


 

166. Kouros Alexis: GONDWANAN LAPSET

118 s. Lasten keskus 1998 4.p

Finlandia-junior 1997-palkittu teos, jossa pingviini syntyy albatrossin pesään Alkumanner hehkuu alla ja pingviini ja tutkija keskustelevat kovin tärkeistä asioista.


 

167. Nenonen Kari: MESSIAS (WH)

284 s. Jalava 1989 Jalavan scifi-sarja 10

Torinon käärinliinasta saaduista soluista kloonataan parikin Jeesusta. Lisäksi sujuvaan tarinaan on sekoitettu (turhaan) scifi-osio. Suomalainen lehtimies Johannes Korpi tuo teokseen kotimaisen säväyksen.


 

168. Terho Kaarina: UHRIPOLKU §§§

307 s. Johanna 1986

Tallinnanmatkalle sovelias luettava, ei tarvinnut syviä syntyjä ajatella. Anglien saarelle hyökänneet viikingit ottivat orjaksi myös Sarra-tytön, joka viedään Itämaahan (Suomeen) orjaksi. Pitääpä jatko-osakin Muuttolintu joskus lukea.


 

169. Nummelin Juri (toim): HYVÄÄ YÖTÄ! WH

373 s. Helmivyö 2021

26 kertomusta, ilmestyneet jo aikaisemmin erilaisissa Nummelinin toimittamissa julkaisuissa. Mukana kaksi wanhaa herraa, Boris ja minä.

 

170. Tuomainen Antti: TAPAHTUU HUOMENNA §

134 s. Kirjakauppaliitto 2023

Suppean tökerö juttu ennustajasta, kristallipallosta, petosveijarista ja poliisista.


 

171. Kouros Alexis: HARMATTAN, KULKIJA JA UNISIEPPARI

159 s.. Dream Catcher 1998

Outo kirja, kenelle lie tarkoitettu. Vihreä jalankulkijaliikennemerkki poistuu lasinsa alta ja vaeltelee pitkin maailmaa. Ulottuvuuksia etsitään, unelmia pyydystetään ja kaipuuta tunnetaan. Mutta miksi Roomassa, miksei vaikka Pihtiputaalla?


 

172. Waltari Mika: KULTAKUTRI §§§½

Kokoomateoksessa 10 Waltaria. Wsoy 1989 5.p (1948)

Kultakutria kohdellaan kaltoin, ja niin hänkin kohtelee muita kaltoin. Murhattuaan viimeisen miehensä häntä ei epäillä, mutta hän tunnustaa murhan. Luultavasti MW olisi halunnut päästää Kultakutrin koirana veräjästä, mutta kait Vieras mies tuli taloon-meteli oli vielä muistissa ja vankilaan piti nainen toimittaa.

 

173. Kanto Anneli & Rannila Terhi: TÄHYSTÄJÄNEITO §§

237 s. Karisto 2011

Lie teinitytöille tarkoitetun Kuparisaari-trilogian sujuva avausosa. Totalitarismia murjova fantasiateksti yrittää aivopestä suomalaisia nuorpopulisteja takaisin demokratiaan. Kannatettava ajatus. En silti aio lukea jatko-osia (ellen niitäkin löydä ilmaiseksi vaihtohyllystä).

 

Tuuri Antti: NOVELLIT 1971-1980

413 s. Otava 2001 2.p

174. LAUANTAINA ILLALLA (1971) §§

175. SEITSEMÄN KERTOMUSTA (1972) §§½

176. VUOSI ELÄMÄSTÄ (1975) §§½

177. MAAILMAN KIVISIN PAIKKA (1980) §§§

Hyvin samanmallisia novelleja, joissa tehdään työtä ja ollaan lomalla, sekä kalastetaan, ryypätään ja tupakoidaan liikaa. Mutta hauskan keveästi näitä mielikseen luki.

 

178. Nesser Håkan: EWA MORENON JUTTU §§§

343 s. Tammi 2007 (Saara Villa)

Van Veeterer-sarjan kahdeksas osa, jossa VV.iä ei juuri näy. Eikä juttu ole Ewan, vaan hän sotkeutuu siihen lomallaan. Murhia tehdään seksuaalirikosten ohella eikä kaikkia syyllisiä suinkaan pistetä giljotiiniin. Edes pahaa poliisia ei ainakaan tässä osassa saada nalkkiin. Kaikesta huolimatta tolkun kirja.


 

179. Lehtolainen Leena: MINNE TYTÖT KADONNEET §§

342 s. Tammi 2010

Maria Kallio vauhdissa, pohjalla maahanmuutto, kunniaväkivalta ja rauhanturvaaminen. Vähän lässyttelyä nämä Lehtolaiset ovat kirjoitustyyliltään, mutta asiat tulevat selviksi. Moni tykkää, minä en.


 

180. Blomqvist Anni: ANNA BEATAN SUURI IKÄVÄ §§§

191 s. UKK 1980 (Kaija Kauppi)

Anna Beata-trilogian avausosa. Torpan tytär Pohjanmaalta pääsee pienenä apulaiseksi apteekkiin. Sieltä hän siirtyy Ahvenanmaalle kelvottoman isännän palkattomaksi puoliorjaksi. Onneksi paikallinen pappi tarvitsee apua ja pestaa Anna Beatan navettapiiaksi. Tarina jatkuu.

 


 

 

 

maanantai, 1. tammikuu 2024

KIRJAKALMISTO 2023

KIRJAKALMISTO 2023

WHH 398

 

1. Mustonen Enni: RUOKAROUVA §§§

430 s. Otava 2016 s. YK

Syrjästäkatsojan tarinoita osa 4. Eletään vuosia 1914 – 1918. Ida pistää pystyyn pienen täyshoitolan, jonka ympärillä teos pyörii. Suomi itsenäistyy ja veljessota käydään. Kerronta on erittäin sujuvaa eikä tasapuolisesta asenteesta luovuta. Näitä teoksia lukiessa ei tule hiki. Kunnon viihdettä.

 

 

2. Sayers Dorothy: LUONNOTON KUOLEMA §§

247 s. Otava 1993 (1927) (Inkeri Relander) AV

Sekava kertomus ilmakuplamurhasta ja selvityksestä. Lordi Wimsey hömpöttää poliisiapuna ja suomennos vuodelta 1937 on täynnä anglismeja.

 

 

3. Mustonen Enni: PAIMENTYTTÖ §§§

363 s. Otava 2013 YK

Syrjästäkatsojan tarinoita osa 1. Paimentyttö Ida orpoutuu ja pääsee sisäpiiaksi Sakari Topeliuksen kotiin. Kaikenlaista tapahtuu, Sakari kirjoittaa tarinoitaan ja Ida saa Välskäreitä luettavakseen. Ida kulkee perheen mukana kesäpaikoissa ja lomaretkillä. Kun Sakari kuolee, Ida saa sauraavan piianpaikan Sibeliuksen kotona, mistä kertoo sarjan toinen osa.

 

4 Oranen Raija: MAAN AAMU §§½


 

639 s. Gummerus 1995 AK

Suomi itsenäistyy, kertomus alkaa vuodesta 1911. Kapina-aikaa kuvataan valkoisten näkökulmalta. Pääosassa on viihtyttävyys ja kerronnan kepeys. Kait historialliset tiedot pitävät paikkansa.


 

5. Mustonen Enni: LAPSENPIIKA §§§

366 s. Otava 2014 YK (Syrjästäkatsojan tarinoita 2)

Rumasti ajatellen keskiluokkaisten naisten viihderomaani. Joten luin tämän ihan mielelläni. Ida on lastenhoitajana Sibeliuksen perheessä, missä Janne fiftaa ja Aino on hauras.


 

6. Outsider: AAVELAIVA §§

133 s. Otava 1943 YK

Haapakosken tekosia, Karma-sarjaa. Murhapoltto, myrkytys, perintöriitoja, ihmisriistoa, kylähulluja ja kiristystä. Mutta harrastelijasalapoliisi Karma paljastaa syyllisen ja nuori lempi kukoistaa.


 

7. Tuomola Olavi: SININEN LOHIKÄÄRME §

155 s. Aura 1946 YK

Muutama suomalainen sekoilee Kiinassa. Katala Pin-mei johtaa hurjaa roistojoukkoa ja etsii ihmepatsasta, joka auttaisi taikavoimallaan ryövärit valtaan. Suomalaiset estävät aikeet, hakkaavat tuhmeliinien naamat jauhelihoiksi, tappavat yhden jos toisenkin, vapauttavat vangitun kaunottaren josta lopuksi saadaankin vaimo Hallan Pentille ja niin kultainen kuu loihtii Lummelammelle suloisen sillan.


 

8. Westlake Donald E.: PAHIMMASSA TAPAUKSESSA §

363 s. Wsoy 1999 (Kalevi Nyytäjä) Sapo 416 YK

Pitkäveteinen dekkari ei ole mistään kotoisin. Varkaalta varastetaan sormus ja varas ottaa sormuksen pois. Harpoin lopun.


 

9. Loeb Avi: ELÄMÄÄ AVARUUDESSA

220 s. Wsoy 2021 (Nina Mäki-Kihniä) AK

Aivan oikea Harwardin fyysikko suhtautuu vakavasti Aurinkokunnassa pistääntyneeseen Oumuamua-kappaleeseen. Lentorata, muoto ja outo kiihtyvyys viittaavat siihen, että kappale voisi olla keinotekoinen. Kiinnostava teos kiinnostavasta aiheesta, sujuvasti kirjoitettuna.


 

10. Dickson Carter: PRONSSILAMPUN KIROUS §§§

287 s. Wsoy 1991 2.p (1945) (Eero Ahmavaara) Sapo 33 YK

Egyptin kaivauksilta löytyneen pronssilampun kirous sotkee muutaman ihmisen elämän. Sir Henry Merrivale ratkaisee mysteerin, tosin minä ratkaisin sen jo ennen häntä. Mutta vetävää on kerronta eikä edes ruumiita tule.


 

11. Kirstilä Pentti: ISKU VASTEN KASVOJA §§

236 s. Wsoy 1983 2.p YK

Olympiavoittaja murhataan kuntolenkillä. Leppoisa kertomus lopahtaa lopussa täydelliseen mahalaskuun. Harmi.


 

12. (Nenonen Kari): LUCIFERIN LAPSET

117 s. Viihdeviikarit 1983 Hämärän rajoilla 1 YK ¤

Koska kuulemma WH Nenosen kirjat aiotaan julkaista nyt tekijänimen kera, luen ne uudelleen. En ymmärrä kauhukirjallisuutta, mutta kyllä ne hieman huvittavat. Niin kuin tämäkin taiten kirjoitettu saatanansyntytarina.

 

13. Sayers Dorothy L.: KUOLEMA VIERAILEE KERHOSSA §§

315 s. Wsoy 1989 (1928) 4.p (Helena Luho) Sapo 2 YK

Sata sivua liian pitkä kertomus murhasta ja sen selvittelystä. Digitalismurhan syy löytyy testamentista ja tuhma setä hinkuu rahan takia naimisiin perintöneitokaisen kanssa myrkkypullo kourassaan. Eipä lykästänyt.


 

14. Hyry Antti: AITTA §§§ §§

189 s. Otava 2000 3.p YK ¤

Mies ostaa vanhan aitan, purkaa sen, kuljettaa tontilleen ja kokoaa.Rauhaisampaa teosta ei voi olla olemassa – Hyryn Uunia lukuun ottamatta. Parina nämä muodostavat täydellisen tarinan.


 

15. Siukonen Jyrki: MUISSA MAAILMOISSA

180 s. Gaudeamus 2003 YK

Erittäin pitkäveteinen tieteellinen selvitys maanulkoisen elämän kuvailusta eli kuvitelmista historian aikana, Cicerosta Swedenborgiin. Ihminen on aina kuvitellut avaruuden elämän samanlaiseksi kuin Maassa. (Luulenpa, että kun elämää löytyy, se yllättää ihmiskunnan erilaisuudellaan. Tai sitten järkielämä tuhoaa aina itsensä heti kun sillä on kyky siihen. Maapallolle ainakin taitaa käydä juuri niiin.)

 

16. Zevin Gabrielle: TUULISEN SAAREN KIRJAKAUPPIAS §§§

239 s. Gummerus 2014 (Tero Valkonen) YK

Kirjakaupoista on aina hauska lukea. Tämä teos on hyvin inhimillinen kertomus kirjoista, ihmisista, elämästä ja hyvinkin paljon kuolemasta. Hyvä niin.


 

17. Falcke Heino: VALO PIMEYDESSÄ

370 s. Aula & Co 2021 (Tuomas Renvall) AK

Mustan aukon kuvaajan selvitys töistään. Yleisastronominen osuus on hyvinkin kiinnostava, kertomus mustan aukon kuvaamisesta ei niinkään. Lisäksi teoksessa tekijä kertoo omasta myönteisestä suhteestaan kristinuskoon sanomatta oikeastaan yhtään mitään. Lopussa laaja liiteosuus.


 

18. (Nenonen Kari): IKUINEN VALTAKUNTA

123 s. Viihdeviikarit 1983 Hämärän rajoilla 2 YV ¤

Natseja, aikamatkailua ja hieman lempeä. Fysiikan käsitteet ovat melko kohdallaan ja kerronta on letkeän sujuvaa. Kunnon hömppäkirja.

 

19. Sanders Lawrence: ETSIVÄ CONE §§

170 s. Gummerus 1989 (Hanna-liisa Timonen) AK

Preesensissä, mitä en voi sietää. Ja pankkihuijaus, joka tuskin voisi Suomessa onnistua. Mukana reipasta seksiä ja sovelias Cloe-kissa. Tulipa luettua.


 

20. Ferrars Elizabeth: TUTKIMUSKOHTEENA KUOLEMA §§

233 s. Wsoy 1986 (Kristiina Drews) (Sapo 302) YK

Kirjan puolessa vällissä yhdeltä pomolta viilletään kurkku auki. Tri Emma tutkii poliisi Dayn sivuapuna tapausta ja syyllinen heittäytyy kaulakiikkuun. Eli onnellinen loppu.


 

21. Bruun Staffan: AJATOLLA VEIKKO §§½

239 s. Otava 1995 (Seppo Hyrkäs) YK

Muslimit ovat valloittaneet liki koko Euroopan. Suomi vielä pinnistelee vastaan. Ajatolla Veikko ammutaan yleiseen vessaan ja Burt Kobbatia syytetään teosta. Mutkia on matkassa mutta transvestiitit auttavat, todellinen murhaaja selviää ja muslimivalta Suomesta ainakin hetkeksi heikkenee. Kumma ettei Staffan ole saanut fatwaa. Teos fantasiahyllyyn.

 

22. Hillerman Tony: MUSTA TUULI §§§

235 s. Otava 1982 (Jyri Raivio) AK

Navajo- ja Hopikulttuureita käytetään taustamausteena tässä huumerikollisuutta kuvaavassa teoksessa. Raatoja tulee mutta Jimmy Chee onnistuu pysymään hengissä. Soveliaasti huumelastikin huuhdotaan alas tulvivaan virtaan.


 

23. Moyes Patricia: MUSTA TYTTÖ, VALKOINEN TYTTÖ §§½

278 s. Wsoy 1992 (Leena Tamminen) (Sapo 355) YK

Kuvitteelliseen Karibialaisvaltioon sijoittuva huumesotku. Erilaiset paikalliset ja kansainväliset poliisit ja petkuttajat petkuttavat ja pidättävät milloin ketäkin. Liki satavuotias matami putsaa pöydän, onpa hänellä avioton poikakin salavirassa Merirosvoluolassa.


 

24. (Nenonen Kari) SANTA LAURAN PYHIMYS

124 s. Viihdeviikarit 1983 Hämärän rajoilla 3 YV ¤

Sisiliassa Laura kohtaa Santa Lauran legendan – eikä siinä hyvin käy. WH Nenosen kauhutarina on ammattimiehen työtä.

 

25. Nykänen Harri: RAID JA LEGIOONALAINEN §§§

279 s. SSKK 2002 YK

Raid tappaa, omasta mielestään oikeutesti ja asiallisesti. Samaa ei voi sanoa korkeista poliisimiehistä, jotka aarniomaisesti roistoilevat minkä kerkeävät – eivätkä kaikki edes jää kiinni. Vetävä tarina.


 

26. McBain Ed: ISO PAHA KAUPUNKI §§½

279 s. BS 1999 (Matti Rosvall) JKL/AK

87. piiri-kirja. Carella ja muut poliisit tutkivat murhia, jotka kohdistuvat erään yhtyeen jäseniin. Yksi jäsenistä on nunna. Asiat selviävät, ja samalla Carellan isän aiemmin tapahtunut murha. Kelpo viihdettä.

 

27. Hargla Indrek: APTEEKKARI MELCHIOR JA OLEVISTEN KIRKON ARVOITUS §§§

320 s. Into 2009 (Jouko Vanhanen) Into-pokkari AV ¤

Muutama murha tapahtuu, kaupunki elää 1400-lukua ja Melchior sekoittelee vaimonsa kera lääkkeitä. Tämän ohella miehen pitää ratkoa oikeudellisia arvoituksia ja löytää murhaajia. Homma onnistuu, ja lopuksi kirkon arvoitus kohoaa savuna Tallinnan taivaalle.


 

28. Bruun Staffan: TUNTEMATON TEKIJÄ §§½

238 s. Otava 1993 (Seppo Hyrkäs) YK

Atomivoimalavuoto, Venäjänootti, presidentinvaalit ja sotilasvallankaappaus. Siinä sotkua kerrakseen toimittaja Kobbatin elämään. Rinnakkaismaailmateos suomalaisscifihyllyyn.

 

29. (Nenonen Kari) SIGMA – PAHOLAISEN MERKKI

125 s. Viihdeviikarit 1983 Hämärän rajoilla 4 YK ¤

Bermudan kolmion seutuvilla tapahtuu kummia. Ajassakin hypitään, ja taitaapa maan alla pirujakin olla.


 

30. (Nenonen Kari): NIIN MUSTA KUIN MULTA

128 s. Viihdeviikarit 1984 Hämärän rajoilla 5 AV ¤

Uudelleensyntymistä vai telepaatiovaikutusta? Nainen näkee kauhu-unia ja kirmaa autollaan unitapahtumapaikoille. Psykologi starttaa perässä ja pelastaa naisen viime tipassa. Naimiskauppahan siitä syntyy. Lievästi kammottavaa kauhua, fantasiahyllyssä.

 

31. Bergman Sten: TRA SOVAĜA KAMĈATKO §§§

275 s. ESE 1932 (Birger Gerdman) YK ¤

Kertomus ruotsalaisen pariskunnan kaksivuotisesta (1921 – 23) matkasta Kamtŝatkan niemimaalle. He kulkivat hiihtäen tai koiravaljakolla muutaman tuhat kilometria, asuivat kylien jurtissa tai taivasalla makuupusseissa, valokuvasivat, keräsivät kansatieteellistä materiaalia Ruotsin kansallismuseolle ja palasivat hengissä Ruotsiin. Esperantokäännös on loistelias.


 

32. Tuuri Antti: TALVISOTA §§§

242 s. SSKK 1989 AK ¤

Tämä on kuin kuvaus tämän päivän Ukrainan sodasta. Venäläiset hyökkäävät maahan, vyöryttävät aron poikia tapettaviksi lauman toisensa jälkeen ja suomalaiset puolustautuvat niillä asein mitä heillä on. Onneksi Ukrainalaiset saavat parempaa aseistusta ja toivottavasti sodan lopputulos on toinen. Venäjä ei valloittanut Suomea, mutta alueita menetettiin. Kuinka käynee Krimin? Ja koko Ukrainan?

 

33. Omelka F. LA ALASKA STAFETO (+ Kaptitoj de la glacirokoj) §§½

100 s. EPC 1952 YK ¤

Kaksi esperantoksi kirjoitettua kertomusta. Stafeto kertoo kurkkumätälääkkeen kuljettamisesta alaskalaiseen kylään lumimyrskyn läpi. Lääkettä kuljetetaan osuus kerrallaan, kylästä kylään, koiravaljakoin. Kaksi viestinviejistä on alunperin suomalaisia. Toisessa jutussa on kuvaus lentokoneturmasta ja pelastustoimista Alpeilla.


 

34. Ellis Peters: TUOMITUN KAAPU §§§

222 s. Otava 1981 (Juhani Karve) AK ¤

1100-luvulla veli Gadfael tutkii murhatapausta. Suloista neitoa naitetaan härskille ukolle vaikka neidon sydän sykkii lämpimästi Joscelin-nuorukaiselle. Kas, ukko tapetaan ja Josceliniä syytetään. Leprapotilaiden viitat liehuvat, varoituskalistimet kalkattavat, mutta oikea syyllinen löytyy ja onni lankeaa Shrewsburyn kylän maille.


 

35. Bruun Staffan: CLUB DOMINA §§

296 s. Schildts 1992 (Seppo Hyrkäs) YK

Lehtihenkilö Burt Kobbat selvittää bordellitoimintaa Suomessa ja vähän maailmallakin. Murhia tehdään ja Burt möhlii siellä ja täällä. Aids-säätiö saa kuulla kunniansa eikä Nobel-palkintoa tipu. Kömpelöhkö entä jos-teos fantasiakaappiin.

 

36. Rainio Kullervo: LIIKANA SYNTYNYT §§§

286 s. Wsoy 1991 YK ¤

Oikeistopoliitikon muistelmia lapsuudestaan Jyväskylässä. Kurjista lähtökohdista professoriksi päätynyt mies kirjoitti leppoisan teoksen, jossa ei turhia kaunistella.


 

37. Evanovich Janet: ENSIN RAHAT §§§

294 s. Wsoy 2008 (Hanna Tarkka) AK ¤

Stephanie Plum-sarjan alkuteos, reipas sujuva kertomus naisesta joka rahapulassa alkaa ajaa takaa takuuvelallisia. Ruumiita syntyy, yhden tappaa Plum itse, ja orastava rakkaus vilkuttaa ovelta viimeisen velkakarkurin pitsapaketin myötä.


 

38. Kirstilä Pentti: JUMALIA EI UHMATA §§½

233 s. Wsoy 1982 YK

Hanhivaara käy Sisiliassa seuramatkalla. Murhataan pornokauppias ja Suomessa huumeveikko. Todennäköisin syyllinen on syyllinen ja sopivasti tappaa lopuksi itsensä, joten vankeinhoitokuluja ei tule.

 

39. Bruun Staffan: IHMISSYÖJÄ §§

236 s. Otava 1994 (Seppo Hyrkäs) YK

Maapallon liikakansoitukseen keksitään japanilainen parannuskeino: Super-Colaan sekoitetaan siittiöitä tuhoavaa ainetta. Kobbatin mielestä homma ei ole oikein. Onneksi olen näin vanha. Uskallan rauhassa juoda kaikenlaisia kolajuomia.


 

40. Salovaara Eija: KIE BOACOJ VAGADAS §§

70 s. DEF 1967 YK

Suomalainen alun perin esperantoksi kirjoitettu kertomuskokoelma. Pieniä kotoisia jutelmia Lapista. Hauska niitä oli lukea aikansa kuluksi.


 

41. KUUN PIMEÄ PUOLI §§

352 s. Jalava 2013 A V

Toim. Juri Nummelin. Eritasoisia ihmissusinovelleja. Vain yksi on vanhalta kunnon ajalta, Matti Kurikan (1863-1915), loput nykykirjoittajilta. Eivät nämä minua hetkauta, muutaman jätin kesken. Kurikan lisäksi Minna Supisen novelli tuntui leppoiselta.

 

42. Hyry Antti: SILTA LIIKKUU §§§½

237 s. Otava 1975 YK

Nuorukainen sairastuu, hoidetaan kuntoon lääkityksellä ensin Oulussa, sitten Helsingissä. Vielä nielurisatkin leikataan, ja lopuksi kootaan osista radio. Ei näissä Hyryissä paljon tapahdu, mutta rauha on maassa ja jumala taivaassa.


 

43. Junttila Päivi: NOIDAN TYTÄR §§

162 s. Karisto 1993 YK

Noitia, susia, hyviä ja pahoja. Sujuvasanainen vanhoja kaavoja noudattava kertomus. Viimeinen hyvän ja pahan taistelu on oudon lattea. Mutta ei tämä Junttilan talon seinästä repäisty kertomus ole.


 

44. Enqvist Kari: OLEMISEN PORTEILLA

290 s. Wsoy 2014 (1998) AK

Tieto-Finlandiapalkittu teos, jossa Enqvist liittää kvanttifysiikkaa ja tietoisuutta toisiinsa. No, ei asiasta selvää tule. Materialisti mies on, ja hyvä niin.

 

45. Bulthuis H. J.: LA VILA MANO §§

295 s. Ykema´s 1928 YK

Tästä olisi Suomi-Filmin saanut. Kurja pojannassikka onkin oikeasti kreivi ja karvainen käsi on eräänlainen omatunto, joka saa ihmiset parantamaan tapansa. Taustalla elää hollantilainen pikkukylä sadan vuoden takaa. Teoksesa on harvinaisen paljon painovirheitä, latoja ei ole osannut esperantoa ja oikolukija on ollut huolimaton.

 

46. INTOHIMOSTA RIKOKSEEN §§½

375 s. Book studio 2002 AK

Kymmenen rikosjuttua, joista muutama hipoo fantasiaa. Taso vaihtelee suuresti Orasesta (+) Mäkeen (-). Fantasiahyllyyn ei pääse, on 2000-luvulta.


 

47. Lönnroth Heleena: MYSTISET KATOAMISET §½

196 s. di Porri 2014 AK

Jotenkin hellyttävän kömpelö kertomus kolmesta murhasta ja ruumiiden kätkemisestä. Kotkan poliittinen elämä kuohuu, mutta murhat saikin aikaan lemmenkuohu eikä persurasismi. Parasta Onni-kissa, joka piti silakoista.


 

48. Cleeves Ann: LOKIN HUUTO §§§½

350 s. Karisto 2019 (Annukka Kolehmainen) YK

Hidaslukuinen, ”parempaa kirjallisuutta” edustava poliisiromaani. Homopoliisi, murha, kehitysvammaisia, hyväksikäyttöä ja salailua. Olin nähnyt tämän sarjana televisiossa, mutta en muistanut juuri mitään. Dementia?

 

49. Hyry Antti: UUNI §§§§½

400 s. Otava 2009 4.p YK

Luettuani Aitan ja Uunin melko peräkkäin, huomasin, että Aitta on minulle puoli pykälää mainiompi kuin Uuni. Teoksessa Pietari, eli kirjailija itse, muuraa uunin. Ohjeilla varmaan saisi lukijakin uunin tehtyä. Ensimmäiset leivät paistetaan. ”Ilmassa oli tuoksu, kuin kesän, tai vasta alkavan elämän”. Teos jäi tekijänsä viimeiseksi. Kiitos.


 

50. UUDEN PROOSAN PARHAITA §§§

219 s. Tammi 1978 5.p Toim. Pekka Tarkka AV

Mukana kolme fantasianovellia ja yksi uninovelli, joten panen teoksen fantasiahyllyyn. Pentti Holapan Muodonmuutoksia (Novellissa Boman on puhuva koira) ja Pekka Suhosen Tytöt lähtevät maailmalle (Samannimisessa novellissa tytöt lentelevät liimatuin sulkasiivin) hankin hyllyyn vielä erikseen. Juhani Peltosen kokoelmaan Vedenalainen melodia on syytä tutustua vaikka kokoelman novelli Orjien kasvattaja on iljettävä. Eeva-Liisa Mannerin novelli Vatikaani on uni.


 

51. Sandberg Timo: HÄRÄNSILMÄ §§§

349 s. Karisto 2015 YK

1920-luvulle sijoittuva kertomus metallityöläisistä, metsäalkoholisteista ja parista poliisimurhasta. Hieman lempeä seassa ja uuden keksinnön, hetekan, natisuttamista.

 

52. Raitis Harri: VÄHÄPÄTÖISEN MIEHEN KUOLEMA

175 s. Kirjaneliö 1980 YV/YK

Vähäpätöinen mies kerää tietoja talousrikoksista ja hänet murhataan. Murhatun vanhat koulutoverit alkavat tutkia juttua, ja roisto, luokkatoveri hänkin, pidätetään. Sekä murha että talouskonnuudet selvitetään. Eikä Mattia enää pidetty vähäpätöisenä.


 

53. Holopainen Anu: NOITIEN HOVI §§§

275 s. Karisto 1997 YK

Nuortenromaani, jatko-osa teokselle Kristallien valtakunta. Aikamatkailua, noitia ja taikuutta kaikenlaisia. Sujuvakerrontainen kelpo seikkailu, jossa hyvät voittavat ja pahat saavat miekan mahaansa.


 

54. Sipilä Jarkko: LUUPUISTO §§

251 s. Crime Time 2014 AK

Sujuvatekstinen iljettävä kertomus pedofiileistä ja kostosta. Takamäki-kirja, jonka pääosassa muut poliisit.

 

55, Autio Orvokki: TIMANTTIHÄÄT §§

121 s. Kirjayhtymä 1986 2.p YK

Pohjanmaalainen kylä elää elämäänsä Tyttö elää mukana, äiti tekee ompelutöitä ja isä asuu muualla. Muutama kuolema lopussa yrittää turhaan muuttaa totuttua elämänmenoa.

56. F. Szilagyi: TRANS LA FABELOCEANO … §§

135 s. Literatura Mondo 1931 YK

Szilagyi on kirjoittanut pari mainiota fantasiaromaania, mutta nämä novellit ovat lällyjä, kerta kaikkiaan. Kirja on kirjana kaunis ja napakka. Nimiölehdellä kirjailijan omiste.


 

57. Engholm Stellan: AL TORRENTO §§§

100 s. ESE 1934 2.p YK

Viehättävä keromus teollistuvasta Ruotsista. Maalaispoika rakastuu, tyttöystävä odottaa toiselle lasta, lapsen siittäjä lähtee litomaan, tyttö arvelee ettei hän ole pojalle kelvillinen, poika käy armeijan, lapsi syntyy, poika palaa kotiseuduilleen ja ottaa tytön ja lapsen omikseen. Esperantoksi kirjoitettu teos ei ole sovinitinen vaan kuvaa sovinistista aikaa.

 

58. Christie Agatha: HAUTAJAISTEN JÄLKEEN §§§

266 s. Femi 1978 (Eero Ahmavaara) AK

Muutama murha, keskusteluja, kurkistelua sinne tänne, hienostoporukka kasaan ja syyllinen selville. Tällä reseptillä AC on kasannut kymmeniä juttuja. Ja resepti toimii.


 

59. Suhonen Pekka: TYTÖT LÄHTEVÄT MAAILMALLE

133 s. Otava 1966 YK

Novelleja, joita en juurikaan ymmärtänyt. Viimeinen, teoksen niminovelli, on fantasiaa liimasulkasiivin lentävine tyttöineen. Kyse tietnkin on vertauskuvasta, mutta panen silti kirjan fantasiahyllyyn.


 

60. Päätalo Kalle: EPÄTIETOISUUDEN TALVI §§§

713 s. Gummerus 1992 RM

Kalle toimii Taivalkosken kunnanrakennusmestarina. Virka käy hermoille ja Tampereelle päätetään palata. Tampereen omakotitalon vuokralaisia ei saadakaan irtisanottua ja kunta lupaa parantaa palkkaa ja työoloja. Päätalot siis jäävät Taivalkoskelle. Iijoki-sarjasta vielä neljä osaa lukematta.

 

61. Cussler Clive: VALHALLA NOUSEE §½

467 s. Wsoy 2002 (Aulis Rantanen) RM

Terrorismia, ihmeellisiä keksintöjä, kymmeniä ruumiita ja imelää lässytystä. Teos on julkaistu 2001 ennen WTC:n murskaamista, kirjassa koetetaan monen muun tihutyöyrityksen lisäksi tuhota WTC ja lähiseutu kaasutankkeriräjäytyksellä. Teleportaatio toimii, samaten magnetohydrodynamiikka-alus. Heliumia jäähdytetään absoluuttiseen nollapisteeseen eikä kirjailija (tai kääntäjä) tiedä maailmankaikkeuden ikää. Täyttä sontaa, mutta vetävää sellaista koko teos.


 

62. Tuuri Antti: LAKEUDEN KUTSU §§§

363 s. Otava 1997 RM

Pohjanmaa-sarjan päätösteos. Erkki Hakala palaa Amerikasta Suomeen, kun verovelat ovat menneet vanhaksi, ostaa metallialan tehtaan, lirkuttelee erillään elänyttä vaimoaan ja ajelee amerikanraudallaan ympäriinsä. Toteavaa tekstiä on rauhaisaa lukea.

 

63. Flood David: MI SERĈIS ORON KAJ OLEON SED TROVIS… §§

132 s. ESE 1946 (Karl Gustaffson) RM

Ruotsalainen mies muuttaa Amerikkaan, etsii öljyä, etsii kultaa ja vielä radiumiakin. Pelastuu lukuisista hengenvaarallisista tilanteista, nitistää kymmenen roistoa kerralla ja muutenkin valehtelee kuin hra Mynchhausen. Palaa lopulta Ruotsiin. Liekö kertomus todeksi tarkoitettu? Ainakin se käännettiin esperantoksi.


 

64. Lönnroth Heleena: SILMÄ SILMÄSTÄ §

206 s. di Porri 2012 AV

Tuhma uskonnonopettaja tappaa ja kätkee kolmannen vaimonsa Ljudmilan. Ljudmilan viipurilainen sisar palkkaa Kaakonetsivät tutkimaan tapausta. Lapissa Niiles-Jussi hakkaa noitarumpuaan ja vie etsijät just oikealle suonsilmälle laajassa Lapissa. Sieltä Ljudmila nostetaan. Joku tappaa uskonnonopettajankin, joka löytyy jostain matonpesukoneesta. Taisi siskon suku olla murhatyön takana. Lopuksi juodaan kahvit ja lähdetään kotiin. Höh.


 

65. Tapio Marko: MUMMOKULTA §§§

174 s. Wsoy 1969 RM

Karkeanhilpeä trilleri”, päähenkilöinä patologi ja outo poliisi. Juonena vanha vitsi kuolleesta mummosta ja varastetusta autosta ja ratkaisuhakuna piirros petoksesta, joesta, sillasta ja lautasta. Ratkaisu löytyy ja patologi jatkaa matkaansa Lapin iloihin.


 

66. Leon Donna: KASVOT KUVASSA §§½

300 s. Otava 2011 (Kristina Rikman) RM

Kauniisti Venetsiaa kuvataan, tämä lie ”parempaa kirjallisuutta”. Mafian jäterikollisuutta ja tutkijan murhaa selvitettiin. Epäpätevä hammaslääkäri oli epäpätevästi toiminut ja Brunetti keskusteli Cicerosta kasvoleikkausuhrin kera. Eikä roiston ampunutta kasvouhrinaista lusimaan pantu, ja hyvä niin.


 

67. Heyerdahl Thor: EKSPEDICIO KON-TIKI §§§½

208 s. ESE 1951 (Carsten Brynildsen) RM

Toki luin tämän (Lautalla yli Tyynenmeren) nuorena, vaan en näin mainioksi muistanut. Kuusi ukkoa seilaa merivirtojen ja tuulen mukana yhdeksässä kuukaudessa bambulautalla Perusta atolliriutta Rarojalle, Takoituksena on todistaa, että Polynesia asutettiin idästä päin. Nykyään taidetaan arvella toisin.

 

68. James P.D.: MURHA EI SOVI NAISELLE §§½

256 s. Wsoy 1979 (Useita) Sapo 239 RM

Murhaaja palkkaa yksityisetsivän etsimään murhaajaa. Soveliaasti syylliset kuolevat kuka mitenkin, ja Cordeliakin pääsee kaivosta maan pinnalle. Elämä jatkuu.


 

69. Nykänen Harri: RAID JA PELKÄÄJÄT §§

255 s. SSKK 2001 RM

Raid vankilan pelkääjien osastolla suojaa todistajaa. Jansson väkineen saa talousrikollisen kiinni ja Raid poistuu Merjasta piittaamatta kohti Ruotsia. Mitäänsanomattoman sujuvaa höyhenenkevyttä tekstiä, josta huomenna ei muista mitään.

 

70. Jungstedt Mari: KEVÄÄN KALPEUDESSA §§

320 s. Otava 2011 (Sanna Manninen) RM

Gotlanti-sarjan kuudes teos on luistavaa tekstiä, mutta minulle siinä on liikaa keittiöpsykologiaa. Dominoiva äiti saa aikaan kaikenlaista pahaa. Yksi syytönkin ool rait kuoli vahingossa kait, mutt´ lähti henki muutamalta muultakin mamman lisäksi.


 

71. Gads Tomas: LUOPIOT §§½

316 s. Bazar 2020 RM

Kaksi naista (Satu Roos ja Kaisa Nummela) ovat kirjoittaneet kelvollisen ryhmä HALME-dekkarin Turun poliisipiiristä. Venäjänkarjalaisia kurjia kohtaloita, henkilökohtaisia poliisiongelmia ja Kakskerran mökki rikospaikkana – kuinka tulikin Boris mieleen.


 

72. Marchant Jo: IHMISEN KOSMOS §§§½

300 s. Ursa 2022 (Tuukka Perhoniemi) RM

Alaotsikko ”Kulttuuri ja tähdet”. Kahdesatoistta luvussa tekijä kertoo tähtitaivaan merkityksestä ihmisten elämään kautta aikain. Suurin osa luvuista oli erittäin kiinnostavia, muutama ei minulle niinkään. PhD Marchant tuntuu hiukan olevan kallellaan henkimaailmankin asioihin. Ei toki liikaa.

 

73. Holopainen Anu: MUSTA LIEKKI §§§

249 s. Karisto 1999 RM

Kaikkeen mahdolliseen fantasiaperintöön nojaava kertomus matkasta Manalaan. Apu löytyy kuin Lemminkäisen äidille ja noiduttu poika saadaan pelastettua. Fantasiahyllytavaraa.


 

74. Päätalo Kalle: IIJOELTA ETELÄÄN §§§

693 s. Gummerus 1993 RM/YK

Kalle saa tarpeekseen Taivalkoskesta ja muuttaa vaimonsa kanssa tamperelaisen omakotitalonsa yläkertaan. Helsingissä pidetään olympialaiset. Sota-ajan pahimmat vaivat ovat ohi, sotakorvaukset on maksettu ja Kalle saa työtä entiseltä työnantajaltaan. Kolme osaa Iijoki-sarjaa vielä lukematta.


 

75. Márques Gabriel Garcia: SADAN VUO414DEN YKSINÄISYYS §§ §§§

414 s. Wsoy 1983 10.p (Matti Rossi) RM/YK

Macondon kylän elämä, Buendian sukukronikka, joka alkaa tyhjästä ja loppuu tuuleen. Kolmas lukukerta. Täydellinen, huumaava teos.

 

76. Jylhä Heikki: IKILIIKKUJA §½

156 s. Wsoy 1944 AK

Saunakamarissa ukko kehittelee ikiliikkujaa. Eipä onnistu joten fantasiahyllyyn ei teos pääse. Teoksen kertoja seuraa sivusta, eikä hänenkään elämänsä onnistu. Apeahko kertomus maalaiselämästä ei elämäniloa pursu.


 

77. Tapio Marko: ENKELI LENSI OHI §§

182 s. Wsoy 1963 AV

Nämä MT:n poliisiromaanit (tämä ja kohde 65) ovat erilaisia kuin yleensä alan teokset. Aiemmat lukukerrat jättivät mieluisamman jälkimaun. Nyt tuntuivat kikkailulta. Tyyli on kohdallaan ja Jyväskylä henkii lämpimästi.


 

78. Ĉristie Agatha: GOLFKENTÄN MURHA §§

242 s. Wsoy 2004 6.p (Niilo Pakarinen) YK/RM

Liian pitkä päällystakki johdattaa Poirotin murhaajan jäljille. Eilisen loppunlukemisen jälkeen en enää muista juuri muuta. Ei siis ollut ajatuksiaherättävä klassikkoteos.


 

79. Salminen Sally: JÄLJET MAAN MULLASSA §§§

309 s. Otava 1961 (Mirja Heickell) RM

Keromus Vilhelmistä, Ednasta ja Svenistä. Ahvenanmaalaiset viljelevät maata, hoitavat karjaa, kalastavat, naivat ja paheksuvat. Sven muuttaa muille maille, palaa Ahvenanmaalle vuosien jälkeen ja muuttunut maailma on, tietenkin.

 

80. Ropponen Markku: KUHALA JA KAIMAANIN HYMY §§§

352 s. Tammi 2022 RM

Kuhalan dekkarit ovat myös ja ehkä juurikin veijariromaaneja, eikä niiden uskottavuus ole korkealla tasolla. Leppoisasti hommat etenevät ja murhaaja selviää. Kuhala on hankkinut hybridin ja vaimo on poissa tieltä Keski-Afrikassa Unicefin asioilla. Eikä Hippu-koiran panosta sovi aliarvioida.


 

81. Holappa Pentti: MUODONMUUTOKSIA §§§½

213 s. Wsoy 1959 RM

Neljä kertomusta, joista kolme on ilmiselvää fantasiaa. Bomanissa on puhuva ja lentävä koira, Tanssissa tytön jalat muuttuvat kultaisiksi kavioiksi ja Kentaurissa on ihmisiä, kentaureja ja petoja. Neljäs, Metamorfoosi, lie paremminkin muutos poliittisessa suuntautumisessa. Ihmettelen, ettei tätä kirjaa mainita luetteloissa. Joka tapauksessa fantasiahyllyyn.


 

82. Ivalo Santeri: HISTORIALLISIA KERTOMUKSIA

64 s. Wsoy 1931 RM

Kahdeksan kertomusta erilaisilta aloilta. Olen lukenut paljonkin Ivalon historiallisia romaaneja. Nämä jutelmat eivät nouse niiden tasolle enkä ymmärrä, miksi nämä on valittu ”oppikouluihin ja vastaaviin opinahjoihin” tarkoitettuun kokoomavihkoseen.


 

83. Gardner Erle Stanley: ULVOVAN KOIRAN TAPAUS §§§

222 s. Wsoy 1992 (Jorma-Veikko Sappinen) Sapo 363 RM

Ulvova koira paljastaa Perry Masonille murhaajan. Naimisissa ollaan kovinkin ristiin ja taisi syyllinen päästä koirana veräjästä.


 

84. Tapper Harri: LOIMU JA LUMI §½

215 s. Atena 2012 RM

Elävää sanailua Napoleonin Venäjänmatkasta. Ikävä kyllä teksti on onttoa somaa sanahelinää joka peittää alleen mahdollisen asian.

 

85. Bodkin McDonnel: PAUL BECKIN SEIKKAILUJA §§§

176 s. Wsoy 1941 (1898) (?) YK

1800-luvulla kirjoitettuja jutelmia rikoksesta ja ratkaisusta. Käsittääkseni lehtijulkaisuista kerätty kokoon 1898. Ensimmäinen suomalainen painos 1907. Älyllä näissä pelataan ja ratkaisut löytyvät.


 

86. Hurtta Boris: HAAMULINNAN HERRA

325 s. Helmivyö 2023 RM

Nummelinin toimittama, HH:n alkusanoin varustama postuumi teos koostuu Portissa julkaistuista artikkeleista. Etupäässä tekstit käsittelevät kauhua suomalaisessa kirjallisuudessa. Boris oli lukenut mies, sivistynyt ja jopa viisas. Nämäkin tekstit todistavat sen.

 

87. Christie Agatha: NEITI PINKERTONIN SALAISUUS §§½

281 s. Wsoy 1994 5.p (Eero Ahmavaara) YK

Ilman Marplea ja Poirotia teksti hieman laahaa, mutta kunnon kertomus tästä lopulta kehkeytyi. Väärää epäiltiin ja oikea murhaaja oli nitistää päähenkilön morsiamen. Viime hetkellä, kas kummaa, sankari kuitenkin pelastaa korisevan heilansa ja avioliiton arki voi alkaa.


 

88. Varro Martius: CAESAR KATSOO POHJOISEEN §§

135 s. Gummerus 1938 YK

Latinan lehtori lipsahtaa Caesarin ajan Roomaan ja koettaa turhaan estää Caesarin murhan. Vaikka juttu on lie unta, kelvatkoon aikamatkajuttuna fantasiaosastoon.


 

89. Tapio Marko: KOLMETOISTA MEHILÄISTÄ §§§

205 s. Wsoy 1964 2.p AV

Ampiaiset ja mehiläiset menevät sekaisin tässä MT:n parhaassa rikosromaanissa. Juttu loppuu onneksi kesken, ketään ei tapeta ja ryöstö onnistuu. Lukija päättäköön, mitä myöhemmin tapahtuu.

 

90. Iisalo Osmo: SUOMALAISIA LEGENDOJA §§§

227 s. Kirja 1923 SKS 169 YK

Suomalaiskansainvälisten legendojen perusteella Iisalo (Eino Railo) laati kokoelman, jonka alkupuolta ryydittää kauhu ja loppupuolta Jeesuksen ja Pietarin vierailu Suomessa. Alku on vetävämpää, lopun kertoo Eino Leino runossaan Legenda paremmin.


 

91. Holopainen Anu: BOREAKSEN LAPSET §§

237 s. Karisto 1998 YK

Kaikenlaista omituista tapahtuu Pohjoistuulen maassa. Hyvät ja pahat taistelevat ja kas, hyvät voittavat. Hieman edelisiä Holopaisia hajanaisempi teos. Etenkin loppu tuntuu töksähtävän.

 

92. Joensuu Matti Yrjänä: VÄKIVALLAN VIRKAMIES §§½

239 s. Otava 1989 2.p YK

Ensimmäinen Harjunpää. Osittain teksti on kuivakasta kuin kuulustelupöytäkirja, mutta vetävääkin kerrontaa löytyy.


 

93. Gulik Robert van: PUNAINEN PAVILJONKI §§

221 s. Wsoy 1996 (Kristiina Rikman) Sapo 393 YK

Muinaisessa Kiinassa tuomari Lee ratkoo arvoituksia. Rikkaiden yhteisössä vanhatkin rikokset selviävät ja apuri Ma Joong tekee tahtomattaan hyvän työn.


 

94. Linna Väinö: TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA i §§§§

460 s. Wsoy 1959 YK/RM

Torpparieepoksen ensimmäinen osa. Kolmas lukukerta. Mitäpä tästä läpitutusta teoksesta sanomaan. On huonoja torppareita ja hyviä. On huonoja isäntiä ja vielä huonompia. Papin rouvassa kulminoituu maailman pahuus En epäile, etteikö kertomuksessa totuutta olisi.

 

95. Guareschi Giovanni: ISÄ CAMILLON KYLÄ §§§

276 s. Wsoy 1953 4.p (Helka Hiisku) RM

Isä Camillo ja pormestari Peppone ovat eri laidan miehiä, mutta kunnioittavat toisiaan. Mallia saisivat ottaa maailman poliitikot. Eivät ota kuitenkaan. Mutta hauska on näitä kevyenpainavia juttuja lukea.


 

96. Guareschi Giovanni: ISÄ CAMILLON PALUU §§§

323 s. Wsoy 1954 (Helka Hiisku) RM

Ihmisen hyvyyteen uskovia sydämellisiä kertomuksia isä Camillosta ja kommunistipormestari Pepponesta. Valitettavasti tällaista ei enää tapahdu - tokko koskaan on tapahtunutkaan. Isä Camillo keskustelee Jeesuksen kanssa ja kovin ovat hyvää pataa vaikka Jeesuksen on joskus isää nuhdeltava.


 

97. Carr John Dickson: KUISKAAVA KUOLEMA §§

317 s. Wsoy 1991 3.p (Arto Tuovinen) Sapo 24 RM

Alku kovinkin pitkäveteistä, keskellä vähän vipinää ja lopussa loputtomat selvitykset. Vanha murha selviää eikä uusi onnistu. Tohtori Fell ratkoo rikoksen vähän taka-alalla istuskellen.


 

98. Jokinen Seppo: KUKA SELLAISTA TEKISI §§§½

336 s. Karisto 2008 YK

Sujuva kertomus Hervannan rappioalkoholisteista ja komisario Koskisesta. Poliisien henkilökohtaisista ongelmista voisi puhua vähemmän. Kait sitä jo uskotaan että poliisi on töissä ja perhe jää vähemmälle huomiolle. Murhia tuli ainakin tarpeeksi ja taisi syykin tulla selväksi. Lasoli haisee, nuotiotuli ritisee ja luonnontuotteilla on ratkaiseva osansa.

 

99. Mäki Reijo: INTIAANI §½

461 s. Otava 2013 YK

Eniten riepoo Apteekki ja sen älyvapaa lössi. Raatoja tuli liikaa ja Amerikan osuus jäi minulle hämäräksi. Kirjaston vaihtohyllystä kirjan otin, joten olihan tämä täsmälleen hintansa väärtti.


 

100. Christie Agatha: SALAINEN VASTUSTAJA §§

194 s. Wsoy 1974 (1922) (Eva Siikarla) AV

Tommy ja Tuppence eivät ole minua varten. Tökerö vakoojaoperaatio on kait aikanaan, 1920-luvulla, ollut ansiokas, mutta ohi on jo aika valunut. Joitain papereita kuljeteltiin milloin missäkin ja kiltti setä oli tuhma setä ja lopuksi mentiin naimisiin.


 

101. Lehtimäki Konrad: MUSTA TAIVAANRANTA §§½

164 s. Wsoy 1929 RM

Torpparin poika, sekatyömies, kansanedustaja ja kirjailija Lehtimäki kertoo alkuosan novelleissa kömpelöllä tavallaan kuolemasta ja loppuosassa ehkä sisällissodan kapinoinnista. Viaporin tuhoaminen on kuvitelmaa, joka ei tietääkseni pidä paikkaaansa, joten teoksen voisi panna fantasiahyllyyn.


 

102. Pulla Armas J.: KOLMANNEN SUKUPUOLEN SAARI §

197 s. Karisto 1943 5.p RM

Laiva täynnä naisia haaksirikkoutuu autiolle saarelle. Yksi naisista ottaa vallan, naiset ovat muka vapaa kolmas sukupuoli eivätkä miesten orjanaisia. Kaikenlaista tapahtuu, ja pelastuksen koittaessa käy ilmi, että johtajanainen oli mielisairas. Kuten kuulemma maailman johtajat yleensäkin.

 

103. Chorell Walentin: ANKARA AAMU §§§

168 s. Wsoy 1953 (Kyllikki Mäntylä) RM

Nuori mies tappaa puolivahingossa kiusaajansa, pääsee neljän vuoden päästä vankilasta, palaa vanhaan kotitölliinsä, ajelehtii aikansa ja lähtee pois. Mies joutuu sattumalta synnytysavustajaksi yksinäiseen metsäpirttiin, ja niin tapon ja syntymän kautta matka maailmaan jatkuu.


 

104. Huovinen Veikko: LEMMIKKIELÄIN §½

168 s. Wsoy 1966 RM

Rikas mies palkkaa köyhän lasikoppiin kotinsa olohuoneeseen lemmikiksi. Sisällissotakin syttyy, tuloeroja kait tasoitellaan. Löyhä on sidos asioiden välillä. Yhden vitsin teos.


 

105. KALEVALASEURAN VUOSIKIRJA I

314 s. Otava 1921 RM

Huomattavien suomalaisten kulttuurihenkilöiden kirjoittamia lyhyehköjä tutkielmia suomalaiseen kansanrunouteen liittyvistä aiheista. Mukana mm. E.N. Setälä, Robert Kajanus, A. Gallen-Kallela, Eino Leino, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, Sakari Pälsi ja Samuli Paulaharju. Jos olisin kuusikymppinen nuorukainen, keräisin koko sarjan.

 

106. Toppila Heikki: JA NIIN TULI KEVÄT TAAS §§§

334 s. Wsoy 1943 RM

Tökeröhän tämä on, mutta hauskalukuinen. Pohjoisen kylässä elelee maalaista jos minkälaista, ja Matti rakastuu lapsuudenystäväänsä Kaarinaan. Välillä odotellaan Palestiinan laivaa ja Mattia opetetaan metsäherraksi ja vikitellään vieraaseen naiseen, mutta toki lopulta kevät tulee ja pariskunta toisilleen lupautuu.


 

107. Arkkimandriitta Panteleimon: UNEN LAIVA

175 s. Wsoy 1994 AK

Teos kertoo Isä Johanneksen elämän viime hetkistä (1958) Uuden Valamon luostarissa. Johannes muistelee elämäänsä niin Laatokalla kuin Heinävedellä. Muutama vuosi sitten Johannes kanonisoitiin pyhittäjä Johannes Valamolaiseksi. Lämmin luettava.


 

108. Gordon Richard: LÄÄKÄRI LEMMEN PAULOISSA §§

222 s. Wsoy 1959 3.p (Annikki Palmén) YK

Umpikonservatiivista lääkärihössötystä .

 

109. Lehtonen Joel: PUTKINOTKO §§§½

531 s. Otava 1944 4.p AK

Juutas Käkriäinen perheineen hoitelee kehnosti eräänlaisena torpparina Aapeli Muttisen Putkinotkoa. Rangaistukseksi Aapeli lahjoittaa Juutakselle tämän röttelötorpan tontteineen. Tämä Putkinotko-trilogian viimeinen osa loppuu kesken, mutta jatkoa ei ilmestynyt.


 

110. Laulajainen Leena: PII JA AMETISTI §§

147 s. Tammi 1994 YK

Hieman kliseinen ja kiireinen ”matka ajan halki”. Sännätään siellä täällä, ametistin osuus jää epäselväksi ja Pii löytyy vasta viimeiseltä sivulta. Lasten fantasiaa.


 

111. Waltari Mika: KUKA MURHASI ROUVA SKROFIN? §§§

315 s. Otava 1951 5.p (1939) YK/RM

Edellisestä lukukerrasta on kauan, en muistanut, että loppu eroaa näin paljon Kassilan elokuvasta. Juonellisesti ja loogisesti jutussa ei ole kehumista, mutta kirjallisia ansioita on senkin edestä. Omistamistani kirjan eri painoksista tämä on lukuystävallisen isotekstinen.


 

112. Waltari Mika: KOMISARIO PALMUN EREHDYS §§§

239 s. 1987 8.p. (1940) RM

Rygseckin sukua vaivaa sukurasitus, nimi suomennetaan Rykämöksi, mutta kirous ei haihdu. Komisario Palmu ratkoo murhat avustaja Virrasta huolimatta ja syyllinen passitetaan hoitoon. Leppoisa lukea, taas kerran.


 

113. Guareschi Giovanni: ISÄ CAMILLO VAUHDISSA §§§

276 s. SSKK 1980 (H. Hiisku ja U. Jokinen) RM

Kokoomateos, jossa otteita kaikista suomeksi julkaistuista. Parempi olisi lukea kirjat (5) kokonaisuuksina. Mutta lystiä oli näinkin.


 

114. Utrio Kaari VENDELA §§§

433 s. SSKK 1989 RM

Alussa Vendela näkee komean ritarin. Tiet erkanevat, Vendela kituu ja kärsii. Lopussa, kummankin avioliiton, muutaman murhan ja muun vääryyden jälkeen Vendela ja ritari menevät naimisiin. Välilläkin tapahtuu yhtä ja toista. Laskelmoitua viihdettä taitavasti tehtynä. Painoksessa on hävyttömän paljon painovirheitä.


 

115. Linna Väinö: TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA II §§§§

526 s. Wsoy 1960 2.p RM/YK

Sisällissota Suomessa. Puolueeton yritys kuvata tapahtumia, mutta puolueelliseksi menee. Eikä suotta. Luulisinpa teoksen kuvaavan ihmisen pahuutta, eikä siinä papin aamen ainakaan auta.


 

116. Tvarozek Eduard V.: SKIZO de la esperanta literaturo

92 s. Espero 2004 2.p YK

Suppea katsaus esperantonkieliseen kirjallisuuteen. Mukana etenkin alunperin esperantoksi kirjoitettuja teoksia lyhyine kirjailijakuvauksineen. Käännöskirjallisuudesta esillä vain ne kirjat, joiden kääntäjät ovat myös alkuperäisteoksia julkaisseet.

 

117. Pähkinälinna Paul: EI SANOIN – MUTTA TEOIN I – II §

459 s. Omakustanne 1934 AK

Muutama suomalainen aloittaa hyökkäyssodan Venäjää (NL) vastaan tarkoituksena vapauttaa Inkeri. Mukaan liittyy suojeluskunta ja vähitellen Suomen valtiokin, ja Pietari valloitetaan. Niin Inkeri liitetään Suomeen ja vapauden laulu kaikaa. Harpoin yli suuren osan uljaista taistelukohtauksista.

 

118. Höyrymainari SHIMO

120 s. Nysalor 2023 RM

Simo Suntila täytti 50 vuotta ja sen kunniaksi Matti Järvinen toimitti juhlakirjan, jossa on kymmenien ihmisten tekstejä. Etenkin vähän pitemmät novellimaiset kertomukset olivat minulle mieleen.


 

119. Karmanne Knut: PIMEITÄ POLKUJA §§§

151 s. Otava 1929 RM

Yllätyin kertomusten tasosta perusteellisesti ja petyin ettei joukossa ollut yhtään scifiä tai fantasiaa. Jutut pyörivät pääasiallisesti myöhemmin menetetyn itäisen Karjalan alueella, tavataan jopa ruhtinatar Sonja, joka ei ole paha nainen.

 

120. Linna Väinö: TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA III §§§§

544 s. Wsoy 3.p 1962 RM/YK

Torpparieepoksen loppuosa, sarjan kolmas lukukerta. Torpparit saavat lunastaa tilansa halutessaan. Toinen maailmansota käydään, ja se yhdistää kansan. Koskelasta kuolee kolme poikaa. Trilogian ”Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi.” Lopussa on Elina ja yksinäisyys.


 

121. Sigyrdardottir Yrsa: SYVYYS §§

349 s. Otava 2021 (Tuomas Kauko ja Tuula Tuuva-Hietala) YK/RM

Kotipornoa, väkivaltaa ja lopuksi parikymmentä sivua selittelyä. Ei minulle mieleen.


 

122. Lundberg Ulla-Leena: KÖKARIN ANNA §§½

n. 330 s. Gummerus 2014 (Kaija Kauppi) AK/RM

Yhteissidos jo aikaisemmin lukemani Kuninkaan Annan kanssa. Anna opiskelee alakoulunopettajaksi, hoitaa virkansa, epäonnistuu rakkausasioissaan, eläkkeellä naimattomana remontoi vanhan kotitorppansa ja elää Kökarissa lopun elämänsä kunnes keittiön pöydän ääreen kuolee tiiroja ikkunasta katsellen. Mukana liikaa herttasarjamaista eloa, silti Anna kuvataan vahvana ja eloonsa tyytyväisenä naisena.


 

123. Tuuri Antti: AAVAN MEREN TUOLLA PUOLEN §§½

222 s. Otava 2018 RM

Tangopojat-romaanin jatko-osa. Ruotsinsuomalainen hanuristi-pappa kuolee vanhuuttaan, suku kerääntyy paikalle. Yhden lapsenlapsen eronnut turkkilaisisä on viemässä tytärtä Istanbuliin salaa, mutta homma estyy. Hanuristin leskivaimo kiipeää vintille ja arvelee, että elämä jatkuu. Soveliaasti antirasistinen siirtolaiskertomus.

 

124. Kalma Lauri: MAAPALLON YMPÄRI LENTOKONEELLA §§½

224 s. Karisto 1920 YK

Komen hengen porukka ja yksi naissalamatkustaja lentävät Suomi-lentokoneella Maapallon ympäri. Komea on kone, siinä on mm. avoyläkansi ja monta huonetta. Kateelliset muunmaalaiset yrittävät estää matkan onnistumisen. Tavataan mm. 1500-luvulta asti eristyksessä ollut maailma, muutama ihmissyöjä ja tappeluja jos jonkinlaisia. Kiertomatka onnistuu. Valitettavasti kirjailijan rohkeus loppuu viimeisellä sivulla ja hän vihjaa, ettei matkaa muka tapahtunut. Silti fantasiakaappikamaa.

 

125. MacLean Alistair: KOTKAT KUUNTELEVAT §§

283 s. Wsoy 1972 11.p (Timo Martin) RM/YK

Muun lukemisen puutteessa mökillä aloitettu kirja. Sankarit remuavat uskomattomasti natsilinnakkeessa. Puolet retkueesta on pettureita ja köysirata kiikkuu karusellina. Kivilinna roihuaa soihtuna, aura-autolla pelastaudutaan viime tipassa eikä reipasta lempeäkään aivan unohdeta. Naurettavaa menoa.


 

126. Luukkonen Marja: TÄYDEN KUUN LAPSET §½

200 s. Tammi 1999 YK

Useat lastenkirjat ovat mukavaa luettavaa myös vanhuksille. Tämä ei. Hupaisaa, minulle jäi tuntu, että teoksessa valehdellaan lapsille. No, olen hieman yli-ikäinen (80).


 

127. Hotakainen Markus: TÄHTITIETEEN NAISET

384 s. Aula 2022 AK

Naisia on syrjitty tieteissä niin kuin muutenkin maailmassa iät ajat. MH kirjoittaa tähtitieteen huomattavista naistutkijoista, joita on estelty ja vähätelty tähän päivään asti. Tutkimustuloksetkin ovat miehet omineet omiin nimiinsä. Sujuvan suppea kuvaus liki viidestäkymmenestä naisastronomista.


 

128. Sinerma Martti: ”JEES”, SANOI ARMAS J. PULLA

428 s. Olkkolan kartano Oy 2004 AV

 Mainosmies Pulla, Ryhmyn ja Romppaisen luoja, kirjoitti valtavan määrän tekstiä eläissään. Laatu hieman sitä ja tätä, mutta kansa luki. Liian ykstiryiskohtainen elämäkerta lie hieman liian jäävien tekijöiden tuotantoa. (Pullan vanhin poika Kalervo entisöi kirjoitusaikaan Olkkolan kartanoa.)

 

129. Luukkonen Marja: TÄHTISUMUN VANGIT §§

150 s. Tammi 1990 YK

Enemmän fantasia kuin satu. Kuin rinnakkaismaailma, jossa eläimet ja esineet puhuvat. Sumu nukuttaa maailmaa ja muuttaa sitä nykymalliseksi. Viimeiset vapaat panevat hanttiin ja elävät vielä Hiirisaarellaan vanhaan malliin.


 

130. Hemdal Dag: LEOPARDIEN LAAKSO §§

142 s. Paletti 1947 (A. Londen) YK

Afrikassa kaksi nuorukaista kokee ihmeitä viidakossa. Neekerit (sic) aikovat tappaa kaikki valkoihoiset ja hallita maailmaa. Hemdal on Haggardinsa lukenut, tässä kuunpimennystä käytetään hyväksi. Lopussa kertomus muutuu aivan oikeaksi fantasiaksi eikä Richard joudukaan vanhan Mufadan puolisoksi. Reipasta rasismia.


 

131. Hemdal Dag: AARNIOMETSÄN HIRMUVALTIAS §§

141 s. Paletti 1948 (A. Londen) YK

Afrikan viidakoissa ja erämaassa alkuperäisasukkaat eivät toimi valkoisen muka herrakansan ehdoilla. Toki pahaakin neekerit tekevät, ja kauhea hirmulisko on kumista tehty. Scifiä edustaa rakettilentokone, jolla kuljetaan huimaa kyytiä. Aikansa tuote.

 

132. Harjulehto Seppo: MARSIN SALAISUUS §§

140 s. Otava 1974 AK

Marsiin matkataan. Fysiikka on melko oikein. Paikalla tavataan vanha kulttuuri, joka toimii ylemmissä ulottuvuuksissa. Maapallon sodat loppuvat, kun ulkokulottuvuusveijarit aikaansaavat sen, että maapallon aseet muuttuvat savivelliksi. Kannatettava ajatus.


 

133. Linna Väinö: TUNTEMATON SOTILAS §§§ §§

444 s. Wsoy 1956 n. 17. p AK

Koskela-saaga päättyy Vilhon kuolemaan sodan loppuvaiheessa. Teos paranee lukukerta lukukerran jälkeen. Parasta mahdollista rauhaanpakotusta, vaikka ei ihmiskunnalla näy olevan kykyä järkiperäiseen elämään maapallolla.


 

134. Hyvönen Viivi: ETSIJÄ §§

134 s. Wsoy 1995 TALL

Kun kirjoittaja on 14-vuotias, kliseet ovat ymmärrettäviä. Noitavelhotarina soljuu aivan vauhdikkaasti eikä vanhuksella ollut vaikeuksia lukea kirjaa sanasta sanaan.


 

135. Christie Agatha: HAUTAJAISTEN JÄLKEEN §§½

266 s. Wsoy 1982 2.p (Eero Ahmavaara) TALL

Poirot ratkaisee murhat tunnettuun pohdintatyyliin. Alun valmisteluvaihe on liian yksityiskohtainen enkä ymmärtänyt nunnatarvetta rikoksen suunnittelussa.


 

136. Nykänen Harri: RAID JA MUSTEMPI LAMMAS §§

209 s. Wsoy 2000 2.p TALL

Perus-Raidia, niinpä. Rehellinen roisto tappaakin armollisesti ja sovitusti. Rikosko, vaikea sanoa.


 

137. Junttila Päivi: NOIDAN TYTÄR §§½

162 s. Karisto 1993 YK

Noitia ja velhoja mukavassa sekasotkussa. Hiljaisten huutojen vuorten kautta kuljetaan kohti tuhman Salajan hallitsemaa kaupunkia, jossa vääryys hieman laimeasti tuhotaan.

 

138. Hämäläinen Helvi: KOLME ELOONHERÄTETTYÄ §§½

212 s. Wsoy 1953 YK

Jeesus herätti UT:n mukaan kolme ihmistä kuolleista. Tämä teos kertoo heidän tarinansa herätyshetkestä oikeaan kuolemaan asti. Uskonnollinen paatos puuttuu eikä kirjailija ota kantaa edellisten kuolemien aitouteen. Joka tapauksessa kirja pysyy fantasiahyllyssäni.


 

139. Kara Jalmari: MYKKÄ PAHOLAINEN §§§

179 s. Otava 1916 AK

Äärioikeistolainen jääkärikapteeni Kara kirjoitti myös salanimellä Kapteeni Teräs kaksi scifiä: Suur-isänmaa ja Petsamon rata. Mykkä paholainen sisältää 7 novellia, joissa on kauhua, scifiä ja fantasiaa. Sotahekumointikirjoihin verrattuna nämä ovat hyvinkin kelvollista luettavaa.


 

140. Ropponen Markku: SIIVESTÄJÄT §§½

229 s. Tammi 1997 YK

Kokematon enkeli menettää toisen siipensä Suomessa vuonna 1944. Siipi kulkeutuu antikvariaatinpitäjälle nykyaikana, joka huomaa siivellä olevan parantavia ominaisuuksia. Eevansa kanssa mies kiertää parannusbussilla Suomea. Syrjäkuntaa ovat virkamiehet pakkoliittämässä toiseen kuntaan, enkeli sekaantuu estävästi asiaan, saa siipensä takaisin mutta taivaaseenlento epäonnistuu kolttosen vuoksi. Lupsakkaa fantasiamenoa.

 

141. Rannanpää Kari: YSTÄVÄN ÄÄNI §§

221 s. Kirja 1926 YK

Päähenkilöllä on yhteys vainajiin. Nämä voivat käyttää hänen kättään kirjoittamiseen, piirtämiseen ja muuhunkin liikutteluun. Puheyhteyskin on. Muuten tarina on lähinnä merenkulkua ja ihmissuhdedraamaa, joissa yliluonnollinen aines on liki tarpeetonta.


 

142. Brink Aira: VELHOJUURI §§§½

249 s. Tammi 1953 YK

Elvi Sinervon sisar on kirjoittanut pari nuorten fantasiaa. Tämä on kirjallisesti erittäin taitavasti kirjoitettu fantasiaseikkailu. Velhojuuri (mitä ei oikeasti ole olemassa) parantaa tauteja. Haapanainen, ehkä kuvitelma, kertoo kasvin tarinan. Kuljetaan vuotoin Intiassa, Lapissa ja myös Turun saaristossa. Juuri parantaa myös (s)pitaalin. Teoksen perusjuoni on kuitenkin hyvyyden paremmuus kultaan verrattuna. (Kirjailija toimi mm. Sirola-opiston johtajana.) Kelpo nuortenkirja.


 

143. Schildt Runar: ASMODEUS ja kolmetoista sielua §§

166 s. Love 1991 (1915) (Liisa Ryömä) YK

(Kirjassa mukana myös pitkä novelli Armas Fager, ikääntyvän teatterimiehen kuva.) Paholainen Asmodeus matkustaa vedonlyönnin seurauksena Suomeen, ja onnistuu ostamaan 13 henkilön sielut. Vähän lapsekasta meininkiä.

 

144. Surkka Timo: COCKTAIL PARTY §

239 s. Book Studio 1998 YK

Ei minulle tarkoitettu kirja. Räävitön puhe ja suolenpätkähuumori voivat vedota joihinkin. Minun piti pomppia loppuun.


 

145. Sarkola Ritva: PUHU HILJAA RAKKAUDESTA §

222 s. Myllylahti 2012 AK

Tuula Sariolan kera kieroillut kirjailija tekee nyt omalla nimellään dekkareita. Suomen kieltä hän osaa kirjoittaa, mutta juonessa ei ole häntää eikä päätä. Loogisuus pettää heti alkuunsa eikä murhaaja suinkaan mikään yllätys ole.


 

146. Munsterhjelm Erik: AMULETIN ARVOITUS §§

231 s. Tammi 1951 (M. Harkola) YK

Amuletin kuviot antavat vihjeitä arkeologisesta löytöpaikoasta. Retkikunta vaeltelee Kanadan erämaassa ja löytää oudon vuoreen hakatun kaupungin. Alkupuoli teoksesta on mukavaa luettavaa. Jälkipuoliskolla tavataan japanilainen yhteisö, joka kaivaa kultaa ja uraania ja pyrkii tuhoamaan lie puoli maapalloa. Loppu on sotaa ja väkivaltaa, kuin Venäjän alakoulun opetussuunnitelmasta. Valkoiset tietenkin voittavat, intiaanien avulla, ja tuhmisten aikeet ja arkeologiset aarteet tuhotaan suuressa pamauksessa.

 

147. Vexi Korhonen: PAHEMPI KUIN MURHA §§§

356 s. Gummerus 2001 AK

Ex-poliisi, nykyinen yksityisetsivä Kari Salo tutkii murhia ja sieppausta. Viroon vetävät jäljet ja Paldiskin seutuvilla pidetään aika remumekkalat. Lääketieteestä on kyse ja karmeaa on jälki. Vetävä rikosromaani.


 

148. Toivonen Rauno: MAURI MUURAHAINEN §§

151 s. Karisto 1954 YK

Kaksi henkilöä pienentää itsensä ja valepuvuissa seikkailevat punamuurahaisten keskuudessa. Tarkoitus on varmaan antaa lapsille oikea kuva muurahaisten elämästä. Kyllä tämä fantasiahyllyyn kelpaa.


 

149. Striganova Anna: FABELOJ PRI KOMENCO §§

60 s. Impeto 2017 YV

Aikuisten (eivät tuhmia) satuja, teemana alku. Kait nämä taidetta ovat, mutta pitkästymään pistivät vanhuksen.


 

150. Vakkuri Juha: BRYSSELIN YÖ §§½

144 s. Gummerus 1990 YK

Japanissa kehitetty kapseli istutetaan maapallon ihmisiin. Tarkoitus on pitää jokainen henkilö onnellisena ja poistaa hänet kun aika on. Suomalaisen valtiosihteerin apulainen seuraa sivusta, kuinka eriarvoisuudet paljastuvat ja kansainvälinen kapinamieli leviää. Moniselitteinen, asiallisen varoittava teos.

 

151. Reinikainen Pepi: HULLU, IHANA LINTU – METSÄKYYHKY §§½

283 s. ArtHouse 1988 YK

Vertauskuvallisiin lintuihin painottuva kertomus totalitarismista, erilaisuudesta ja mielestä. Alkupuolen unenomaisuutta latistaa aivan lopun selittely. Rauhoittava lukukokemus.


 

152. Heikkilä Risto: TÄHTITAIVAAN MERKITYKSIÄ

220 s. Kirjapaja 2008

Pappi Heikkilä, eräs Suomen tunnetuimpia tähtiharrastajia, on kirjoittanut vahvasti tieteeseen perustuvan selvityksen Raamatussa mainituista tähtitieteen ilmiöistä – joulun tähdestä alkaen. Tämä on asiallinen teos, kaikesta huolimatta.

 

153. Westö Kjell: KANGASTUS 38 §§§ §§

330 s. Otava 2013 4.p (Liisa Ryömä)

Kielellisesti korkeatasoinen kuvaus 1930-luvulta (Kiitos myös kääntäjälle). Kansallissosialismi nostelee päätään, sisällissota vaatii edelleen henkisesti veronsa ja sosiaaliset verkostot murenevat. Loppu pyöräytti sukat lukijan jaloista.


 

154. Brink Aira: MEMMOIN ARVAT §§½

268 s. Kansankulttuuri 1980 (2.p)

Memmoin arvat on pakanasuomalainen taikakalu. 1200-luvulla kristinusko on valtaamassa Suomenniemen, ja Matteus on mukana tapahtumissa, ensin pikkupoikana ja lopulta munkkina. Juttuun sekaantuvat niin Lalli kuin Henrik, Tuomaasta puhumattakaan. Mutta luiset Memmoin arvat viskataan lopuksi lampeen. Teoksen viimeiinen lause on minulle käsittämätön.


 

155. Parvela Timo: TAIKA-AVAIN §§

160 s. Tammi 1993

Ammattimiehen tekemä lastenkirja, jossa on juoni ja arvolitus. Vanhakin luki

jutun jopa mielenkiinnolla. Asennekin kohdallaan.


 

156. Seppälä Yrjö: 84 TUHATTA TULEVAISUUTTA

200 s. Gaaudeamus 1984

Kunnolla luin vain kohdan Linnunradan rauhanomainen asuttaminen. Mukana kaikki normaalit asiat syväjäädytyksestä alkaen. Seppälän mukaan rodunjalostus on pakollista. Mutta kas, 80 000 valovuoden takaa keskustellaan liki reaaliajassa maapallolaisten kanssa. Tämän hetken tietojen mukaan mahdoton juttu.

 

157. Korhonen Vexi: TUNNUSTUS TAI KUOLEMA §§½

227 s. Gummerus 2002

Teollisuuskikeroilua, murhia, petoksia. Entinen poliisi, nykyinen yksityisetsivä Salo ketkuilee keskellä sekasotkua. Teoksessa on liikaa äksöniä ja liian vähän älyllistä ratkontaa, mutta lopussa sentään päähenkilö Petransa kanssa itkeä tihistelee petihommissa.


 

158. Tuokkola Taavi: LÄHI-IDÄSSÄ PALAA

212 s. RV-kirjat 1980

Arabimaat aikovat hyökätä Israeliin. Jumala nostattaa panssarien eteen maanvyörymät ja muut tulikivet. Lopuksi uskovat kiskotaan huit taivaisiin ja taitaa syntisille tulla viheliäinen loppu. Herra armahda meitä taavituokkoloilta.


 

159. Sariola Mauri: JA SITTEN OLI KOHISEVA KOSKI §½

235 s. Gummerus 1973 3.p

Kaupungin kerma toilailee typerästi eikä kunnon jännitettä synny mihinkään suuntaan. Ja vaikka teksti on susikoskimaista, ei lopputulos pysy kasassa.


 

160. Hurtta Boris: LUMEN TULOA EI VOI ESTÄÄ WH

220 s. Jalava 1991

Kaupunkilainen Syysmaa sotkeentuu Maahiaisen syrjäkylässä Määhieszo-jumalaa palvovien olevaisten elämään. Soppa siitä syntyy.


 

161. Nenonen Kari: NOITAROVIO WH

135 s. Jalava 1989

Kuusi kauhunovellia, joissa ei ole liikaa ruumiinosasotkua.

 

162. Nenonen Kari: SE KEN TULEE VIIMEISEKSI ON KUOLEMA WH

192 s. Book Studio 1988

Stidiä kiusattiin pienenä. Ei se ole kaunista. Eikä olisi kannattanut.


 

163. Westö Kjell: LANG §§§§

254 s. Otava 2002 (Kaarina Savolainen)

Oivallisesti kerrottu ja käännetty kolmiodraamakertomus, murhatarina jossa ei syyllinen selviä (rangaistuksesta).

 

164. Kaunisto Milja: PIISPANSORMUS §§

470 s. Gummerus 2015

Olaus Magnus-trilogian kolmas osa, edellisiä en ole lukenut. MK kertoo pysyneensä mahdollisimman pitkälle totuudessa. Onpa tämä Suomen piispa ollut nuorempana melkoinen velikulta. Tietynlainen lukijaa kosiskeleva laskelmointi latistaa tunnelmaa.


 

165. Hurtta Boris: ELÄVIEN JA KUOLLEITTEN KESÄ (WH)

197 s. Jalava 1990

Elävät ja kuolleet kokevat kauheuksia kaikenlaisia. Kas, vampyyrit ne mellestävät sivistyneesti sivukylässä.


 

166. Kouros Alexis: GONDWANAN LAPSET

118 s. Lasten keskus 1998 4.p

Finlandia-junior 1997-palkittu teos, jossa pingviini syntyy albatrossin pesään Alkumanner hehkuu alla ja pingviini ja tutkija keskustelevat kovin tärkeistä asioista.


 

167. Nenonen Kari: MESSIAS (WH)

284 s. Jalava 1989 Jalavan scifi-sarja 10

Torinon käärinliinasta saaduista soluista kloonataan parikin Jeesusta. Lisäksi sujuvaan tarinaan on sekoitettu (turhaan) scifi-osio. Suomalainen lehtimies Johannes Korpi tuo teokseen kotimaisen säväyksen.


 

168. Terho Kaarina: UHRIPOLKU §§§

307 s. Johanna 1986

Tallinnanmatkalle sovelias luettava, ei tarvinnut syviä syntyjä ajatella. Anglien saarelle hyökänneet viikingit ottivat orjaksi myös Sarra-tytön, joka viedään Itämaahan (Suomeen) orjaksi. Pitääpä jatko-osakin Muuttolintu joskus lukea.


 

169. Nummelin Juri (toim): HYVÄÄ YÖTÄ! WH

373 s. Helmivyö 2021

26 kertomusta, ilmestyneet jo aikaisemmin erilaisissa Nummelinin toimittamissa julkaisuissa. Mukana kaksi wanhaa herraa, Boris ja minä.

 

170. Tuomainen Antti: TAPAHTUU HUOMENNA §

134 s. Kirjakauppaliitto 2023

Suppean tökerö juttu ennustajasta, kristallipallosta, petosveijarista ja poliisista.


 

171. Kouros Alexis: HARMATTAN, KULKIJA JA UNISIEPPARI

159 s.. Dream Catcher 1998

Outo kirja, kenelle lie tarkoitettu. Vihreä jalankulkijaliikennemerkki poistuu lasinsa alta ja vaeltelee pitkin maailmaa. Ulottuvuuksia etsitään, unelmia pyydystetään ja kaipuuta tunnetaan. Mutta miksi Roomassa, miksei vaikka Pihtiputaalla?


 

172. Waltari Mika: KULTAKUTRI §§§½

Kokoomateoksessa 10 Waltaria. Wsoy 1989 5.p (1948)

Kultakutria kohdellaan kaltoin, ja niin hänkin kohtelee muita kaltoin. Murhattuaan viimeisen miehensä häntä ei epäillä, mutta hän tunnustaa murhan. Luultavasti MW olisi halunnut päästää Kultakutrin koirana veräjästä, mutta kait Vieras mies tuli taloon-meteli oli vielä muistissa ja vankilaan piti nainen toimittaa.

 

173. Kanto Anneli & Rannila Terhi: TÄHYSTÄJÄNEITO §§

237 s. Karisto 2011

Lie teinitytöille tarkoitetun Kuparisaari-trilogian sujuva avausosa. Totalitarismia murjova fantasiateksti yrittää aivopestä suomalaisia nuorpopulisteja takaisin demokratiaan. Kannatettava ajatus. En silti aio lukea jatko-osia (ellen niitäkin löydä ilmaiseksi vaihtohyllystä).

 

Tuuri Antti: NOVELLIT 1971-1980

413 s. Otava 2001 2.p

174. LAUANTAINA ILLALLA (1971) §§

175. SEITSEMÄN KERTOMUSTA (1972) §§½

176. VUOSI ELÄMÄSTÄ (1975) §§½

177. MAAILMAN KIVISIN PAIKKA (1980) §§§

Hyvin samanmallisia novelleja, joissa tehdään työtä ja ollaan lomalla, sekä kalastetaan, ryypätään ja tupakoidaan liikaa. Mutta hauskan keveästi näitä mielikseen luki.

 

178. Nesser Håkan: EWA MORENON JUTTU §§§

343 s. Tammi 2007 (Saara Villa)

Van Veeterer-sarjan kahdeksas osa, jossa VV.iä ei juuri näy. Eikä juttu ole Ewan, vaan hän sotkeutuu siihen lomallaan. Murhia tehdään seksuaalirikosten ohella eikä kaikkia syyllisiä suinkaan pistetä giljotiiniin. Edes pahaa poliisia ei ainakaan tässä osassa saada nalkkiin. Kaikesta huolimatta tolkun kirja.


 

179. Lehtolainen Leena: MINNE TYTÖT KADONNEET §§

342 s. Tammi 2010

Maria Kallio vauhdissa, pohjalla maahanmuutto, kunniaväkivalta ja rauhanturvaaminen. Vähän lässyttelyä nämä Lehtolaiset ovat kirjoitustyyliltään, mutta asiat tulevat selviksi. Moni tykkää, minä en.


 

180. Blomqvist Anni: ANNA BEATAN SUURI IKÄVÄ §§§

191 s. UKK 1980 (Kaija Kauppi)

Anna Beata-trilogian avausosa. Torpan tytär Pohjanmaalta pääsee pienenä apulaiseksi apteekkiin. Sieltä hän siirtyy Ahvenanmaalle kelvottoman isännän palkattomaksi puoliorjaksi. Onneksi paikallinen pappi tarvitsee apua ja pestaa Anna Beatan navettapiiaksi. Tarina jatkuu.

 


 

lauantai, 21. lokakuu 2023

WHH 211

 

WH PIETARI WIRTANEN


 


 

LUKEMANI KOTIMAISET TIETEIS- JA FANTASIAKIRJAT

viime vuosituhannelta 

 (Luettu heinäkuun 2005 jälkeen)


 

WHH 211


 





Tämä on jatkuvasti täydentyvä herrajulkaisu.

Arviointi on täydellisen henkilökohtaista, eikä kerro teoksen hyvyydestä tai huonoudesta. 

Mukana on myös juonipaljastuksia. Kaikki teokset ovat omia, vaikka "oma"-merkinnät olen lopettanut.


Lopussa luettelo lukemistani Wanhojen Herrain kirjoittamista kirjoista, joita en ole arvostellut, koska kuulun  herrajoukkoon.




Omistamistani alan kirjoista luettelo löytyy TÄSTÄ
  Puutoslista löytyy tämän artikkelin lopusta.


§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§




Aapeli: KOKO KAUPUNGIN VINSKI **

67 s. Suuri Nuorten Kirjakerho 1977
Näkymättömyyspulverin ansiosta pääsee fantasiahyllyyn. Oma tuplakirja, mukana myös Vinski ja Vinsentti.

 

Aapeli: PIKKU PIETARIN PIHA ****

156 s. Wsoy 1958 2.p

Hersyvän huumorin täyttämä teos, jossa ihmistä ymmärretään.Pietari keskustelee myös Jumalan kanssa hyvinkin konkreettisesti, kuten isä Camillo,mikä asettaa kirjan fantasiahyllyyn. Oma kirpputorikirja.


Aapeli: VINSKI JA VINSENTTI **
n. 70 s. SNK 1977

Puhuva harakka hoitelee hommat. Fantasiahyllyyn. Oma.


 

Aarniaho V.: VENUS-TÄHDEN MUUKALAINEN §§§

222 s. Valistus 1947 YK

Nyt siirrytään Venus-planeetalle sielunsiirron avulla. Venuksella elää ihmisen muotoinen rotu viidakko-olosuhteissa. On huuhoja ja on jättiläiskäärmeitä, ja onpa ihanainen impikin, Thela Mund. Insinööri Salo viettää muutaman kuukauden paikkaan tutustumassa, sitten sielunsiirto tuo hänet takaisin maahan. Tilalla pyörähti maassa venuslainen Moore, josta ei juurikaan kerrota. Oma.

 

Aarnio Anne: LINTUKANSAN POIKA ***

237 s. Wsoy 1978 YV

Alku on hyvinkin mielenkiintoinen, loppua rasittaa kovin tutuntuntoinen sorron ja vapautumissodan kuvaus. Oma.

Aho Juhani: RAUTATIE §§§½

126 s. Wsoy 1955 (1884) 31.p AK

Matti ja Liisa käyvät Lapinlahdella rautatietä katsomassa. Maalaisten elämä on erilaista kuin liikekeskuksen ihmisten. Aho on vienosti maalaisten puolella. Matka päättyy nolosti kuin joskus herrareissu, mutta lopussa aurinko taas heinäpellolle paistaa. Tässä painoksessa on mukana V. Tarkiaisen tarpeeton alkupuhe. Koska todellisuudessa Lapinlahdelle tuli rautatie vasta v. 1902, tämä tulevaisuuskuvitelma pääsee pehmoskifiosastoon. (HH)

 

Ahonen Erkki: PAIKKA NIMELTÄ PLASTON ***

205 s. Gummerus 1968 AV

Kirjailija kuljettaa päähenkilönsä suolta löytyvällä avaruuslaivalla planeetalle, jonka asukkaat ovat degeneroituneet alhaiselle tasolle. Aikanaan käynttin saatettu koneisto pitää homman pyörimässä vuosisadasta toiseen. Ahonen kuvaa kyllästymiseen asti omia mielipiteitään ihmiskunnasta, sen elämästä ja tulevaisuudesta. Kaikki kiteytynee lopussa olevaan lauseeseen: Maata ei pidä mennä niin kauan kuin kaljaa kestää (s. 200).

 

Ahonen Erkki: SYVÄ MATKA  §§§§

160 s. Gummerus 1976 YV/YK

Takakannen mukaan ollaan avaruusmatkalla. No, käsitin, että matka tehdään mielen syvyyksiin, mahdollisesti ei liikuta minnekään. Mitään helppoa tajuttavaa teksi ei ole. 

 

Ahonen Erkki: TIETOKONELAPSI §§§§

150 s. Gummerus 1972 YV

Kyborgista tässä on kysymys. Menehtyneen naisen sikiöstä irrotetaan aivomassa ja liitetään ulkoisiin piuhoihin. Tarkoitus on estää sisäerityksen vaikutus ajatteluun. Tekele kehittyy, oppii tajuamaan ja yhdistetään tiedostojen avulla maailmaan. Pyrkii myös vaikuttamaan maailman menoon. Osaa keskustella ns. hoitajansa kanssa. Valitettavasti keskustelut ovat Ahoselle tyypillisesti hankalia ymmärtää. Lukijassa siis vika.

 

Ahonen Marko: UUSI PARATIISI §§(§)

206 s. Sananjalka 1993 AV

Erittäin eritasoisia novelleja, paranivat loppua kohden. Uusi Paratiisi on pitkä kertomus, joka ei tunnu tuoreelta. Viimeinen novelli miellytti minua eniten. Oma.

 

Airola Väinö: KEKSIJÄN VOITTO ****

223 s. Wsoy 1922 YV

Suomalaismies Penttilä keksii kunnon kuivapariston ja maailma sähköautoistuu. Sitten mies kehittää langattoman puhelimen eli kännykän tukiasemineen. Lopussa Put.. ei kun Belyi alkaa ryppyillä Venäjällä ja Penttilä kehittää sähkölentokoneen, jolla tuhoaa Eurooppaan vyöryvät miehitysjoukot. Melko kekseliästä, kirjan kirjoittamisesta on kohta 100 vuotta kulunut. Eikä sähköautoakkuongelmaa ole vieläkään ratkaistu. Oma.


 

Arhippa Pirkko: HIETANEILIKKA §§

222 s. Mäkelä 1984 AK

Tulevaisuuden Forssaa. Robotteja. Ympäristöetsiviä ja koira. Kyllä tämä tieteiskirjallisuutta on, kotoisen lämmintä kuin mummon muusi. Hieman lunnonsuojeluaatettakin löytyy, ja ihmiselämän irvailua. Oma.


 

Arhippa Pirkko: KONNA JA RUPIKONNA §§

218 s. Mäkelä 1985 AK

Tulevaisuuden Forssassa ympäristöetsivät ovat taas töissään. Virkamiehistä, ja ihmisistä yleensäkin, irvaillaan oikein raskaimman kautta. Hyvä niin. Oma.


Arjatsalo Arvi: AVARUUDEN KULKURI ***

111 s. Otava 1983 YV

Tämä lastenkirjapa oli ihan oikeaa tieteiskirjallisuutta. Vuonna 1972 Pioneer 10 laukaisiin avaruuteen, mukanaan kullattu laatta, joka kertoo ihmiskunnasta. Nyt kirjassa saapuu vastauksena pienoisluotain päähenkilölasten radioamatöörikutsun innoittamana kotinurkan taakse. Mitä viestissä kerrotaan, sitä ei vielä saada selville. Oma.


 

Arras Reino: SEIKKAILU MEREN POHJALLA **

217 s. Kansankirja 1948 YV

Nimimerkin takana Kaarlo Nuorvala, joka mm. toimitti hetken kansallissosialista lehteä Suomessa.. Olipa myös tekemisissä elokuvan kanssa, näytellen ja käsikirjoittaen. Jussi-patsaskin löytyy kaapista. Tämä nuortenkirja pelaa selvästi lasten ehdoilla, siinä onnistuen. Mitään järkeä ei seikkailuissa ole. Oma.


 

Arti V.: ETELÄMEREN SALAISUUS *

145 s. E. Viljanteen kirjakauppa ja kustannusliike 1945 YV

Uskomattomia seikkailuja täysin epäuskottavien tahtumien kera. Asuttu suuri pikkuplaneetta putoaa Etelämereen, eikä tuota Maapallolla huomaa kukaan. Ja pikkuplaneetan asukkaat sen kuin olla porskuttavat (Toki osa hukkui). Ihme kumma, teos kärsii vakavasta mielikuvituksen puutteesta. Oma.


 

Arti V.: KUUNFILMAAJA **

127 s. Paletti 1948 AV

Lapsuudesta muistan kertomuksen Pitkä hyppy. Maapallon läpi kulkee reikä, johon kertoja putoaa ja nousee toisella puolen kiipeämällä pinnalle. Nyt lukien jutussa Seikkailu Intiassa on muutama hämmästyttävästi samanhenkinen kohta kuin Atorox-novellissani Perinne. Niminovelli Kuunfilmaaja lähettää 1985 aluksen maan kiertoradalle kuvaamaan kuuta, jossa on asutusta ja elämää kaikenlaista. Huonosti käy lentäjälle ja alukselle. Kansi Ami Hauhion. Sisälläkin on kuvitusta, mutta kuvittajan nimeä ei kerrota. Oma.

 

Aspinen Risto: NIIN VÄHÄN ON TARPEEN §

276 s. Sarjamiehet 1977 YK

Sähkölaitteet rikkoutuvat koko maailmasta. Kuu peijakas lähettää säteilyä, joka haurastuttaa sähköjohdot. Aaretti ihmettelee ja saunoo syrjämökissään, käypä muutama vieraskin paikalla, viimeisenä vainaja. Lopuksi Aaretti tuumaa, että niin vähän on tarpeen. Oma

 

Aumasto Marjaana: RIKAS, LAIHA JA KAUNIS §§§

179 s. Kirjayhtymä 1996 AV

Naiset hallitsevat maailmaa, jonka miehet ovat pilanneet. Sukupuolirooli-irvailu tämä teos on, ja sellaisena ihan vetävä. Oma.

 

AVAINNOVELLEJA §§§§

204 s. Wsoy 1999 YK

Novelleja 1900-luvulta, useita ulkomaalaisia scifejä mukana. Minulla fantasiahyllyssä Verrosen Kivenhalaaja-novellin takia. Oma.

 

Brink Aira: VELHOJUURI §§§½

249 s. Tammi 1953 YK

Elvi Sinervon sisar on kirjoittanut pari nuorten fantasiaa. Tämä on kirjallisesti erittäin taitavasti kirjoitettu fantasiaseikkailu. Velhojuuri (mitä ei oikeasti ole olemassa) parantaa tauteja. Haapanainen, ehkä kuvitelma, kertoo kasvin tarinan. Kuljetaan vuotoin Intiassa, Lapissa ja myös Turun saaristossa. Juuri parantaa myös (s)pitaalin. Teoksen perusjuoni on kuitenkin hyvyyden paremmuus kultaan verrattuna. (Kirjailija toimi mm. Sirola-opiston johtajana.) Kelpo nuortenkirja.


 Barne Oswald: KUUN KAIVOKSET **

148 s. Kustannustalo 1957 YV

Heporaudan pojat ovat kirjoittaneet oikein kuvitetun kuuseikkailun. Kuusta löytyy vieraan planeetan asukkaiden kaivostoimintaa. Alukset räjähtelevät ja suru on jo puserossa. Ennen tukehtumiskuolemaa muukalaiset sentään kuljettavat lentävällä lautasellaan pari henkiinjäänyttä maan ihmistä - joukossa tri Korpisuo - takaisin maahan. Oma.

 

 

Bruun Staffan: AJATOLLA VEIKKO §§½

239 s. Otava 1995 (Seppo Hyrkäs) YK

Muslimit ovat valloittaneet liki koko Euroopan. Suomi vielä pinnistelee vastaan. Ajatolla Veikko ammutaan yleiseen vessaan ja Burt Kobbatia syytetään teosta. Mutkia on matkassa mutta transvestiitit auttavat, todellinen murhaaja selviää ja muslimivalta Suomesta ainakin hetkeksi heikkenee. Kumma ettei Staffan ole saanut fatwaa. Teos fantasiahyllyyn.

Bruun Staffan: CLUB DOMINA §§

296 s. Schildta 1992 (Seppo Hyrkäs) YK

Lehtihenkilö Burt Kobbat selvittää bordellitoimintaa Suomessa ja vähän maailmallakin. Murhia tehdään ja Burt möhlii siellä ja täällä. Aids-säätiö saa kuulla kunniansa eikä Nobel-palkintoa. Kömpelöhkö entä jos-teos fantasiakaappiin.

  Bruun Stefan: IHMISSYÖJÄ §§

236 s. Otava 1994 (Seppo Hyrkäs) YK

Maapallon liikakansoitukseen keksitään japanilainen parannuskeino: Super-Colaan sekoitetaan siittiöitä tuhoavaa ainetta. Kobbatin mielestä homma ei ole oikein. Onneksi olen näin vanha. Uskallan rauhassa juoda kaikenlaisia kolajuomia.

Bruun Staffan: RUPLAKASINO §§§

272 s. Otava 1996 (Seppo Hyrkäs) YV

Venäjä on ottanut Hangon valvontaansa, paikasta on tullut kasinokaupunki Paradise City. Toimittaja Kobbartin vaimo siepataan, mies lähtee etsimään vaimoaan. Venäjän mafia hallitsee kaupunkia, murhia tehdään, huumeita kiskotaan ja tavaroita salakuljetetaan. Loppuratkaisu on tokaisumaisen lyhyt ja vaimo löytyy. Oma.

 

Bruun Staffan: TUNTEMATON TEKIJÄ §§½

238 s. Otava 1993 (Seppo Hyrkäs) YK

Atomivoimalavuoto, Venäjänootti, presidentinvaalit ja sotilasvallankaappaus. Siinä sotkua kerrakseen toimittaja Kobbatin elämään. Rinnakkaismaailmateos suomalaisscifihyllyyn.

 

Carpelan Bo: OVELLA KOHTAAT ITSESI §§§

202 s. Otava 1988 (Kyllikki Villa) YK

On tämä varmaankin parempi kirja, mutta pysyy niin pitkälti epämääräisen runouden puolella, etten ollut kelvollinen tätä lukemaan. Jekyll ja Hyde-teemaa käsitellään, ihmisen kahta puolta jotka tässä kulkevat erillään. (Pahempi puoli voitii ja kiltimpi jäi auton alle?) Kallaksen Sudenmorsian pyörähti mielessä. Oma.

 

Dieckmann Marjaliisa: RAM ja linnunkuvainen ruukku §§§

150 s. Wsoy 1993 YV

Viehko paleofiktio lapsille. Hieman tietoa annetaan ja asenne on kohdallaan - näin vanhuksen silmin ainakin. Oma.

 

 

Dieckmann Maijaliisa: RAM, TÄHTIEN TYTÄR §§§

138 s. Wsoy 1996 YK

Paleofiktio, Ram-sarjan viimeinen osa. Taitavasti nuorisolle kirjoitettu kertomus kivikautisen kylän elämästä. Ram muuttaa yhteen Karan kanssa eikä asiasta turhia lässytetä. Hienovaraista asennekasvatustakin, minun maailmankuvani mukaista, löytyy kun tarkoin lukee.

 

Eklund Ole: SEIKKAILUJA MIKROBIEN MAAILMASSA §§

125 s. Aura 1946 (Elias Saarinen) YV

Suomenruotsalaisen tiedemiehen yleistajuistava teos lapsille. Nimi on käännetty väärin, ei tässä seikkailla mikrobien vaan mikromaailmassa. Käpyjä kääntelemällä pojat pienentävät ja suurentavat itseään ja kokevat monenlaista ihmeellistä luonnossa. Oma fantasiahyllykirja.

 

Elo Viola: SADASOSAENKELIT

174 s. Karisto 1993 YK

Eräänlainen paha äitipuoli-tarina jossa kiusatut lapset karkaavat pösöllä menneisyyteen ja lopuksi äitipuoli erkanee kuviosta mahtavalla taksilla tavaroineen.

 

Ennala Veikko: LINNA MEREN RANNALLA **
147 s. Gummerus 1960

Entisen kohutoimittajan epätoivoinen yritys kaunokirjallisen tekstin suuntaan. Teoksessa on 14 novellia, joista 12 ensimmäistä kerta kaikkiaan onnettomia. Mutta kolmastoista on fantasiaa – taivaan valtakunta – ja neljästoista scifiä – maailmanloppukertomus, jossa onneksi ei herätä unesta lopussa. Näin ollen tämä oma kirpputorikirja pääsee fantasiahyllyyn.

 

Engström T. A.: AVARUUSPALLO **

159 s. Taikajousi 1969 2.p AV

Takasivulla: "..sekoitus seikkailuhenkeä ja todellista tietoa." Tieto on trump-luokkaa (ei päätä eikä häntää), mutta seikkailuhenkeä löytyy. Avaruuspallolla kuljeskellaan, pohditaan kehnosti aineen saloja ja tavataan älyllisiä fiksuja olentoja. Eipähän sodita, josta tuo toinen täplä. Oma.

 

 Engström T. A.: AVARUUSPALLON PALUU §§

160 s. Taikajousi 1972 AV

Fysiikka on pielessä ylivalonnopeuksineen ja palloa kuljettavine radioaaltoineen. Kaitpa tämä lapsosille on ollut jännittävää luettavaa. Salskeilla liki alastomilla nuorukaisvartaloilla on sijansa tekstissä. Loppuun tekijä on jättänyt varan jatko-osille, joita ei kuitenkaan tullut. Oma. 

 

Engström T.A.: GASELLIPOIKA *

175 s. Otava 1954

Aavikolta löytyneen, gasellin kanssa eläneen pojan tarina, suomalainen versio Romuluksesta ja Remuksesta ja monista muista vastaavista. Ulkomaalaiset päähenkilöt vöyhkävät ympäriinsä eikä missään näy järjen hiventäkään. Onneksi kakara karkaa lopuksi erämaan helmaan. Oma, fantasiahyllyssä edelleen pysyvä nuortenkirja.


Erkki Harri (Kumpulainen): HOKKUS POKKUS FILIOKKUS

47 s. Unto Mononen-yhdistys ry 1997

Scifi-novellihan tämä, ei aivan toivoton.
 

Eräs Antti (Leo Pesonen): KAUKOKUVASTIN *

99 s. Wsoy 1931 YV

Näytelmämuotoinen opus (Jooseppi Puustisen ihmeellinen seikkailu), pahimman lajin "mutta sitten heräsin"-teos. Puustinen näkee unta tulevaisuudesta, jolloin naiset ovat ottaneet miehistä ylivallan, miehet elelevät vihtoreina. Liekö aikoinaan ollut huvittava tekele. Parasta komea kullanvärinen kansi. Olkoon fantasiahyllyssä. Oma.




  Eräs Antti (Pesonen Leo): TÄYTTYVIEN TOIVEIDEN VALTAKUNTA **

135 s. Pellervo 1949 YV

Tri Kaikukallio kuolee ja pääsee Taivasvaltakuntaan, jossa kaikki hänen toiveensa toteutetaan. Toivoopa takaisinpääsyä elävien maailmaan, ja pääsee. Pian Taivasvaltakunta miehittää Maapallon suorittaakseen yleisen aseistariisunnan. Lopuksi päätaivastelija Taisto toteaa, ettei ihmiskuntaa pelasta mikään, ja vetää joukkonsa pois maallisesta. Oma.

 

 Goldberg Kaarina: RÄMÄPÄINEN ROBOTTI §§

125 s. Otava 1995 AV

Villitön robotti nimeltä Ruponen omaa hyvän terässydämen, lopettaa virolaisen tytön kokeman koulukiusaamisen ja on lämpimästi erilaisuuden asialla. Mutta satumaisuus puuttuu.

 

Haakana Veikko O.: JÄÄTIKKÖ UHKAA §§§

196 s. Valistus 1961 YK

Paleofiktio ja fantasiahyllytavara. Jääkausi tulla rymisee Euroopan halki ja Alppien pohjoispuolella ilmasto kylmenee. Ur-ri-poika lähtee etsimään kylmenemisen aiheuttajaa ja löytää lumirajan. Paluumatkalla hän mm. ratsastaa mammutilla ja kesyttää sudesta itselleen koiran. Oivallista viihdettä nuorenmielisille.

  

Haakana Veikko O.: KIVINEN BIISONI §§§

136 s. Valistus 1969

Haakanan viimeinen paleofiktio, tämän jälkeen mies keskittyi eräkirjoihin. Teos sai jopa valtion kirjallisuuspalkinnon 1970. Tässä kerrotaan ennen kaikkea luolamaalauksista sekä erilaisuuden hyväksymisestä. Rujona syntynyt poika hylätään vuorille, josta taiteilija Picas hänet pelastaa ja kasvattaa apurikseen.

 

Haakana Veikko O.: KUONOKASVOINEN KAUHU §§§

152 s. Valistus 1962 AV

Paleofiktio ajalta ennen mitä lie jääkautta. Sujuvaa tekstiä, kertomus kivikautisen heimon muutosta halki vuoriston etelään pois kylmyydestä ja päälle ryntäävien alkeellisten "kuonokasvoisten" alta. Kota keksitään, ja nuorta lempeä on odotettavissa. Oma.

 

Haakana Veikko O.: LUOLAMIEHEN POJAT ***

183 s. Valistus 1957 RM

Huolella tehty paleofiktio, jossa mukana oikeaa asiatekstiä maailmankausista. Poikien vanhemmat (myös luolanainen!) kuolevat, pojat lähtevät liikkeelle hakemaan tulta tulivuoresta ja matkalla osuvat vesikansan pariin. Oma.


 

Haakana Veikko O.: LUOLAPOIKIEN PALUU §§§

174 s. Valistus 1958 AV

Paleofiktio.

Jatko kirjalle Luolamiehen pojat. Rinnan itse kertomuksen kanssa on tieto-osia, joissa kerrotaan varhaiskivikaudesta. Tulivuori purkautuu ja maa järisee. Lopussa vanhemmasta pojasta tulee luolaheimon päällikkö, ja lapsikin syntyy vesikansan edustajan Lolan kanssa. Oma.

 

 

Haakana Veikko O.: POIKKIKIRVES ISKEE §§

219 s. Valistus 1959 YK

Paleofiktio, joka kuuluu fantasiahyllyyn. Sarjan edellisiä osia pitkäveteisempi teos, jossa lappalaiset ovat rumia, kieroja ja hävyttömiä. Koska en ole metsästäjä, kyllästyin myös jatkuviin eläintentapposeikkailuihin. Ymmärrän, että elääkseen piti metsästää ja puolustaa itseään, en vain halua lukea susien selkärangan kakaisuista ja hirvien suistamisesta piikkiseipäisiin pyyntikuoppaan. Teoksessa on kehyskertomus, joka ei aivan toivoton ole.

Haapakoski Aarne: Kts. Outsider

 

 Halli H. R.: MUSTA TOHTORI *

165 s. Ahjo 1920 YV/YK

Tohtori kehittää aineen, jonka avulla voi vaikuttaa telepaattisesti toisiin ihmisiin. Tökerö kertomus tökeröistä ihmisistä. Edes naurettavuuksiin asti ei mennä, että pääsisi ivailemaan. Kaitpa tämä saa fantasiahyllyssä pysyä. Oma.



 

Halli H. R (Rikhard Ruth).: NELJÄNNEN ULOTTUVAISUUDEN MIES **

203 s. Otava 1919 YV

Alkupuoli on hyvinkin kiintoisaa luettavaa. Seinien läpi kulkeva, haavoittumaton mies komentelee muut ihmiset kilteiksi. Kun homma laajenee koko maailmaa koskevaksi, sotaa käydään liian kanssa. Päähenkilö Tuomas Persson on valistunut itsevaltias, jonka kohtaloksi lopulta koittaa rakkaus. Niinpä pääsevät sotaherrat taas vapaasti uljaita tappohommiaan tekemään. Oma.


 

Halli H.R: VIIDES JA VIIMEINEN UHRI ***

265 s. Karisto 1942 YV

Lähinnä poliisiromaani, jossa tieteispuolelle teoksen painaa murhatapa – keino murhata ihminen keskeyttämällä hänen ”elintoimintansa” tietynlaisella eristämisellä. Poliisi on letkeä tyyppi ja eräänlainen keksijä Kosmos Killinen veikeä kylähullu. Ei Kosmos ketään tapa, vaan tohtori Mauro. Syy jäi minulle epäselväksi, ellei sitten tappanut kokeilumielessä. Oma.

 

Halli H.R.: VIIMEISELLÄ HETKELLÄ **

335 s. Karisto 1922 YV/YK

Maapallo kuumenee. Kirjan mukaan syynä suistuminen kohti aurinkoa, saman taitaa tehdä ilmastonmuutoskin. Menin sekaisin nimissä jotka muistuttivat liikaa toisiaan. Enkä pysynyt mukana tapahtumissakaan. Tämä ei siis ole vanhusten teos. Maapallon loppuhan tästä kaikesta vöyhkämisestä seurasi.

 

Haltio Yrjö: MALKA MIDIANILAINEN §§§§

327 s. Tammi 1951 RM/YK

Mika Waltarin aikalainen Haltio kirjoitti tämän ainoan romaaninsa Waltarimaisesti. Malka oli eräs kuningas Salomon vaimoista, joka karkotetaan maasta. Salomo tekee hänen kanssaan salasopimuksen ja Malka vakoilee foinikialaisia Salomon laskuun. Suurta merta (Välimeri) purjehditaan, kaikenlaista koetaan ja Malka (salanimellä Taam) avioituu Tyyron perintöprinssin kanssa. Vakoilu jatkuu, seikkailuja riittää ja lopuksi Malka onnistuu toimittamaan Salomolle vakoilutietonsa ja Salomon valtakunta Israel kehittyy Tyyron tasolle. Lopun naurettavan sentimentaalinen parikuolema vie viidenneen pykälän teokselta. Kiinnostava kirja.

 

 Harju Antero: KAPINA KORALLIMERELLÄ §§

274 s. Otava 1957 YK

Edellinen osa, Xardonia-saariston salaisuus, oli vetävämpi. Nyt scifi-osuus puuttuu miltei kokonaan ja keskitytään ottamaan kiinni gansteria nimeltä Kenguru-Omar. Kovin monenlaisilla vehkeillä kuljetaan ilmassa, veden päällä ja alla, ja jäähän konna kiikkiin. Salaman kulkunopeus 468000 km/s on puppua (s. 147).

 

 

Harju Antero: TAVOITTEENA MARS **

141 s. Otava 1965 YV

Kuivahko nuortenkirja, jossa kansainväliset tiedemiehet keskustelevat kuin alokkaat vanhassa sotilasfarssissa. Yksikään suomalainen ei toki ole Marsin-matkalle mukaan päässyt. Kirja loppuu siihen, mistä sen pitäisi alkaa. Jatko-osia ei ole kuitenkaan ilmestynyt. Oma.

 

Harju Antero: XARDONIA-SAARISTON SALAISUUS ***

239 s. Otava 1955 AV

Seikkailujen maailma-sarjan mainio nuortenkirja. Tyynellä valtamerellä on Maapallon älymystön salattu tutkimussaaristo, jossa elämä luistaa mallikkaasti. Kari joutuu haaksirikossa saarille, kunnostautuu siellä ja pääsee kansalaiseksi. Avaruushissiäkin käytetään, tosin ei kerrota, miten 5 km:n korkeudessa oleva tutkimusasema pysyy ilmassa. Kari toimii neuvokkaasti muiden poikien kera tulivuorenpurkauksen aikana ja pääsee palkinnoksi tutustumaan Antarktiksella olevaan jääasemaan. Sieltäpä lennähtävät vielä Kuuhunkin, jossa tapahtuu lisää seikkailuja. Kirjan viimeiset osat ovat varovaista psykosofista, ei uskonnollista, paatosta. Oma.

 

Harjulehto Seppo: AVARUUSLENTÄJÄN ARVOITUS *

128 s. Otava 1987 AV

Suomalaispoika joutuu tulvaan, pelastautuu lautalle jolla myös amerikkalainen avaruuslentäjä. Lentäjä kertoo matkastaan kuuhun ja olennoista ja rakennelmista, joita hän siellä näki. Koska tiedot ovat salaisia, turvamiehet ottavat lentäjää kiinni. Poika karkaa ja palaa kotiinsa. Typerä juttu, ainakin vanhukselle. Oma.

 

 

Harjulehto Seppo: MARSIN SALAISUUS §§

140 s. Otava 1974 AK

Marsiin matkataan. Fysiikka on melko oikein. Paikalla tavataan vanha kulttuuri, joka toimii ylemmissä ulottuvuuksissa. Maapallon sodat loppuvat, kun ulkokulottuvuusveijarit aikaansaavat sen, että maapallon aseet muuttuvat savivelliksi. Kannatettava ajatus.

 

Hemdal Dag: AARNIOMETSÄN HIRMUVALTIAS §§

141 s. Paletti 1948 (A. Londen) YK

Afrikan viidakoissa ja erämaassa alkuperäisasukkaat eivät toimi valkoisen muka herrakansan ehdoilla. Toki pahaakin neekerit tekecät, ja kauhea hirmulisko on kumista tehty. Scifiä edustaa rakettilentokone, jolla kuljetaan huimaa kyytiä. Aikansa tuote.

 

Hemdal Dag: LEOPARDIEN LAAKSO §§

142 s. Paletti 1947 (A. Londen) YK

Afrikassa kaksi nuorukaista kokee ihmeitä viidakossa. Neekerit (sic) aikovat tappaa kaikki valkoihoiset ja hallita maailmaa. Hemdal on Haggardinsa lukenut, tässä kuu pimenee. Lopussa kertomus muutuu aivan oikeaksi fantasiaksi eikä Richard joudukaan vanhan Mufadan puoliskosi. Reipasta rasismia.

 

Heporauta Elsa: SEERITIN RAKKAUDENTIE §§§(§)

340 s. Karisto 1946 YK/RM

Erittäin outo ja vaikeasti luokiteltava (ja pisteytettävä) teos. Nimi johtaa harhaan, ei tämä mikään rakkausromaani ole. Fysiikka ei ole oikeaa - planeetalta toiselle lennetään vehkeillä, joita suomalainen mies hetkessä takapihan vajassa valmistaa. Yliaistillisia kykyjä tavataan, ja Seerit neito (sic) lentelee siivillään. Kirjallisesti teos on ehyt ja kevyesti luettava. Mielenkiintoinen lukukokemus.

 

 

Hirvas Harri: MARSIN MIES AMERIKASSA §§

151 s. Valistus 1960 AV

Huumehommia roistot Amerikassa hoitelevat. Marsilaisten olosuhteet huononevat ja pitäisi päästä Maahan. Terek Tan porhaltaa lautasellaan paikalle. Roistot himoitsevat härveliä helpottamaan roistohommiaan. Larry Laskos Ilonan avustamana saa rosvot kiipeliin. Tanin isäukko suurella sotatalriikillaan tulee poikansa pelastamaan, tuhoaapa samalla suuren konnalaumankin. Marsilaiset poistuvat mutta lupaavat palata. No, ei ole vielä näkynyt. Oma.

 

Hirvas Harri: MAAILMANKELLO LYÖ 12 §§§

201 s. Karisto 1951 YK

Dystopiakertomus, jonka alusta mieleen tuli jopa McCarthyn Tie. No, on tämä lapsellisempi, vaikka onkin aikuisille kirjoitettu. Ihmiskunta käy atomisodan, muutamat jäävät henkiin ja yrittävät aloittaa uudelleen tyhjästä. Pahat jengit sortavat normaalielämään pyrkiviä. Lisäksi mutatoituneet valtavat kärpäset narskivat hampaillaan (!!) ihmisiä hengiltä ja pistelevät suihinsa. McGarthyn Tie päättyy meren rannalle, tässäpä noustaan ennen testaamattomaan rakettiin ja hurautetaan sattumalta Venukseen. Venus tuntuu olevan viehko paikka. Oma.

 

 

Holappa Pentti: MUODONMUUTOKSIA §§§½

213 s. Wsoy 1959 RM

Neljä kertomusta, joista kolme on ilmiselvää fantasiaa. Bomanissa on puhuva ja lentävä koira, Tanssissa tytön jalat muuttuvat kultaisiksi kavioiksi ja Kentaurissa on ihmisiä, kentaureja ja petoja. Neljäs, Metamorfoosi, lie paremminkin muutos poliittisessa suuntautumisessa. Ihmettelen, ettei tätä kirjaa mainita luetteloissa. Joka tapauksessa fantasiahyllyyn.

Holopainen Anu: BOREAKSEN LAPSET §§

237 s. Karisto 1998 YK

Kaikenlaista omituista tapahtuu Pohjoistuulen maassa. Hyvät ja pahat taistelevat ja kas, hyvät voittavat. Hieman edelisiä Holopaisia hajanaisempi teos. Etenkin loppu tuntuu töksähtävän.

Holopainen Anu: MUSTA LIEKKI §§§

249 s. Karisto 1999 RM

Kaikkeen mahdolliseen fantasiaperintöön nojaava kertomus matkasta Manalaan. Apu löytyy kuin Lemminkäisen äidille ja noiduttu poika saadaan pelastettua. Fantasiahyllytavaraa.

 

Holopainen Anu: NOITIEN HOVI §§§

275 s. Karisto 1997 YK

Nuortenromaani, jatko-osa teokselle Kristallien valtakunta. Aikamatkailua, noitia ja taikuutta kaikenlaisia. Sujuvakerrontainen kelpo seikkailu, jossa hyvät voittavat ja pahat saavat miekan mahaansa. 

 

Horna Henrik: KUOLEMA TULEE KELLO 12 §§

160 s. Lehtiyhtymä 1943 RM

Haapakoski kirjoitti paljon Horma-nimimerkillä lyhyitä kertomuksia. Tämä on yksi kootuista kokoelmista. Mukana on kolme ihan oikeaa kauhukertomusta, Luurankomies ja kellonsoittaja, Yö kummitusmajakassa ja Kauhujen talo. Näiden vuoksi pistän teoksen fantasiahyllyyn. Mitään kirjallista tai seikkailullista arvoa kertomuksilla ei ole.

 

 

Hotakainen Kari: SYNTISÄKKI §

237 s. Wsoy 1995 AK

Hotakainen ja minä elämme eri kuplissa enkä minä miestä tajua. Tässä teoksessa piru ja jumala, musiikki ja Kolkko-Jooseppi sekasotkussa josta minulle ei selvää kuvaa auennut. Mea culpa?

 Huhtala Pentti J.: JUPITERIN VALLOITTAJAT §½

200 s. Gummerus 1957 YK

Mitään järkeä ei teoksen peruslähtökohdissa ole. Kaasuplaneetta Jupiterilla ei ole pintaa, jolle tupansa rakentaisi. Pojat pääsevät kuumatkalle, mutta mennessä tapahtuu onnettomuus, ja pojat joutuvat erillisosastossa avaruuteen hukkatielle. Jupiterilaiset pelastavat heidät. Jupiterissa pojat taas pelastavat koko planeetan hurjien venuslaisten hyökkäykseltä. Planeettamatkat tehdään hujauksessa ja onnellisesti päästään takaisin Maahan, vaikka Kallea jäikin tummasilmätyttö nimeltä Seitsemänkymmentäkuusi kaipaamaan. 

 

Hyvönen Viivi: ETSIJÄ §§

134 s. Wsoy 1995 TALL

Kun kirjoittaja on 14-vuotias, kliseet ovat ymmärrettäviä. Noitavelhotarina soljuu aivan vauhdikkaasti eikä vanhuksella ollut vaikeuksia lukea kirjaa sanasta sanaan.

 

Hälli Matti: TAIKAPUUT **
 110 s. Otava 1977

 Tämäpä pyöri niin unenomaisessa maailmassa, että siirsin kirjan fantasiahyllyyn. Kertomus oli niin lähellä runoa, ettei se minuun suurta lovea tehnyt. Oma puolen euron Konttikirja.

 

Hämäläinen Simo: MOEBIUKSEN LEHTI §§§

188 s. Gummerus 1993 RM

Novellikokoelma, jossa aluksi perusnovellitavaraa ja lopuksi scifiä ja fantasiaa. Nyt SH ei kirjoita niinkään kevyttä huumoria vaan jopa kantaaottavaa proosaa. Toki fantasiahyllytavaraa.

 

Hämäläinen Simo: SIMON PARHAAT ***

229 s. Gummerus 1997

Kolmesta novellikokoelmasta kerätty leppoisa teos, sen verran fantasiaakin löytyy (Novelli Runosuoli) että kirja pääsee fantasiahyllyyn.

 

Hämäläinen Simo: VUOSISADAN MITTAINEN MIES §§§

251 s. Gummerus 1999 RM/YK

Päähenkilö – Leninin tai Stalinin siittämä? – vaikuttaa monin tavoin Suomen kohtaloihin. Hän mm. puuhailee pienenä Veljessodassa, pelastaa Mannerheimin hengen ja vaikuttaa ratkaisevasti Talvisodassa Ihantalan puolustusvoittotaisteluun. Jotenkin tuli mieleen Forrest Gump.

 

Hänninen Kaarlo:  KUNINGAS ÄYRÄPÄÄ ***

172 s. Wsoy 1931    (Koululais-kirjasto)  YK, juna

Paleofiktio, jossa noituutta sen verran, että teos pääsee fantasiahyllyyn. Hyvin kirjoitettu nuortenkirja, jonka eläkeläinenkin luki ihan mielellään. Pitää koettaa löytää muitakin Hännisen kirjoja. Oma.


 

Iisalo Osmo: ONTREIN TARINOITA ***

215 s. Wsoy 1920

Kerrassaan mainio kooste kirjoista Murhisaari ja Pyhiinvaeltaja. Eino Railo on tarkasti kuunnellut vanhoja tarinoita. Fantasiaakin löytyy, panen ko. hyllyyn. Iisalmen kirpputorilta ostettu.

 

Iisalo Osmo: SUOMALAISIA LEGENDOJA §§§

227 s. Kirja 1923 SKS 169 YK

Suomalaiskansainvälisten legendojen perusteella Iisalo (Eino Railo) laati kokoelman, jonka alkupuolta ryydittää kauhu ja loppupuolta Jeesuksen ja Pietarin vierailu Suomessa. Alku on vetävämpää, lopun kertoo Eino Leino runossaan Legenda paremmin.


 

Ilmari Osmo: KADONNEET KUUSSA **

160 s. Wsoy 1957 NTK 98 YV

Valtava vastustaja on salaa koverrellut Intiaan piiloimperiumin. Urheat pojat sotkeentuvat kiemuroihin ja käyvät välillä Kuussa asti. Lopussa soditaan raskailla aseilla, joista osa käyttää tuntemattomia värähdyksiä. Liikaa väkivaltaa, etenkin lastenkirjaan. Oma.

 

Ilmari Osmo: PLANEETTA LOGOS §§

158 s. Wsoy 1959 NTK122 YV

Kapteeni Martti Jyry haaksirikkoutuu Logos-planeetalle. Paikalla on 40000 vuotta vallinnut rasistinen järjestelmä, vähemmistö orjuuttaa enemmistöä ja johdossa on 12 viisasta. Marttipa lopettaa orjuuden, lakkauttaa rasismin ja palauttaa demokratian. Siinä monille maille maapallolla mallia. No, ajatushan on hyvä. Oma. 

 

Ilmari Osmo: SIRIUKSEN LÄHETTILÄS **

154 s. Wsoy 1958 NTK 112 YV

Kaksi parikymppistä pojankoltiaista seikkailee Venuksessa ja Maapallolla. Sisiukselta saapuu metallipallo, paikallinen osaäly, joka auttaa nuorukaisia. Maassa syttyy kapina, koltiaiset painuvat paikalle ja älykuulansa avulla nujertavat kapinalliset. Suurin osa teoksesta on pahinta mahdollista sodankäyntiä. Lopuksi viimeisillä voimillaan kuula antaa nuorukaisille elämänohjeita, vaikkakin toteaa, ettei Maan asukkaille voi viisautta siirtää heidän alhaisen kehitysasteensa tähden. No, tuo on totta. Oma.

 

Ilmari Osmo: UHKA AVARUUDESTA ***

148 s. Wsoy 1956 NTK 84 YV

Takakannen mukaan 9 – 14-vuotiaille. No, ehkä aikanaan. Pahikset ovat tekemässä maailmanvalloitusta avaruussaarensa avulla, ja suomalaiset pojat ja heidän tiedemies-sukulaisensa estävät aikeet. Onpa mukana hyviksienkin armeija. Reipasta menoa, jota vanhuskin seurasi ihan mielellään. (Lapseksi tulossa?) Oma.


 

Ingman Alfred Emil: KAHDEN TAALARIN RAHA §§§

n. 130 s. Wsoy 1924 2p AV

Pari poikaa löytää Muklarien saarilta kahden taalarin rahan, jossa on outo piirustus. Löytyypä pari veljestäkin kallioluolasta, joiden kanssa pojat lähtevät merimatkalle Etelä-Amerikkaan. Täällä purjehditaan Amazon-virralla ja löydetään intiaaneja ja rahan osoittama paikka, missä on ihmeellistä ennen tuntematonta metalliseosta myllyn välipuissa. Kotiin purjehditaan, ja Muklarit vajoavat mereen. Kertomuksen aukkoja paikkaa Boriksen teos Tähtikuunarin aarteet (Turbator, 2012). Oma.


 

Ingman A.E.: LATVASAAREN KUNINKAAN HOVILINNA ***

197 s. Wsoy 1944 (1916) 2.p YV/RM

Leppoisaa jutustelua. Roistoja ajetaan takaa, löytyy vanha linnoitus Latvasaaresta, linnasta ihmeitä ja kummia. Scifiä on painovoiman kumoamistaito. Lipaston salalokerosta löytyy selostus jännittävästä matkasta Egyptiin. Tykilläkin ammutaan ja roistot saadaan kahleisiin. Oma.


 

Ingman A.: RIMPISUON USVAPATSAS ****

179 s. Kirja 1915 AV

Tässäpä reipas kertomus varttuvalle nuorisolle. Kaksi noin 15-vuotiasta poikaa kiitää lumireellä halki erittäin laajan suon selvittääkseen, mistä ja miksi usvapatsas nousee. Löytyy lämmin lie tuliperäinen alue, jossa pojat viettävät vuoden päivät. Kultaa ja aarteita löytyy tuhottomasti, helmiä samoin. Enemmän poikia kiinnostavat jokapäiväiset asiat, rakentavat itselleen hirsimajan, metsästävät ja kalastavat, veneenkin tekevät ja karhun kanssa kisailevat. Vanhan lappalaisen ruumiin hautaavat, ja samalla saamelaiskirous laukeaa, mikäli sellaista olikaan. Pojat purjehtivat takaisin vanhan paapan luokse, jättävät aarteensa museoon ja myyvät irtokultansa rehellisille kultasepille. Muuttavat lopuksi paapan kanssa tähän uuteen ihmemaahan asumaan. Siinä mallia räppärinuorisolle. Oma.

 

Ingman A. E.: SUURSALON HALLI §§½

95 s. Karisto 1972 (1917) AK

Koira kertoo elämästään talokoirana, ja itsellisenä metsänelävänä sen jälkeen, kun se on pantu vanhana viralta ja uhattu hirttää. Sujuva keromus, mukana suurpetoja, jäniksiä ja onnellinen loppu, kun nuori-isäntä ottaa Hallin takaisin pihaansa.


 

Isomäki Risto: GILGAMESIN TAPPIO §§§§§

313 s. Kirjayhtymä 1994 RM

Kaikkihan ihmisen pitää tuhota, mikä estää hetkellisen rikastumisen. Eikä seurauksista välitetä. Tästä on kysymys, ja reippaan juonen kanssa sanoma menee perille. Toki rakastellaankin ja maailmankaikkeudessa vaellellaan eikä elämästä avaruudessa ole puutetta. Lopuksi piipahdetaan maailmanlopun tietämillä kurkistamassa suurempaa älyä. Tosin tämän hetken tietojen mukaan maailmankaikkeus ei ala koskaan supistua. Oma.


 

Isomäki Risto: KRISTALLIRUUSU §§§§

184 s. Kirjayhtymä 1991 YV/YK

Rehellistä tieteiskirjallisuutta, myöhempien Isomäen teosten opettavuus on vasta alkeissaan. Liki 20 vuodessa tiede on astunut pitkiä askeleita eteenpäin. Maailmankaikkeuden ikä nykytietämyksen mukaan on toinen kuin kirjassa. Muuten kaikki tuntuisi pitävän paikkansa. Vetävää lukemista. Oma.


 

Isomäki Risto: PIMEÄN PILVEN RITARIT §§§§

335 s. Kirjayhtymä 1997 YK

Mainio tieteisromaani, jossa kuljetaan avaruudessa, tutkitaan outoja salaisuuksia ja tavataan vieraan älyn jäänteitä niin komeettapilvestä kuin maapalloltakion. Lempi leiskahtelee ja masennuspäissään viskiä kitataan. Oma.

 

  Itkonen Tuomo: NEIDONKENKÄ §§

152 s. Karisto 1955 YV

Satumainen teos, joka tuntuu perustuvan saamelaisiin kertomuksiin. Setä Herbert kertoo lapsille hurjia juttuja Lapinnoita Akmeelista. Pistän fantasiahyllyyn.

 

Jaalas Lauri: PROFESSORI KUURRON JUTTU §§½

182 s. Karisto 1950 YK

Prof. Kuurto on tutkinut tähtisumuryhmien nopeuksia (!?) ja saanut käänteentekeviä tuloksia. Kaksi ihmistä murhataan, prof. ja eräs toinen. Syynä mustasukkaisuus ja rahanahneus. Murhapaikalta löytyy v. 1950 outo laite: kamera, joka ottaa kuvia liiketunnistimella. Todisteet kasaantuvat ja roistot pannaan rautoihin.

 

Jalonen Olli: ISÄKSI JA TYTTÄREKSI §§§§

204 s. Otava 1990 2.p YK

Finlandia-palkittu teos joka pyörii fantasialistoilla. Toki kertomuksessa on jotain taianomaista, mystistä, vaikka kaikki tapahtumat voisivat myös olla pelkkää tapahtuneen kuvausta. Pysyköön fantasiahyllyssä. Mies ryöstää eron jälkeen tyttärensä ja kuljettaa tätä ympäri Eurooppaa. Tytär karkaa takaisin äitinsä ja tämän uuden miehen luo. Mies palaa Suomeen ja elää yksin korvessa teltassa. Talvi saapuu. Kertomus loppuu. Oma.


 

Jalonen Olli: TUHKASAARI §§

108 s. Otava 1987 AV

Kolme lasta kuljeskelee outoja teitä. En ole varma, pitävätkö lapset tällaisesta tekstistä. Minua tämä ei vakuuttanut. Kielellisesti teos tietenkin on korkeatasoinen. Oma.

 

 

Jansson Tove: KEVYT KANTAMUS §§§

266 s. Wsoy 1989 2.p (Oili Suominen) YK

Minulle liiankin hienoja novelleja, joista yksi on ihan oikea dystopiakertomus. Eniten minua miellytti pitkähkö kertomus Kivipelto, joka ei anna luomispakosta lämpöistä kuvaa. Hyvä, että on työuransa tehnyt vähemmän vaativissa olosuhteissa. Teos pannaan fantasiahyllyyn.

 

Jansson Tove: MUUMIPEIKKO JA PYRSTÖTÄHTI ****
156 s. Wsoy 1981 6.p (Laila Järvinen) RM

Minne jäi viides täplä? Kas, olisin kaivannut hieman perusteellisempaa tieteellistä otetta komeetta-asiaan… no niin. Mainio kuvaus tämä on siitä, kuinka ihmiset suhtautuvat lähestyvään katastrofiin. Eikä yksi pelastuskeino ole toisia kummempi, eipä tietenkään. Parasta on hoitaa hommansa ilman turhaa vatulointia. Oma.

 

 

Jansson Tove: NUKKEKAAPPI §§§

182 s. Wsoy 1980 (Eila Pennanen) YK/AK

Unen ja tarun välimaastossa, osin mielen sisällä kulkevia tarinoita, jotka haluavat päästä fantasiahyllyyn. Menkööt.

 

Jansson Tove: SEURALEIKKI §§§

163 s. Wsoy 1991 (Eila Pellinen) AV

Viisaita novelleja, fantasiaakin, jotka jostain syystä virtasivat jälkeä jättämättä minun ohitseni.

 

 

Jansson Tove: VAARALLINEN JUHANNUS §§

140 s. Wsoy 1970 3.p (Laila Järvinen) YV

Tsunami peittää alleen Muumilaakson. Uivassa teatterissa pelastuu osa laakson asukkaista, osa viipyy ties missä. Vesi laskee ja kaikki palaavat kotiin. En virittäytynyt tunnelmaan. Oma vika?

 

JOKASYKSYINEN LEVOTTOMUUS
147 s. 1999
Lounais-suomalaisten kirjailijoiden laatima kokoomateos, jossa Boris mukana toimittajana ja runoilijana. Siksi pisteitäkään ei heru. Tosin BH:n runoja ihme kumma ymmärsin, vaikka yleensä olen täysin änkkä runojen suhteen. Sen verran fantasiaa   (Ei BH:lta) löytyy, että nide pistetään fantasiahyllyyn. Oma, Borikselta saatu teos. 


 

Joulukuun ryhmä: MATKA NEUVOSTO-SUOMESSA §§½

159 s. Lehtimiehet 1984 RM

Jussi tulee Australiasta virkamatkalle Suomeen, josta on tullut 12 vuotta aikaisemmin sosialistinen Neuvostotasavalta. Luulisisnpa tekijöiden olleen hyvinkin selvillä Viron tuolloisesta tilanteesta, samassa liemessä olisi kotimaamme ollut. Neuvostoliitto hajosi, mutta Venäjäpä valtasi Krimin, joten ei tässä passaa ihan rauhamielellä elellä. Niinpä, sanoi Raid.

 

Junttila Päivi: NOIDAN TYTÄR §§½

162 s. Karisto 1993 YK

Noitia ja velhoja mukavassa sekasotkussa. Hiljaisten huutojen vuorten kautta kuljetaan kohti tuhman Salajan hallitsemaa kaupunkia, jossa vääryys hieman laimeasti tuhotaan.

 

Juvonen Riikka: TIIKERIT PARATIISISSA ***
93 s. LK-kirjat 1998

Upeasti kuvitettu raamatullinen naisasiakirja, jonka naispaholainen Lilith siipineen lennättää fantasiahyllyyn. Oma.

 

 

Jyläskoski Into: MARSIN RADIOLENTÄJÄT §§§

163 s. Valistus 1955 AV

Lentävät lautaset sieppaavat kolme nuorta ihmistä Himalajalla sijaitsevaan tukikohtaansa. Heidät koulutetaan ryöstämään laivoista tavarat ja raaka-aineet. Heikot marsilaiset teettävät maaorjillaan raskaat työt ja valvovat itse toimintoja radiotykseillään. Lopulta nuoret onnistuvat pakenemaan ihmisten pariin. Ehkä heitä ei uskota, niin pitkälle kertomus ei yllä. Ihme kumma, näillä eväillä on aikaansaatu ihan reipas kertomus. Oma.

 

Kaila Tiina: BRUNO

241 s. Wsoy 1990 3.p YK

Tietämättömät typerykset polttavat viisaammat ja taitavammat, niin tuotokset kuin henkilötkin. Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan (MW). Siitä tämä raskas teos kertoo.


Kaila Tiina:  KOE  **

121 s.  Wsoy 1994

Ihmiset houkutellaan saarelle, jossa heillä tehdään kokeita. Juna kulkee ja sadismi elää. Oma.

 

 

Kaila Tiina: SIMON MATKAT PEILIKAUPUNKIIN

105 s. Otava 1978 YK

Satukertomus eräänlaisesta rinnakkaismaailmasta, kesän heinältä tuoksuvalta, joka näin vanhan mieleen ei sadulta tuntunut. Mutta fantasiatavaraa joka tapauksessa.

 

Kaila Tiina: VALAISTU MANNER *
157 s. Wsoy 1996

Enhän minä mitään näistä Kailan kirjoista ymmärrä, mutta pitää tämä sijoittaa fantasiahyllyyn. Oma teos.

 

 

Kallas Aino: BARBARA VON TISENHUSEN ***

  Ohuehko. 1954 3.p Kokoomateos

Liivinmaalainen kunniamurha-tarina, jossa veljet hukuttavat neitsyen avantoon kostoksi hänen epäsäätyisestä rakkaudestaan. Surmaava Eros-sarjan kolmas teos, nyt olen nämä kaikki lukenut. Oma kirja, Siilinjärven rompepäiviltä ostettu.

 

 Kallas Aino: LÄHTEVIEN LAIVOJEN KAUPUNKI **

98. s SKS 1995 2.p

Fantasia oli kaikesta päätellen piilotettu osaan Saarenmaalainen Intermezzo. Muut osat olivat mielenkiintoisempia. Lisäksi tässä SKS:n uusintapainoksessa on mukana mm. aikalaisarviointeja lehdistöstä. Oma kirja, jonka tilalle pyrin ensimmäisen painoksenkin vuodelta 1913 hankkimaan.

 

Kallas Aino: MEREN TAKAA **

  136 s. Otava 1924 2.p

  Saarenmaalaisiin tarinoihin keskittyvä kertomuskokoelma. Tällä lienee kansatieteellistä arvoa. Ostin Tallinnan antikvariaatista.


 

Kallas Aino: PYHÄN JOEN KOSTO ****

202 s. Otava 1930 2.p

Kaksi balladia, kerrottu mainion eläväisellä suomen kielellä. Liivinmaan kansanperinnettähän nämä. ”Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.” (Wikipedia) Oma Savonlinnan antikvariaatista ostettu kirja. Kiitos Hellin Palolle, joka on kirjansa uudenveroisessa kunnossa pitänyt.


 

Kallas Aino: REIGIN PAPPI ****

  257 s. Otava 1926

  Vanhaan hiidenmaalaiseen tarinaan pohjautuva traaginen kertomus, yksi osa Surmaava eros -trilogiasta. Muut Sudenmorsian ja Barbara von Tisenhusen.  Ostin jyväskyläläisestä antikvariaatista ja luin heti.


 

Kallas Aino: SEITSEMÄN **

105 s. Otava 1914

Titanic-novelleja, joiden tenho muualla kuin kirjallisissa ansioissa. Fantasiahyllyyn. Ostin 75 Eekillä (4,5 €) Tallinnan antikvariaatista.

 

Kallas Aino: SEITSEMÄN NEITSYTTÄ ***

 196 s. Otava 1948

 Viehättäviä balttialaiseen kansanperinteeseen liittyviä tarinoita. Panen  scifa-hyllyyn, vaikka kyseessä lie paremminkin satukokoelma. Huuto-netistä ostettu kirja, Nikkoselta.

 

 

Kallas Aino: SUDENMORSIAN §§§§

 

141 s. Otava 1928 YK

 

Hiidenmaalainen tarina, jonka Kallas kertoo rikkaalla suomen kielellä vanhahtavaan tapaan. Aalo muuttuu sudeksi ajoittain, sutena ravaa pitkin soita ja metsiä, joskus naisena ollessaan käy lastansa ja miestänsä katsomassa. Kylän naiset eräänä päivänä polttavat ihmis-Aalon saunaan. Susi-Aalon surmaa hänen miehensä hopeisella luodilla. Oma.

 

Kallas Aino: VIERAS VERI ***

  136 s. Otava 1921

  Fantasiaa tässä on ainakin saman verran kuin Seitsemän – Titanic-novelleja-kirjassa. Kertomuksina nämä ovat myös sujuvampia. Teemana rakkaus – no olihan jutuissa sitäkin.  Tallinnan antikvariaatin 75 Eekin kirja.

 

Kallio Lilian: UGUDIBUU §§(§)

195 s. Tammi 1975 YK

Tyttökirja, tai paremmin neitokirja. Ihmiset katoavat (syytä ei selvitetä), vain viisi neitoa jää tyhjentyneeseen maailmaan. Elelevät tavaraa haalien, kasveja istuttaen, kotieläimiä hoitaen ja ottaen erilaisia koneita käyttöön. Mieleen tuli Viljo Suutarin Punainen Pilvi, joka on julkaistu neljä vuotta myöhemmin. Löytyypä muutama mieskin lopulta, ja rekat lastataan etelämmäs muuttoa varten. Ehkä kirjalle oli suunnitteilla jatko-osa, ei sellaista kuitenkaan ilmestynyt.

 

Kalma Lauri: MAAPALLON YMPÄRI LENTOKONEELLA §§½

224 s. Karisto 1920 YK

Komen hengen porukka ja yksi naissalamatkustaja lentävät Suomi-lentokoneella Maapallon ympäri. Komea on kone, siinä on mm. avoyläkansi ja monta huonetta. Kateelliset muunmaalaiset yrittävät estää matkan onnistumisen. Tavataan mm. 1500-luvulta asti eristyksessä ollut maailma, muutama ihmissyöjä ja tappeluja jos jonkinlaisia. Kiertomatka onnistuu. Valitettavasti kirjailijan rohkeus loppuu viimeisellä sivulla ja hän vihjaa, ettei matkaa muka tapahtunut. Silti fantasiakaappikamaa.


Kapteeni Teräs (Jalmari Kara): PETSAMON RATA *

182 s. Kirja 1921 YV

Rovaniemeltä Petsamoon tehdään yksikiskorata sähköjunille. Korkeaisänmaallinen tunnelma vallitsee. Liikemiehet rakentavat radan hyvää hyvyyttään ja lahjoittavat sen lopuksi valtiolle. Suotta odotin juonessa jonkinlaista käännettä, ellei sellaiseksi lasketa myrskyä ja työläisten lakkoilua. Yhtä tylsää jykertämistä koko juttu. Rakkauttakin yritetään kuvata, vaan tässäpä tuo epäonnistui surkeammin kuin missään muussa lukemassani. Ihmiskuvaus on täydellisen mitätöntä. Vuoden pohjanoteerauksia. Oma.

 

Kapteeni Teräs (Jalmari Kara): SUUR-ISÄNMAA §§

433 s. Kirja 1918 YK

Venäjä ja Englanti kukistetaan sotimalla, suomalaisten valttina kotimaassa keksitty metalli, joka on kevyttä ja kestävää. Tarina kulkee menneessä, nykyajassa (siis 1918) ja tulevassa, eli 1940-luvulla. Saksan kanssa ollaan mainiota pataa ja Suomella on kuningas. Rajat on vedetty laajalle ja sukulaiskansat vapautettu ryssän ikeestä. Kirjallista taitoa Karalla on, mutta suursuomiaate mättää pahemman kerran.

 

Kara Jalmari: MYKKÄ PAHOLAINEN §§§

179 s. Otava 1916 AK

Äärioikeistolainen jääkärikapteeni Kara kirjoitti myös salanimellä Kapteeni Teräs kaksi scifiä: Suur-isänmaa ja Petsamon rata. Mykkä paholainen sisältää 7 novellia, joissa on kauhua, scifiä ja fantasiaa. Sotahekumointikirjoihin verrattuna nämä ovat hyvinkin kelvollista luettavaa.


 

Kare Erkka: LENTÄVÄN LAUTASEN ARVOITUS §§

105 s. Gummerus 1950 YV

Lentäviä lautasia nähdään Helsingissä ja Meksikossa. Suomalainen tutkija lähtee Meksikoon, sukulaispoika livahtaa mukaan ja vieraalla maalla selviää, että marsilaiset ovat tulleet varoittamaan ja opastamaan maapallolaisia. Tapahtuu rauhaanpakotus. No, kaunis ajatus sinänsä. Oma.


Kare Erkka: SALAPERÄISET SÄTEET *

110 s. Mantere 1945 Seikkailu-kirjasto. YV

Käsittämättömän tökerö tekele scifi-hyllystäni. Scifiä on olevinaan varkaiden liikkumista estävä valokennosto. Eroa nykyään käytettävään on, että valokennoston säteet ovat suoraan tappavia. Ei taitaisi nykylainsäädäntö toteuttamista sallia. Roistot ovat arskoja ja oikeat ihmiset peltosia. Aseilla kalautellaan ja ihmisiä kellariin lukitaan sekä kaasulla tainnutetaan. Komissaari Erkka Kare ammutaan hengiltä. Nuoren Jammun toimista on ”koko kansalle siunauksellista apua”. Oma.


 

Kare Sauli: TAISTELU AVARUUSRAKETISTA §§

215 s. Valistus 1963 YK Seikkailusarja 22

Varmaan poikalapsille vetävää lukemista. Logiikasta ei tosin ole tietoakaan, pojat heiluvat aseiden kanssa, sotilaat ammuskelevat, sukellusveneet vehtaavat, saarelle on laskuvarjon avulla pudonnut avaruuslaite. Eipä käy selville, ketkä raketista loppujen lopuksi taistelevat, ja miksi. Oma.

 

 

Karhumies R.A.: KUUSI KADONNUTTA PÄIVÄÄ §§§

149 s. Valistus 1968 YV

Bärmanin pariskunta on kehitellyt ihan mukavan nuorten scifin, jossa ei sotaan heittäydytä, vaikka marsilaisten kanssa puuhaillaan. Lentävät lautaset tulevat selvitetyiksi, ja lopuksi Kalevin muisti pyyhitään tyhjäksi. Siksi päivät katosivat ja kotiväki oli huolissaan. Oma.


 

Karikko Ahti: TEHTÄVÄ ETELÄMANTEREELLA *

139 s. Otava 1960 YV

Paljon on tietoa Etelämantereelta ja reippaat pojat seikkailevat lentolautasella. Mikäs muuten, mutta kun konekiväärit ja muut sota-aseet ovat ratkaisevia tilanteen ratkaisemisessa, ei minulta pisteitä tipu. Lisäksi vielä upottavat mereen lukuisat ohjukset ydinkärkineen muka olemattomiin. Oma.


 

Karila Olli: KULTAKUNINGAS ***

215 s. Satakunnan kirjateollisuus 1926 YK

 

Seikkailuromaani”, aikuisille kirjoitettu puolipoliittinen irvailu niin kapitalismista kuin kommunismistakin. EU:han tässä syntyy, tosin heti nimellä Euroopan Yhdysvallat. Amerikan porvari Business omistaa kaiken (Trump?) ja hallitsee maailmaa. Tohtori Isonen ryhtyy pistämään hanttiin. Siihen tarvitaan rahaa, joten mies kehittää kullantekolaitteen, joka tosin ei tee kultaa alkemistien lailla vaan siilaa sitä merivedestä salaperäisestä aineesta tehdyillä troolisuppiloilla. Ajatus sinänsä on oikea, mutta tarvittavat merivesimäärät olisivat aivan toista luokkaa kuin tässä teoksessa. 

Jonkinlainen selvyys maailman ongelmiin saadaan Etelämeren pienellä saarella. Oma.


 

 Karila Olli: PELASTUS *

289 s. Karisto 1926

Sukelluspukuja ja vedenalaishengityskoneita tässä keksitään, joten fantasiahyllyyn tämä joutaa peräti scifinä. Mutta sotahullu on kirjoittaja. Jos tämä olisi nyt kirjoitettu, kyseessä olisi Natoon usutus. Hieman lempeäkin yritetään nostattaa, everstiluutnantti varhaisteinin elkein. Oma Huuto.netistä hankittu opus.


 

Karilas Tauno: ATOMIPOMMI RÄJÄHTÄÄ *

127 s. Mantere 1946 AK

Toisen maailmansodan jälkeen Bikinin atolleilla kokeillaan atomipommeja. Sinnepä purjehtivat myös nuoret aarteenetsijät, ja löytävät aarteen lisäksi salakavalia roistoja, jotka pyrkivät saamaan haltuunsa tuhoaseen. Sukellusveneilläkin ajellaan - joka poikahan sellaista osaa kuljettaa - ja lopuksi pamahtaa komeasti. Roistojen saari tuhotaan ja siunattu rauha maapallolla alkaa. Teoksen toinen, uusittu painos Maapallo vaarassa löytyy myös minun hyllystäni. Nopealla vilkaisulla en eroja teoksista löytänyt. Oma.

 

 Karimo Aarno: KOHTALON KOLMAS HETKI ¤

382 s. Wsoy 1935 2.p YK

Alaotsikko Suomen ja Venäjän sota 1967 – 68. Suomalaiset ovat rakennelleet komeita ilmasukellusaluksia ja paljon muitakin erinomaisia teurastuslaitteita, joilla käydään moraaleista piittaamatonta sotaa. Tämän sodan toki suomalaiset voittavat, ja satakielten laulaessa soutelevat sankari Kajava nuorikkoineen saareen kutemaan. Ehkä ällöttävin koskaan läpiharppomani teos.

 

Karlsson Risto: SUOMALAINEN IHMISSUSI *
169 s. Wsoy 1990

Omistettu Veikko Huoviselle. Hah. Vertautuu A. Paasilinnan kehnoimpiin tekeleisiin. Oma antikvariaatista ostettu kirja.

 

Karma Johannes: MAAILMAN LOPPU ***

356 s. Wsoy 1921 YK

K. N. Rauhala on nimimerkin takana. Mies oli fil. kand. ja osuustoiminta- ja sanomalehtimies. Luulin, että tämä on uskovaista lopun aikaa, mutta ei sentään. Alkupuoli on jopa mainiota scifiä, ikävä kyllä loppu lässähti kirjailijan h a r v a l l a painettuihin omiin mielipiteisiin. Astronomiapuolikaan ei pelaa. No, mielikuvitusta on käytetty. Kirjan lopussa on lyijykynällä kirjoitettu K. N. Rauhala kesällä 1921. Lie tekijän itse kirjoittama? Ehkä ensimmäinen omistaja on saanut selville todellisen tekijän. Oma.


 

Karumo Veikko: OLENKO MINÄ NYT KUUSSA? ****

163 s. Suomen Kirja 1944 YV

Suorastaan riemukas kirja Metculuksesta ja koira Naxuksesa, jotka lähtevät muinaisesta Rooman valtakunnasta laitteellaan tavoitteena Kuu. Kuuhun ei päästä, vaan ajallisesti yhä eteenpäin, kunnes monen pysähdyksen jälkeen viimein ollaan vuodessa 1940. Siitäkin Metculus poistuu ilmaan aluksellaan Naxuksen kanssa, ehkä he nyt ovat jo perillä Kuussa. Oma.


 

Kauppinen Toivo: SEIKKAILU KADONNEESSA KAUPUNGISSA *

102 s. Karisto 1947 AV

Tarunomainen Vinetan kaupunki on vajonnut Itämereen ja nousee näkyville päiväksi kerran sadassa vuodessa. Tähän myyttiin perustuu tämä teos. Pojat purjehtivat oikeaan aikaan paikalle ja joutuvat selkkauksiin. Toki pelastutaan, mutta juoni ontuu. Oma.

 

Kavanne Risto: VIIMEINEN UUTINEN §§§

199 s. Otava 1970 YV/YK

Kertomus Maapallosta vuonna 1985. Raketit suihkivat ympäriinsä ja Kuussa ja Marsissa on pysyviä tukikohtia. Poliittinen tilanne kärjistyy ja maailman tuho alkaa vahingosssa Kiinasta. Laser-ketjureaktio (?) pakastaa ilmakehän absoluuttiseen nollapisteeseen (mahdotonta) ja elämä tuhoutuu. Avaruusasemien väki jää eloon, ja huuteleepa joku kapteeniluutnantti sukellusveneestäkin. Varoituksen sana on vakava eikä yhtään liioiteltu nykymaailmassa. (Vetävän kertomuksen keskellä on tarpeeton tietokilpailuosio, joka ei kuulu mitenkään asiaan.)

 

Kero J. T.: AVARUUKSIEN VAARA *

191 s. Karisto 1955 YV

Teoksen mukaan vuonna 2017 tapahtuu kummia. Kuun tukikohta havaitsee oudon avaruusaluksen, joka laskeutuu Suomen Lappiin. Vaarasta tulevat pantraanit varoittamaan. Näes Alfa Centaurin asuttu planeetta on pian asumakelvoton, ja pahat pantraanit ovat tulossa valloittamaan maata omaksi elinpaikakseen. Hyvät pantraanit lähtevät muutaman reippaan maalaisen kanssa asiaa hoitamaan. Kuinka ollakaan, veikkoset onnistuvat tuhoamaan pahat pantraanit ja heidän hyökkäysavaruusaluksensa. Kirjailija on perillä fysiikasta, mutta asenne on aatunaikainen. Lisämauste on, että Proxima Centaurilta on juuri nyt 2016 löydetty maankaltainen planeetta. Oma.

 

Kiiskinen Jyrki: KAAMOS *
 118 s. Tammi 1997
 Sanaakan en ymmärtänyt. Ehkä minun vikani. Borikselta saatu scifihyllykirja.

 

 

Kiiskinen Jyrki: SUOMIES
 120 s. Tammi 1994
 Pakko jättää pisteyttämättä, kun en ymmärtänyt yhtään mitään. 


 

Kilpi Volter: GULLIVERIN MATKA FANTOMIMIAN MANTEREELLE §§§§

307 s. Otava 1944 AK

Gulliver (1700-luvulta) matkaa Swallow Bird-laivalla. Laiva joutuu sulaan napakurimukseen, jossa se kiitää sellaisella vauhdilla, että aika muuttuu. Kurimuksesta selvitään, napajäälle joudutaan laivan jäissä tuhouduttua, neljä hengissä säästynyttä löydetään ja kuljetetaan lentokoneella Fantomimiaan. Teos loppuu kirjailijan kuoleman vuoksi tähän. Tarkoitus oli jatkossa irvailla nykymenolle entisaikalaisten silmin. Onneksi vetävin osa tuli valmiiksi. Kieli on mestarillista. Oma.


 

Kivinen S. Albert: MERKILLISET KIRJOITUKSET

260 s. Pirkanmaan... 1990 (Atlantis 4) AV

Alussa muutama kauhukertomus Lovecraftin tyyliin, sitten enemmän tai vähemmän omituisia filosofisia virallisenomaisia artikkeleita. Koska Cthulhu -tyypiset jutut ensin naurattavat, sitten pitkästyttävät minua, en ole oikea henkilö arvostelemaan tätä teosta, joka silti pitää sijansa fantasiakirjastossani. Oma.


 

Kohonen Yrjö: AVARUUS VAARASSA §

80 s. Kirjapaja 1945 AV

Kirjaa on sanottu huonoimmaksi tieteisromaaniksi Suomessa. Eikä suotta sanota. Auringosta erkanee "meteori" joka suuntaa kulkunsa kohti Maata. Roistot heiluttelevat planeettoja radoillaan ja soliittitippa on piilotettu tohtorin kivijalkaan. Sepä tuhoaisi puolet maapallosta räjähtäessään. No, eipä hätää, Taivaan Isä auttaa ja uhkat häipyvät, Mukana kirjassa on muutaman sivun pituinen tökerö kuvasarja. Näitä kirjoja on tehty vanhempia varten, ovat lapsirukilleen ostaneet aivopesutuotteita. Oma.

 

Koivisto Ilkka: PAVIAANIEN KAUPUNKI §§§

264 s. Tammi 1987 YV

Ihmiset ovat kadonneet, paviaanit valtaavat Helsingin. Tästä eteenpäin kirjassa kerrotaan ihmisistä ja heidän lukemattomista vääryyksistään paviaani-hahmoissa edelleen pysyen. Ilahduttavan pessimistinen kuvaus ihmisen raadollisuudesta. Oma.


 

Koivistoinen Eino: KIROTTU LAIVA **

176 s. Wsoy 1942

Liippasi läheltä fantasiaa, taidan panna tämän kirpputorilta ostamani huonokuntoisen kirjan fantasiahyllyyn. Teoksessa annetaan ympäristö, johon olisi pitänyt kehittää jonkinlainen juoni. Myikö kapteeni sielunsa paholaiselle, siitäpä kysymys. Paperitkin oli tehty tapauksesta.


 

Koivukoski Tauno: PALUU ALKUUN ****

239 s. Suomen Kirja 1946 JKL

Maapallo kulkeutuu myrkylliseen pilveen, joka tappaa kaikki ihmiset. Muutama jää eloon eristettyyn pommisuojaan. Alkaa uuden etsintä ihmisettömällä planeetalla. Lopulta vain kaksi - Am ja Eeva - on jäljellä. Heistä alkanee uusi ihmissuku. Lähimetsässä pyöriskelee puoligorilla Kor, joka auttanee jatkossa, ettei ihan sukurutsaksi mene. Raportinomainen teos, joka pysyy mukavasti koossa. Oma.

 

Kokko Yrjö: PESSI JA ILLUSIA §§½

 

231 s. Wsoy 1948 (1944) AV

 

Jatkosota jylisee taustalla, Illusia-keiju jää ristilukin kierouden takia Maan pinnalle ja tutustuu Pessi-peikkoon. Muuttavat yhteen ja kas, lapsenkin saavat. Teos on luonnontieto-opas lapsille, monet kasvit ja eläimet kuvataan ihan asiallisesti ja hämähäkkikin saa karmean rangaistuksensa. Mustavalkoiset hieman suttuiset kirjoittajan ottamat kuvat pyrkivät elävöittämään teosta.  

 

Kontio Jukka (Aikomus Arvi J.): PUNAINEN NAAMIO §

182 s. Wsoy 1926 YK

Neuvostoliitto ja Suomi sotivat, Suomi voittaa biologisilla, kemiallisilla ja uudenmallisen voimakkailla pommiaseilla. Ällötysteos, jonka Wsoy häpeäkseen(?) julkaisi, kun AKS:n päällikkö Elmo Kaila allekirjoitti kustannussopimuksen?


 Korpela Sampsa: VIIMEINEN AALTO §§

152 s. Tammi 1945 YK

Mies kuulee kertomuksen merenneidosta, rakastuu naapurin tyttöön, lähtee merille, tapaa merenneidon, Undamariksen, siellä täällä, lopuksi palaa lapsuudenkotiinsa, jossa entinen hellu on ollut toisen vaimo ja nyt pyörii leskenä parin lapsen kanssa. Mies siis palaa merille ja kohtaa haaksirikkoloppunsa vajoten mereen Undamariksen luo. Annan kirjan pysyä fantasiahyllyssä, ei neito ihan pelkkää houretta tunnu olevan.

 

 

Korppi Kristian: KUOLLEEN SILMÄT §§§½

143 s. Schildt 1926 AK

Lukiessani tätä Mika Waltarin novellikokoelmaa, monta kertaa luulin lukevani Boris Hurttaa. Topeliuskin tuli mieleen. Kyllä nämä ihan mukavia juttuja ovat. Paremmin kauhua kuin muuta fantasiaa.

 

Korteneva A. O.: SÄTEEN TAKAINEN MAA **

198 s. Valistus 1951 YV

Pisteitä annan tietenkin suhtauttaen tyylisuuntaan (genre). Nuortenromaaniksi tässä on itua mukana. Aikakoneen säteellä mennään taaksepäin aikaan, jolloin suomalaiset karkottivat lappalaiset pohjoiseen. Eipä Saamen kansaa kovinkaan myötämielisesti esitellä. Lisäksi nykyajasta tuotavat konekiväärit ja käsikranaatit eivät ole soveliasta lastenkirja-ainesta, niiden takia putoaa yksi täplä. Lisäksi paha mies muuttuu lopussa muka hyväksi, kun hänelle puhutaan järkeä. Pah. Oma.

 

  Koura Martti: YHDESTOISTA HETKI **

232 s. Otava 1949 YV

Hitlerinkaltainen hahmo se siinä rakentaa Kalliomaailman ja aikoo hävittää Maapallon ihmiset Valittuja lukuunottamatta. (Muita samanlaisia toimijoita ovat oikeassa elämässä tietyt uskonlahkot ja suuret poliitikot) Hyvinkin kevyesti suomalainen Koura tuhoaa pahan yhteisön ja pelastaa tyttöystävänsä samalla. Taitava mies tuo paha Valtias oli – kuuhunkin lähetti kolmessa tunnissa perille saapuvan raketin. Ei kait kirjailija salaa ihaillut yksinvalta-ajatusta? Oma.



 

Kranz Lea: RAKETTI-KALLE §

83 s. Ristin voitto 1961 AV

Unta tässä nähdään kun Kuussa käydään. Tuhma Kalle saa kyydin Kuuhun jossa hänelle näytetään Raamattu. Jopas poika kilttiintyy ja pyytelee anteeksi äidiltä, vaarilta ja Kuivalan emännältä. Siitä se elo suoristuu ja Jeesuksen lapsi tepastelee tuhmien poikien ohitse pyhätielle.


 

Krohn Leena: DONNA QUIJOTE

82 s. Wsoy 1993 2.p YV

Lyhyitä tuokiokuvia, niin juuri, kuvia. Runoutta on tämä teos eli minun tajuamiskykyni ulkopuolella. Miksi siis pykäliäkään antaisin.


 

Krohn Leena: ETTEI ETÄISYYS IKÄVÖISI §§§

170 s. Wsoy 1995 YK

Krohnille tyypillistä sisäistä fantasiaa. Teos sisältää kaksi kertomusta: Läsnäolo ja Poissaolo. Edellinen on sairaskertomus ja jälkimmäinen kertomus kadonneista. Lakooninen teksti luo oivallisen tunnelman. Oma.

 

Krohn Leena: KERTOMUKSIA ***

103 s. Wsoy 1976 YK

12 eritasoista kertomusta, joista yksi, Tähtien turvatti, on rehellistä perus-scifiä. Oma.

 

Krohn Leena: NÄKKI §§§

60 s. Wsoy 1979 YK

Satu aikuisille ja lapsille. No, en lapsille antaisi. Näkki-myyttiä sekoitellaan ja valmiiksi saadaan ristiriitainen keitos kauneutta ja pahaa. Haitari soi pan-huilun sijaan ja laiturilla tanssitaan. Oma.

 

Krohn Leena: PEREAT MUNDUS §§§½

302 s. Wsoy 1998 YV

Osittain säkenöivän älyllinen kokoelma älyttömistä välähdyksistä jonkin Håkanin elämässä. Tipoittain nautittava ilotulitus. Kokemus.

Krohn Leena: SFINKSI VAI ROBOTTI §§½

100 s. Wsoy 1999 AK

Pienikokoinen kaunis teos, kirjailijan oma kuvitus käsitellyine kuvineen yhdistettynyä tyypilliseen Krohn-kerrontaan tuottaa ehjän, hieman teennäisen kokonaisuuuden.


 

Krohn Leena: TAINARON

126 s. Wsoy 1985 YV

Kirjekertomus „toisesta kaupungista“, hyönteisihmisten maailmasta. Kaunis likirunoteos, jota en kyennyt yymmärtämään. Siksi ei myöskään arviopykäliä anna.

 

Krohn Leena: TRIBAR ****
 232 s. Wsoy 1994 2.p
 Erittäin älyllisiä esseitä. 


  Krohn Leena: UMBRA

153 s. Wsoy 1990 AV

Alaotsikko "Silmäys paholaisen arkistoon" ei sen kummemmin selvittänyt minulle, mistä tässä on kysymys. Umbra on lääkäri, ja potilaina mm. Don Giovanni, kuuluisan oopperan pääosahenkilö. Jos tästä teoksesta nyt ketään järjellisiä henkilöitä löytää. Teos on mieliala, epäuskottavuuksien tunneperäinen kokemus ja runoutta, jota minä en tajua.


 Krohn Leena: UNELMAKUOLEMA ***

218 s. Teos 2004

Hieman vesitettyä scifiä.

 

 

 Kujala Kalervo: KUN RUOTSI PYSÄHTYI §

180 s. Finn-kirja 1977 YK/AK

Useiden tiedostojen mukaan tämä on scifiä. Ei ole. Kaukaa hipaisten voi teosta pitää rinnakkaismaailmaopuksena. Kehno poliittinen fiktio tämä myös voisi olla, sen verran työväenlaulut raikavat. Siirtolaiset ovat lakossa. Siirtolaiset bailaavat ja joraavat kylillä ja kotosalla. Ruotsi tuntuu elävän kuin ennenkin. Panen fantasiahyllyyn, varoituksen sanojen kera.

 

Kukkasjärvi Kullervo: AURINKOTUULI §§§

221 s.Wsoy 1975 YK

Kertomus syväjäädytetystä miehestä, joka herätetään eloon vuonna 1999. Maailma on saastunut, kuvun alla asutaan. Ihmissuhteetkin ovat omituisempia kuin nykyään. Onneksi ennustus ei osunut kohdalleen. Varoituksen sana kait tämä on. Filmattiinkin. Oma.

 

Kukkonen Jussi: ATOMIMIILUN SALAISUUS ***

175 s. Karisto 1955 YV

Tämä kirja pitäisi lähettää Arevalle. Jostain päin Lappia löytyy uraania. Pari poikaa kalastelee setänsä luona metsäkämpällä joen varrella. Sielläpä alkaa vilske käydä. Tietä rakennetaan, kaivos avataan ja atomivoimalaa aletaan rakentaa. Toki tuhmat vakoojat yrittävät urkkia salaisuuksia, mutta pitkän nenän saavat. Seuraavana kesänä atomivoimala on valmis ja alkaa tuottaa sähköä. Sujuvatekstinen kirja ei ole niitä luonnonsuojelun perusteoksia. Oma.

 

Kurtén Björn: MAMMUTIN SUOJELIJA §§§

221 s. Tammi 1984 (Leila Koivukangas) YK

Paleofiktio, joka pyrkii olemaan samalla faktaa. Neandertalilaiset ja cromagnonilaiset elävät sovussa rinnakkain. Kurtén pitää näiden jälkeläisiä hedelmättöminä. (Kuitenkin nykyeurooppalaisissa on neandertalilaisten perimää pari prosenttia. Ainoa "puhdas" ihmisrotu on afrikkalainen.) Jatkoa teokselle Musta Tiikeri. Musta Tiikeri oli vetävämpi.

 

Kurtén Björn: MUSTA TIIKERI §§§§

271 s. Tammi 1981 2.p (Virve Kajaste) YV/YK

35000 vuotta sitten nyky-Suomen alueella jään ollessa tilapäisesti sulana vaaleat neandertalilaiset ja tummat nykyihmiset kohtaavat. Ammattitaitoisesti paleontologi kuvaa oloja tuohon aikaan. Juonikin kantaa. Vaikeutena samanmallisten nimien vanhukselle aiheuttama tunnistustusvaikeus. Yksi korjaus: nykytiedon mukaan jokaisessa meistä on pari prosenttia neandertalinihmisen geenejä, joten risteytymät eivät olleet hedelmättömiä. Oma.

 

Kylävaara Ilkka: SININEN ENKELI eli miljoona hullua *
133 s. Gummerus 1979

Kirjassa on pieni saatana ja päähenkilö lentelee. Mitään juonellista syytä tälle lentämiselle ei ole, vaan teksti on aikansa vasemmistokohellusta.  Oma kirja, joka pitää panna fantasiahyllyyn.

 

Kylävaara Ilkka: TALVISOTA KAKKONEN §(§)

187 s. Gummerus 1984 2.p YV

Ihmelääke pontikka pohjoiskorealaisella juotosaineella terästettynä tekee suomalaisista kuolemattomia. Karjalaa lähtee miesjoukko takaisin valloittamaan. Huumoria tämä kuulemma on, vaan ei minua naurattanut. Eivätkä Karjalaa saaneet takaisin Suomen pojat.

 

Kälkäjä Mirjam:  UMPISTAIVAL ***
220 s. Kirjayhtymä 1989
Kolme loistavaa Lappi-novellia aluksi, sitten yksi kökkö fantasiajuttu ja lopuksi minulle vieras ihmissuhdekertomus. Kirja pääsee fantasiahyllyyni novellin ”Kolmesta kolmeen” tähden. Oma kirja. 


 

Kärkkäinen Tero: SÄTEILEVÄN PYRAMIDIN PLANEETTA §§

206 s. Kirjapaja 1985 YV

Kolme poikaa siirtyy hiidenkirnun kautta vieraalle planeetalle, joka uhkaa vaivihkaa alistaa maalaiset orjikseen. Pojat onnistuvat paikallisten hyljeasukkaiden avustuksella tuhoamaan pahaatekevän pyramidin. Oma.


 

Kärkkäinen Tero: VIHREÄN PLANEETAN VANGIT §§

228 s. Kirjapaja 1986 YV

Maapallon avaruusalus rikkoutuu avaruudessa, maahanpaluu ei onnistu vaan pitää laskeutua vieraalle planeetalle. Paikalla on ihmisolentoja, hyviä ja vähemmän hyviä. Sotaa ei käydä. Vähemmän hyvät kaappaavat aluksen, pari kakaraa jää ulkopuolelle. Sitten kiltimmät löytävät lapset ja liki lehmätkin saadaan liitämään. Avaruusalus vapautetaan, koneet saadan korjattua ja paluu maapallolle alkaa. Kustantajan sana löytyy loppupuolelta. Asukkaat ovat Atlantiksesta aikanaan tulleet. Ja: "Hei, tarkoittaako tuo, että emme polveudukaan apinoista?" Liekö kirjailija Kärkkäisten liikesukua? Oma.


 

Lahti Kosti: TIUKALLE OTTI, MUTTA SELVÄN TEKI *

  223 s. Otava 1923

  Silmittömän katkeran kaunainen kirja. Scifiä lentolaite helikopter, jolla ei ole kummoista roolia. Eli oikeasti vain poliittinen fiktio.

 

Laine Jarkko: VAMPYYRI §§

168 s. Otava 1971 YV

Wilhelm Kojak on vampyyrien sukua, sarjassa „tohelot verenimijät“. Muuten hupaisaan teokseen lisämaustetta tuovat muutamat murhat ja pari hyvinkin yksityiskohtaista seksikuvausta. Fantasiahyllykirja.


 

Laitinen Jaakko: KUOLEMAN KELLARIT §§(§)

211 s. Tammi 1983 AV

Paldiskissa ydinreaktori räjähtää, saastepilvi tappaa turkulaiset ja rutkasti muitakin. Turkulainen lääkäri kirjoitti tämän varoittavan teoksen ydinvaarasta ja siitä, ettei väestönsuojelu ollut ajan tasalla. Samalla muistutetaan myös mahdollisesta ydinsodasta, joka tuhoaisi koko maapallon. Kirja on varmaan yhtä ajankohtainen nyt kuin 35 vuotta sitten.


 

Lampén Ernst: TAIVAALLISIA TARINOITA **

335 s. Otava 1918 YV

Vapaa-ajattelija Lampénin lempeä ivamukaelma Taivaasta, joka tuntuu olevan kalevalainen paikka. Päähenkilö tapaa kasvattilapsensa Impi Marian (oikeastikin EL:lä oli sen niminen kasvattilapsi) kanssa kuolleita suomalaisia. Keskustelut heidän kanssaan ovat pitkäveteisiä. Pelkäsin, että lopussa herätään unesta, mutta ei sentään. Siivet selkään ja lento takaisin Maapallolle päättää kirjan. Oma.


 

Larsio Rauno: HARKITTU TEKO §§

200 s. Gummerus 1997 2.p YV

Tapahtumat sijoittuvat 18 minuutin aikaväliin. Venäläinen atomiohjus on lähetetty sukellusveneestä Pohjois-Atlantilta kohti Pietaria. Näinä 18 minuuttina Suomen länsirannikko evakuoidaan, paikalle kerätään lentokoneita ja laivoja, väitellään eri instansseissa erilaisista asioista, sovitaan kansainvälisesti erilaisista toimintatavoista, liet korjataan heinätkin pelloilta. Mutta mereen ohjus vinksautetaan urhean suomalaislentäjän taitokikalla, kun Hornetillaan hujelsi raketin päälle mekkaloimaan. - Kuulemma oli jokin korruptioryhmä jossain kiristämässä Venäjällä jotain. Selvähän se. Täyttä skifiä ja skifihyllyyn pääsi.

 Laulajainen Leena: PII JA AMETISTI §§

147 s. Tammi 1994 YK

Hieman kliseinen ja kiireinen ”matka ajan halki”. Sännätään siellä täällä, ametistin osuus jää epäselväksi ja Pii löytyy vasta viimeiseltä sivulta. Lasten fantasiaa.

 

Laurila Simo: KOLMANNEN VAROITUKSEN JÄLKEEN *

  165 s. Gummerus 1939

  Huuto.Netistä ostamani kirja, harvinaisempaa SF:a. Tylsä, mielikuvitukseton toteutus mielikuvituksellisesta aiheesta (kehonvaihto). Ihmekö että on harvinainen, lukeneet viskanneet sytykkeeksi saunanuuniin.


 

Lehtimäki Konrad: KUOLEMA *

166 s. Otava 1915 YV

Erittäin lapsellisia novelleja kuolemasta, pahinta nyyhkysarjaa. Fantasiahyllyyn kirja kelpaa novellin Elävältä haudattu takia. Hurtalta saatu teos, jonka selkä piräisi korjata. Ei taida olla sen väärti.


 

Lehtimäki Konrad: YLÖS HELVETISTÄ §

452 s. Wsoy 1917 AV/AK

Kuulemma teos on ensimmäinen työväenromaani ja rauhanaatteen suuri edustaja. No, tapetaan koko ajan. Hyvät ovat kehittäneet miltei näkymättömän lentokoneen ja entisiä tymäkämmän pommin. Pahat tappavat tehokkaasti entisillä välineillä. Kirjailija painottaa ajatuksiaan harvennetuilla sanoilla ja lauseilla, mikä on erittäin rasittavaa luettavaa. Lemmenleiskukin on naiivia. Tunnustan harpponeeni. Oma.

 

Lehtonen Kimmo: TIMBUKTUN HETKET §§§

245 s. Loki 1997 AV

Hitaasti käynnistyvä kertomus tiedostuvasta tekoälystä, jihadista ja ihmisestä. Kummastelen lopun tietokoneen suhdetta uskontoon. Erämaan hiekka kuitenkin tasaa erilaisissa oravanpyörissä kipuilevat kulttuurit. (Teos olisi ansainnut paremman lukupaikan.)

  Lehtonen Kimmo: YLI UUSIEN RANTOJEN **

260 s. Loki 2000

Kustannustoimittajalla olisi ollut töitä, etenkin 50 ensimmäisen sivun kohdalla. Kirja tuntuu jäävän kesken, alussa oli liikaa vetkuttelua. Muuten mielenkiintoista tekstiä, sujuvaakin. Ostin Tampereen antikvariaatista.


 

Lieto Ilmo: MARS-TÄHDEN KÄVIJÄT §§

225 s. Kirja 1930 YK

Marsiinpa nyt matkustetaan. Tiedemies-eno ja pari pojankoltiaista nousevat ihmeellisellä vekottimella ilmoille ja muutamassa päivässä saavuttavat Marsin. Siellä elää kovin monentasoisia eläviä olentoja eri kehitystasoilla. Aikansa ihmiset seikkailevat, kokevat kovia ja henkensä on uhattuna. Rustaavatpa lopuksi kullasta ja eräänlaisesta puusta häkin, jolla noustaan ilmoille ja hurautetaan pikapikaa maapallolle. Voimana käytetään taas ihmeellisesti planeettojen vetovoimia. Oma.

 

Lilja Matti: DARIAN AARTEET §

96 s. Karisto 1948 YV

Pekka jatkaa seikkailujaan tuntemattomassa ja salaisessa keskiafrikkalaisessa maassa, Dariassa. Sarjan kolmannessa osassa roistot tunkeutuvat alueelle ryöstääkseen valtakunnan aarteet. Homma epäonnistuu, Pekkakin puuhailee kaikenlaista. Teos on rasistinen ja väkivaltainen tekele, onneksi nykynuortenkirjat taitavat levittää rauhanomaisempaa aatetta. Oma.

 

Lilja Matti: ILGAN RYÖSTÖ *

 98 s. Karisto 1947

 Tietysti olen liian vanha ja elän väärää vuosisataa, vaan ei tämä kyllä häävi  ole. Seikkailut jatkuvat neekereiden luona syvimmässä Afrikassa.


 

Lilja Matti: KUOLEMANVIRRAN MAA **

 148 s. Karisto 1947

 Borikselta saatu sarjan alkukirja, aikansa tuote jos mikä. Pekka huutolaispoikana ampuu susia, saa elättäjäkseen tohtorimiehen ja lähtee tämän kanssa Afrikkaan tutkimusmatkalle.

 

Lilja Matti: SALAINEN TEHTÄVÄ §§

74 s. Karisto 1949 YV

Daria-sarja loppui. Nyt pyöritään Lontoossa ja pistäydytään Suomessa. Seitsemän viisasta-salaseura on antanut Pekan suoritettavaksi  maailmanrauhalle erinomaisen tärkeän tehtävän Eräänlaista Skypeä käytetään ja roistot nujerretaan noin vain. Oma.


 

Lilja Matti: TUNTEMATTOMAN TROPIIKIN VANGIT §§(§)

126 s. Karisto 1948 YV

Daria-sarja jatkuu, tässä osassa ei ammuta tykillä eikä joukkomurhata. Kauniista Ilgasta järjestetään kilpailu. On löydettävä ulospääsy suljetusta laaksovaltiosta. Kappas, Pekka onnistuu ja saa Ilgan omakseen. Oma.

 

Linnus Olavi: SEIKKAILU ATOMIMAAILMASSA §

200 s. Tammi 1948 Nuorten sarja 3 YK

Nimi johtaa harhaan - pyöritään sekä makro- että mikromaailmassa. Lapselliseen tekstiin on sekoitettu lukiotason fysiikkaa. Matti-pojan paras kaveri kuolee auton alle, joten päästään verta tutkimaan. Lopussa räjähtää jukran komeasti Hiroshiman atomipommi. Oma.

 

 

Lompolo Jouni: MAAILMAN KOLMANNEKSI VAARALLISIN MERI §§§

189 s. Tammi 1990 AK

Erilaisia novelleja, joista yksi, Ennen lumia, kertoo lähitulevaisuuden kriisistä ja näin ollen teos kuuluu fantasiahyllyyn.


 

Lompolo Jouni: PARATIISIN LAPSET §§

165 s. Tammi 1986 YV/YK

Erilaisten pakinoiden sekoitus, niistä kahdessa on sen verran fantasiaa mukana, että teos saa pysyä fantasiahyllyssä. Yhdessä pistäännytään Taivaassa ja toisessa tavataan ET. Toki Origo kirjjoittaa osaa. Oma.

 

Lounela Pekka: JOHTAJA §§

144 s. Tammi 1965 AV

Poliittinen satiiri valtiosta, jolle käy kuin Saksalle maailmansotien välissä ja onpa monelle valtiolle käymässä tänäkin päivänä. Loppu hajoaa mitätömiksi lisäosiksi.


 

Lumiala Veli: ATOMINSÄRKIJÄ

359 s. Karisto 1947 RM/YK

Erittäin laaja ja sotkuinenkin teos, osaksi tieteiskirjallisuutta, osaksi ihmissuhdedraamaa. Joskus mieleen tulee rakkausromaani, joskus Jobin kirja, joskus AH:n Taisteluni. Matti Verto menettää nuoruudenrakastettunsa toiselle, sotii Taalvisodassa, haavoittuu, menee sairaanhoitajansa kanssa naimisiin, hoitaja kuolee junapommituksessa, Matti lähtee Saksaan atomituhoasetta Aatulle suunnittelemaan, onnistuu kuolemansädekokeessaan, tuhoaa tulokset, pakenee ja kuolee pakomatkalla hukuttautumalla. Sujuva teos, jota en osaa pisteyttää. Oma.

 

Luukkonen Marja: TÄHTISUMUN VANGIT §§

150 s. Tammi 1990 YK

Enemmän fantasia kuin satu. Kuin rinnakkaismaailma, jossa eläimet ja esineet puhuvat. Sumu nukuttaa maailmaa ja muuttaa sitä nykymalliseksi. Viimeiset vapaat panevat hanttiin ja elävät vielä Hiirisaarellaan vanhaan malliin. 

 

Luukkonen Marja: TÄYDEN KUUN LAPSET §½

200 s. Tammi 1999 YK

Useat lastenkirjat ovat mukavaa luettavaa myös vanhuksille. Tämä ei. Hupaisaa, minulle jäi tuntu, että teoksessa valehdellaan lapsille. No, olen hieman yli-ikäinen (80).

 

 Lydecken Arvid (Arvily): ARVILYN TARINOITA §§

184 s. Otava 1944 YK

Mukana kolme tarinaa: Ihmesaappaat, Tähtien tarhoissa ja Meren pohjalla. Ihmesaappaissa lennellään ympäri maailmaa. Tähtien tarhoissa on ilmestynyt myös kokoelmissa Tähtimaailmassa (3 painosta) ja Jäinen vaeltaja. Meren pohjalla on unisatuseikkailu.

 

Lydecken Arvid: KUUDES MAANOSA §§§

110 s. Otava 1947 (1924) AV

Yhteissidos Sininen saari-teoksen kanssa. Pohjoisnavan ympäriltä löytyy lämmin uusi maanosa, jossa asuu ihmisia ja puhutaan suomea. Perhe matkaa paikalle isän keksimällä lentoaluksella, jonka poltoaine ei riitä paluuseen. Uudessa maassa eletään ikuisessa rauhassa ja siirtolaiset sopeutuvat hyvin. Isästä tulee jopa eräänlainen kuningas. Tytär ihastuu paikalliseen Keitoon ja kas, lapsikin jostain heille putkahti. Muutama uusikin pariskunta saapuu paikalle, mutta Suomeen ei palata, koska siellä kansa tappelee keskenään. Kelpo tieteiskirja, ja oma.

 

Lydecken Arvid: KUULAHDEN MOHIKAANIT §§½

104 s. Otava 1926 YK

Tämä on scifiä. Kaksi poikaa haaksirikkoutuu veneellään Suomenlahdella oudolle lasitornille. Sisällä on kaikenlaista ihmeellistä – mm. manuuri, joka kulkee maan ja veden läpi. Koska oikea aika ei vielä ole tullut, paikalliset manuaarit elävät merenalaisissa tiloissaan salassa ja kehittävät tietojaan, jotka paljastetaan ihmiskunnalle vuonna 2500. Pojat päästetään ihmisten ilmoille, kun he ovat luvanneet pitää kokemansa salassa. Ja kukapa heitä uskoisikaan. Mikä on se suuri tulevaisuudessa paljastettava salaisuus, ei käy ilmi. Joten odotetaan.

 

Lydecken Arvid: MEREN POHJALLA §½

86 s. Otava 1963 YK

Tämä on satukirja, vaikka fantasialuokkaan ilmoitetaan lähdeteoksissa. Sadun ja fantasian erottaminen toisistaan on tosin mahdotonta. Sisar katoaa vesille, veli uneksii merenpohjamaailman, jossa sisar on Ahdin kodissa. Poika kävelee seuraksi hakeakseen sisaren takaisin maan päälle. Vellamo kieroilee, hait ja mustekalat hyökkäilevät. Veli herää ja sisar löytyy elävänä autiolta saarelta. Eipä hääppöinen juttu.


 

Lydecken Arvid: TÄHTIMAAILMASSA §§§

132 s. Otava 1912 AV

Alussa kertomukset Tähtitaivas, Rintatähdet ja Tähtisatu ilosta, sitten pitempi novelli Tähtien tarhoissa. Viimeinen sijoittuu vuoteen 2140. Tulevaisuutta on kuvattu melkoisen kekseliäästi, niiden tietojen varassa, mitä ihmisillä sata vuotta sitten on ollut. Marsissa elää ihmismäinen rotu, jonka elinolot muuttuvat kelvottomiksi. Lähettävät ryökäleet Tellukselle retkikunnan tarkkailemaan tilannetta. Eipäs soditakaan, yhteisymmärrys syntyy ja pitemmälle kehittyneet marsilaiset muuttavat maapallolle elämään sovussa ihmisten kanssa. No jaa, kaikki siirtolaiset mahtuvat Malmin lentokentälle, joten ei ollut kyse valtavasta maahanmuutost


 

Lähde Ville: NOITATORVI §§

101 s. Kauppiaiden Kustannus 1988 AV

Erittäin nuoren henkilön (16) Sormus-huumassa kirjoittama kertomus. Torven kanssa vaelletaan seikkailusta toiseen. Tapahtumamaailmakin on luotu kasveineen ja eläimineen. Myöhemmin fil. toht. Lähde on keskittynyt tieteellisiin teksteihin. Oma.

 

Manner Sulevi: ISÄ, MITÄ TAPAHTUI? §§§§

346 s. Wsoy 1983 YK

Eero J. Tikan ja Juha Nummisen yhdessä kirjoittama teos ydinvoimalasabotaasin yrityksestä, joka miltei onnistuu. En tiedä, onko kirjassa kerrottu mahdollista, mutta sujuvasti kirjoitettu teos on mainio lukuromaani. Ydinvoimalamainoksesta se ei käy. (Olen kerran ollut viikon Tikan pitämällä kirjoittajakurssilla). Oma fantasiahyllyteos.


 Martinheimo Asko: ISOJALKAINEN POIKA ***  

142 s. Wsoy 1996

Kuusi ”tositapausta”, kaunis kirja fantasiahyllyyn. Oma.

 

Martinheimo Asko: JÄÄHISTEN MAHTI ****

327 s. Wsoy 1994 YV

Patalakkikansan tarina jatkuu. Ensimmäisessä osassa kiskottiin oopiumia, tässä tyydytään olueen. Erinomainen lastenkirja tämä on, vai nuortenko lienee. Maan akseli kääntyy eri asentoon. Fysiikka on melkein oikein. Ja hyvyys saa palkkansa, niin kuin nuortenkirjassa pitääkin. Oma.

 

Martinheimo Asko: SIMPUKKAPRINSESSA §§½

216 s. Wsoy 1995 AK

Melkein hellyttävä kertomus tytöstä, nukesta ja hyvistä ihmisistä. Irmeli Huovisen onnistunut kuvitus tukee tekstiä. Mielikuvituksen lentoa jutussa riittää. Hutera liimasidos muuten tukevassa kovakansikirjassa ei ole kelvollinen millekään kirjalle, saati sitten lastenkirjalle.

 

 Martinheimo Asko: TUHKANAAMA JA TAIVAANTAKOJA ***

287 s. Wsoy 1995 3.p YV

Topelius-palkkittu nuortenkirja on palkintonsa ansainnut. Jotenkin tuntuu, että teoksessa on liikaa tavaraa. Vähemmilläkin kommervenkeillä olisi pärjätty. Oopiumin nautintaosuudet ovat tarpeettomia. Teokselle on jatko-osa, jota alan nyt lukea. Hyväkuntoisesta teoksesta on nimiölehti saksittu irti. Moukkamaista toimintaa. Oma.

 

 

 Maunula Jyrki: REKIPARTIO MOSKOVAAN §½

137 s. Mäkelä 1982 YK

Pressusta tehdään kirkkoreen ylle kuumailmapallo ja polttimella lämmitetään härveli ilmoille. Pontikkatehtaalla arvellaan uraanikorvilketta keitettävän, salalammella tavataan rietasmallisia pyrstöjärvineitoja ja myrsky pyöräyttää kaverukset Moskovan ylle asti. Kotiin siinä kiire tulee, tavataanpa vanäläinen sukellusvene Suomen aluevesillä ja venkuilta saadaan salkullinen taaloja palkaksi, kun eivät tiedusteluporukkaa ilmianna. Kotona pannaankin sitten pisnekset pyörimään eikä herätä viinaunesta, joten fantasiahyllyyn tämä tekele on pantava.

 

Meriluoto Aila: VIHREÄ TUKKA §§

138 s. Wsoy 1982 YK

Saturomaani, joka kertonee erilaisuuden hyväksymisestä ja rasismista. Hetken aikaa piipahdetaan nykymaailmassa, ja iljettävältä se lukijasta tuntuu. Jäiköhän sadunomaisuus jotenkin korkeakirjallisuuden varjoon?

 

Miettinen Helena: PYHÄ NEITSYYS **

223 s. Art House 1990 YK

Enpä muista ennen lukeneeni kirjaa, joka huononee tasaisesti loppuaan kohden. Tämä fantasialuokkaan sijoitettu teos alkaa erilaisena ja vaikuttavana, kielellisesti taitavana, ja siirtyy vähitellen tavanomaiseen typerään nuorisokohellukseen. Viina ja huumeet ovat lopun pääosassa. Pyh. Oma.

Mikkanen Raili & Niko: HÄMÄHÄKKITEMPPELI §§§

235 s. Otava 1999 Gaelian tarustoa 2 AV

Mahdin kilpeä noudetaan vaikeiden matkojen takaa. Aivan liikaa väkivaltaa teokseen sisältyy, vaikutteina Sormus-trilogia ja Alien. Mikäli Maapallolla olisi säilynyt useampia ihmisrotuja, meilläkin olisi suuria rodullisia vihoja – paljon suurempia kuin nyt. Eli tällaista pisti kirja minut miettimään.


 

Mikkanen Raili & Niko: KUOLLEET KAUPUNGIT §§(§)

240 s. Otava 1996 Gaelian tarustoa 1 AV

Kovin selvästi Sormustaru näkyy pohjalta örkeistä ja Shameen/Sauronista alkaen. Tästä johtuen kait mukana on liikaa taisteluja. Hyvät silti voittavat, niin kuin sadussa kuuluu ollakin, ja eri ryhmät alkavat elää sovussa keskenään. Siinäpä Maapallolle mallia. Tarina on taitavasti kerrottu. 

Mikkola Marja-Leena: JÄLKEEN KELLO KYMMENEN §§½

203 s. Otava 1984 AV

Noin kymmenvuotiaan tytön mielikuvitusmaailma nivoutuu reaalielämään. Mukaan mahtuu kulttuurisuojelua, kiusaamista ja ystävänkaipuuta. Rauhallinen lastenkirja, fantasiahyllyyn omiaan.

Mikkola Marja-Leena: OVI TOISEEN MAAILMAAN §§

172 s. Otava 1989 YK

Teemua, hieman toisenlaista poikaa, kiusataan. Teemu löytää tyttöystävän toisesta maailmasta oudon oven takaa. Kiusaajat saavat köniinsä. Mutta miksi oudossa maailmassakin soditaan, ei sovi kuvioon. Lopun sekava kirjallistaiteellinen löpinä laskee kirjan tehoa. Ehkä oikeat kakarat kokevat lukiessaan tunnelman toisin.


 Mikkonen Jyrki: FERDINAND PARTASEN VIIMEINEN MATKA **
196 s. Otava 1950
Itsensä hirttäneen Veertin luita tässä kuljetetaan monen mutkan kautta hautausmaalle siunattavaksi. Kerkesi nimittäin  kauan roikkua kuusessa ennen löytymistä. Luutkin koirat matkalla varastavat, kiven panevat viejähenkilöt arkkuun ja kivi siunataan. Sellainen kansankomedia Petkeleen pitäjän Häntälän kylästä. Piru ja Gabrielkin pyörähtävät sen verran lopussa, että teos saa olla fantasiahyllyssä.

 

Moisala U. E.: SUOMI-NEITO PULASSA §

157 s. Littera 1990 AV

Poliittista rinnakkaismaailmavenkuilua. Lie avainromaani, muutaman hahmon esikuvan toki tunnistin, mutta tippaakaan ei kiinnostanut. Luin harppomalla.

 

 

Muhonen Pekka: VALINNANVAPAUS §§

304 s .VV -kustannus 1995 YK

1900-luvulla syväjäädytetty mies herätetään 2250-luvulla. Tauti on parannettu. Maailma on muuttunut utopiaksi. Teoksessa ei tapahdu mitään, miehelle kerrotaan miten maailmasta on poistettu kaikki ongelmat, rikokset ja sairaudet (mm. homous!?). Eli kirjoittaja kuvittelee maailman, joka hänen mielestään olisi paras mahdollinen. Väliin on tungettu puolivillaisia entisvitsejä, joita herätetty kertoo riemastuvalle kuulijakunnalleen. Toki matkustetaan malliksi jollekin planeetalle, sujahdellaan paikasta toiseen putkijunissa ja atomisiirrolla (jaunttaamalla). Puhutaan tunnetun maailman rajasta, mikä sekin lie? Ja kaiken perustana on Valinnanvapaus, jossa myös kaikki uskonnot edelleen toimivat mutta rauhanomaisesti, ja kaikkia niin kovin halihymyilyttää.

 

 

Mäenpää Jorma: SEIKKAILEVA ROBOTTI **

121 s. Valistus 1959 YV

Ei aivan kelvoton seikkailu lapsille. Odotin robotin avaruuteen lentelemään, mutta tämä olikin moderni kotitalousrobotti, joka aiottiin varastaa pahoille töille Denarian roistovaltioon. Oma.

 

Mäkelä Hannu: HERRA HUU **
100 s. Otava 1986 (1973) YK

Piti tämä lukea, fantasiaa kun on. Pari myöhempää Huutakin olen lukenut. Tietenkään en ole kohderyhmää, eikä tämä minuun tehnyt juurikaan vaikutusta. Onkohan fantasiaa liian vähän? Oma, kokoelmakirjassa Herra Huu, kukas muu.

 

Mäkelä Juhani: MAAILMAN SUURIN SAUNA §§

192 s. Wsoy 1994 AV

Suomalaiset rakentavat keskelle Suomea saunan, johon koko kansa mahtuu yhtä aikaa saunomaan. Hieman tämä on yhden vitsin ylimittainen kertomus, mutta ei sen lukemisessa tullut hätä käteen.

 

Mäkelä Juhani: TAIVAALLISET TARINAT ***

216 s. Wsoy 1997 2.p YV

Kaiken maailman jumalolennot rattoisasti käsiteltyinä. Pilkkaa tässä ei ole, vaikka sisällön voisi käsittää myös umpiateistisena salaivana. Oma fantasiahyllykirja.

 

Mäki Reijo: TATUOITU TAIVAS §§§

348 s. Otava 1996 2.p YK

Toisella lukemisella ehkä parempi kuin muisin. Kolmannen maailmansodan jälkeen maailma on sekaisin. Valetodellinen meteori uhkaa, ihmiset ovat vauhkoina ja rikkaat rikastuvat entisestään. Turpiin annetaan ja saadaan. Euroopan Unioni ei ole se paikka, jossa haluaisin saattohoitoni saada. Oma.

 

Mäkinen Erkki: HERÄÄMISEN MAKU §§

144 s. Wsoy 1969 AV

Suomesta on toisen maailmansodan jälkeen tullut kansandemokratia. Sotaa käydään Natoa vastaan ja luoteesta hyökätään Suomeen. Etupäässä kertomus on oman aikansa nuorisokoheltamista, eikä rinnakkaismaailmateemalla ole kummoistakaan merkitystä.

 

 

(Nenonen Kari): LUCIFERIN LAPSET

117 s. Viihdeviikarit 1983 Hämärän rajoilla 1 YK

Koska kuulemma WH Nenosen kirjat aiotaan julkaista nyt tekijänimen kera, luin ne uudelleen. En ymmärrä kauhukirjallisuutta, mutta kyllä ne hieman huvittavat. Niin kuin tämäkin taiten kirjoitettu saatanansyntytarina.

 

 

(Nenonen Kari): IKUINEN VALTAKUNTA

123 s. Viihdeviikarit 1983 Hämärän rajoilla 2 YV

Natseja, aikamatkailua ja hieman lempeä. Fysiikan käsitteet ovat melko kohdallaan ja kerronta on letkeän sujuvaa. Kunnon hömppäkirja.

 

(Nenonen Kari) SANTA LAURAN PYHIMYS

124 s. Viihdeviikarit 1983 Hämärän rajoilla 3 YV

Sisiliassa Laura kohtaa Santa Lauran legendan – eikä siinä hyvin käy. WH Nenosen kauhutarina on ammattimiehen työtä.

 

(Nenonen Kari) SIGMA – PAHOLAISEN MERKKI

125 s. Viihdeviikarit 1983 Hämärän rajoilla 4 YK

Bermudan kolmion seutuvilla tapahtuu kummia. Ajassakin hypitään, ja taitaapaa maan alla pirujakin olla. 

 

 

(Nenonen Kari): NIIN MUSTA KUIN MULTA

128 s. Viihdeviikarit 1984 Hämärän rajoilla 5 AV

Uudelleensyntymistä vai telepaatiovaikutusta? Nainen näkee kauhu-unia ja kirmaa autollaan unitapahtumapaikoille. Psykologi starttaa perässä ja pelastaa naisen viime tipassa. Naimiskauppahan siitä syntyy. Lievästi kammottavaa kauhua, fantasiahyllyssä.

 

Neva Olavi: VIHREÄT MIEHET §§

110 s. Gummerus 1953 YV

Nyt ei ole kyse Putinin joukoista, vaan muista roistoista. Konnat varastavat insinöörin keksinnön, jolla vihreäksi maalatut kohteet tehdään näkymättömiksi. Siinäpä konnatyöt onnistuvat. Reippaat pojat saavat rikollisten tuumat sekaisin, ja sanomalehteen kuvansa. Oma.

 

Nevakallio Juuso (Niskanen A.J.): SUURI VIISARI §§§

198 s. Lapin Ursa 1994 YK

Suursodan jälkeen saastuneessa maailmassa toimivat pilvilautturit, jotka hinaavat saastepilviä parempiosaisten niskasta kauemmas. Teos luo synkän kuvan tulevaisuuden maailmasta. Valitettavasti Kertomus puuttuu, eli kuvaillaan ympäristö ilman vetävää juonta. Oma.

 

Niskanen A. J.: TUPLAELÄMÄ JÄILLÄ

252 s. Lapin Ursa 1998 YK

Eräänlaista henkisen puolen scifiä nämä kolme yhteenliittyvää juttua ovat. Enkä minä väitä viihtyneeni näiden seurassa. Tekijän edellinen – Suuri Viisari – oli vetävämpi. Luulin kirjoittajaa poikaseksi, mutta hän on syntynyt 1935. Ja tuplaelämä jäillä on viinaryyppy.

 

Nummi Heikki (Merenmaa Martti):GORILLAMIES §§

110 s. Otava 1923 YK

Ei tämä mikään King Kong-kertomus ole.Teos on scifi-listoilla. Onhan siinä muutama sähkökumma asia, ja yleissävy on kovinkin fantastistinen. Ehkä kertomus kuvaa kirjailijaa, jonka nuppi nips naps sekoaa. Tai mistä minä tiedän.

 

Nummi Markus: KADONNUT PARIISI

207 s. Otava 1994 AK

Lassi Nummen pojan Erkko-palkittu esikoisteos, joka on scifi-listoilla. Pariisi katoaa. Kadonnut Pariisi kummittelee koko ajan taustalla, arkistoineen kaikkineen, mutta ensi sijassa on kyse ihmiskohtaloista, suhteista ja linnasta Espanjassa (vrt. K. V. Laihonen). En niin paljon päässyt juttuun sisälle, että antaisin pykäliä. Olkoon fantasiahyllyssä.

 

 

Nykänen Martti: VASKILINNAN SATUJA ****

318 s. Wsoy 1950

Kansansatuja uudelleenkirjoitettuina. Mielikuvitusta komeimman kautta. Veikko Marttinen on piirtänyt huikeat kuvat. Oma, ja fantasiahyllyyn.

 

Oksanen Aulikki: HENKIVARTIJA §§§

155 s. Wsoy 1990 YK

Aulikki oli opettajakorkeakoulussa samalla kurssilla kuin minä ja voitti kaikki kirjoituskilpailut. Tulin kerran toiseksi. Tämä teos on fantasiaa - henkivartijana juopolle miehelle toimii varis, joka naisena eläessään joutui tämän juopon pettämäksi. Piru ja enkelikin hyörivät riitaisina taustalla. Oma.

 

 

Olli (Väinö Nuorteva): HARMIN PAIKKOJA §§

180 s. Otava 1951 YV

Pakinoita, joista yksi on fantasiaa. Pakinassa TEHOKASTA puhutaan Helvetistä ja kierosta metkusta suomalaisia kohtaan. Muuten nämä jutut eivät suuresti innostaneet minua.

 

 

Onerva L.: HÄISTÄ HAUTAJAISIIN *

232 s. Otava 1934

Viimeisen novellin ”Hiljaisuuden pauhina” takia pistän fantasiahyllyyn.  Muuten ei näissä jutuissa ollut mitään minua kiinnostavaa. Runoilijan tekstiä, enkä minä novellirunouttakaan  ymmärrä. Kirpputorilta ostamani kirja.

 
Oranen Raija: JOULUN TARINA §§§

103 s. Gummerus 1998 AV

Kauniisti Riikka Juvosen kuvittama kertomus Nikolaus-pojasta, joka Tellervo-tytön ja muutaman tontun, kakkiaisen jne. kanssa tuhosi pahuuden Korvatunturilta ja pisti pystyyn Joulumaan. Hyvä siellä on lahjoja kolkutella, kun vuoren sisällä on valtava kultasuoni. Ei tämä ainakaan pelkästään lasten satukirja ole, ja siirtyy fantasiahyllyyn.

 

Outsider (Haapakoski Aarne): ATOROX, IHMISTEN VALTIAS **

125 s. Mantere 1947 AV/AK

Ensimmäinen Atorox-kirja, gangsterikertomus, jossa Atorox esitellään. Seuraavat viisi Atoroxia muodostavat avaruusodysseian, ja kustantajakin on toinen, Kansankirja. Seuraaviin osiin verrattuna tämä on tylsä. Oma.

 

  Outsider(Haapakoski Aarne): ATOROXIN PALUU v. 2948 ***

125 s. Kansankirja 1948 AV

Tässä osassa on mielikuvitusta, todella. Mukana mm. suhteellista aikaa, kuolleista herättämistä, uponnut Atlantis ja merenalainen valtakunta. Lopussa Atorox pakenee Fiina-nimisen robotin kera Suomeen tekemään pikkurobotteja. Valitettavasti ajallisesti seuraavaa teosta ei enää ilmestynyt (Tosin WHH-kirjat Atorox Neptunuksessa ja Atorox Plutossa kertovat robotista lisää). Oma.


 

Outsider (Haapakoski Aarne): ATOROX KUUSSA **

143 s. Kansankirja 1947 AV/AK

Enpä muistanutkaan. Atorox lentää kuuhun muutaman ihmishenkilön kanssa, ja sieltä löytyy sotaa paennut saksalaisjoukko. Ovat perustaneet Lunagermanian valtion ja alistaneet paikalliset asukkaat valtansa alle. Neekerikin on kuvioissa nukana, ja löytyy kuusta amerikkalainen sanomalehtinainenkin, miss Collins. Lopussa ammutaan liikaa ja alus pakenee saksalaisten johtamaa kuuarmeijaa. Atorox on vioittunut, ja niin matka suuntautuukin Marsiin, missä seikkailu jatkuu seuraavassa osassa. Iron sky toki tuli mieleen. Oma.

 

 

Outsider (Haapakoski Aarne) : ATOROX MARSISSA **

143 s. Kansankirja 1947 AV

Atorox-sarjan toisessa avaruusosassa pyöritään Marsissa. Oleskelu onnistuu ilman mitään suojapukuja, kuten kuussakin. Venuksesta saapuu ilmalaiva, joka purjehtii paikalle heliumin täyttämien nahkapussien avulla. Planeetalla naiset ovat valtijoina, miehet alistettuja, jopa orjia. Paikalla soditaan, tapetaan paikallisia eläväisiä järkiolentoja ihan Maapallon tapaan. Monet sattuvat kuun kieltä osaamaan. Atorox toimii diktaattorinakin, kunnes aivokasetti onnistutaan vaihtamaan. Oma.

 

  Outsider (Haapakoski Aarne): ATOROX MERKURIUKSESSA ***

132 s. Kansankirja 1948 AV

Matka on jatkunut Merkuriukseen, alkupuoli teoksesta kuvaa planeetan tilannetta, loppupuolella heittäydytään sodankäyntiin raskaimman mukaan. Tässäpä scifielokuville haaste: Robottien kapina on siis nähty jo vuoden 1948 Atoroxissa. Lopuksi päähenkilöt onnistuvat pakenemaan sodan keskeltä, kas, Atorox siellä kuskipenkillä istuu, vaikka hänen pitäisi johtaa robottikapinaa. Selvitys lienee seuraavassa osassa teossarjaa. Oma.

 

 

Outsider (Haapakoski Aarne): ATOROX VENUKSESSA ***

122 s. Kansankirja 1947 YV

Eihän näissä Atoroxeissa fysiikka pidä alkuaan paikkaansa, eikä loogisuudesta ole tietoakaan, mutta eivätpä ainakaan eri planeettojen ihmiset puhu kaikki englantia. Kaikenlaista tapahtuu ja matka jatkuu Merkuriukseen. Oma.

 

 Outsider (Haapakoski): PETROSKOIN MUSTA HÄMÄHÄKKI §§

192 s. Seaflower 1991 YK

Korkea-arvoinen suomalainen sotaherra toimii Petroskoissa toisen maailmansodan aikana Neuvostoliiton agenttina. Saadaan mies kiinni ja otetaan nirri pois. Teoksen lopussa on kahdeksansivuinen scifinovelli Huurteinen kuolema. Sen takia kirja pannaan fantasiahyllyyn.


 

Outsider (Tuisku Seppo): AVARUUSAHVÄÄRI §§

90 s. Ajanviete 1962 YV

Pekka Lipposen seikkailuja 62.

Pekka napataan avaruusalukseen ja viedään Auderialin planeetalle. Sielläpä on tapahtunut vallankumous, ja Pekka joutuu liriin. Avaruus-Mantakin tavataan. Lopuksi Pekka toimitetaan Roo-planeetalle, jossa on hirviöitä. Seikkailu jatkuu seuraavassa osassa. Oma.


 

Outsider (Seppo Tuisku): AVARUUSMARSALKKA §§

96 s. Ajanviete 1962 YV

Pekka Lipposen seikkailuja 63

Pekka kuljetetaan Roo-hirviöiden planeetalle, jossa on samannäköistä kuin muinaismaapallolla. Hirviöt tosin ovat maallakulkevia mustekaloja. Kapinoita lietsotaan ja Auderialin planeetalle palautetaan rauha. Pekka kuskataan takaisin Maapallolle. Onneksi lopuksi ei herätty unesta, siitä toinen pykälä. Oma.


 

Outsider (Seppo Tuisku): TOHTORI CAPRAN ROBOTTI §

80 s. Ajanviete 1965 YV

Pekka Lipponen & Kalle-Kustaa Korkki nro 1.

Heiveröinen kertomus elokuvassa käytetystä robotista, joka joutuu Pekan haltuun. Roistot varastavat robotin ja teettävät sillä pankkiryöstön. Pekka koettaa saada robottinsa takaisin mutta joutuu paalauskoneeseen. Korkki hänet siitä pelastaa. 

 

Paalanen Rauni: RAAKELIN TARINOITA §§§

111 s. Kirjayhtymä 1996 JKL

Raakel on mummeli, joka asuu maalla. Metsässä hän tapaa mm. Leijonan ja Lumimiehen ja käypä hän kerran kuussakin. Leppoisaa fantasiaa mansikoineen ja vahveroineen.

 

Paasilinna Arto: AATAMI JA EEVA *
 238 s. Wsoy 1993 2. p

 Kehnosti kirjoitettu seksistisen törkeä tekele.

 

Paasilinna Arto: HERRANEN AIKA §§

196 s. Wsoy 1980 2.p YK

Toimittaja kuolee ja jää eräänlaiseen välitilaan, missä pystyy liikkumaan paikasta toiseen ajatuksen nopeudella, seuraamaan elävien ihmisten toimia ja keskustelemaan toisten vainajien kanssa. Satiiria löytyy, parasta valitus englannin kielen liian suuresta vaikutuksesta suomen kieleen ja nuorten elämään (jo 40 vuotta sitten!). Platooninen rakkauskin syttyy, ja vainaja paavi Pius IV tavataan. Heikkouskoinen mies tuokin oli.

 

Paasilinna Arto: HIRNUVA MAAILMANLOPPU ***

259 s. Wsoy 1999 2.p

Päijänne-Antikvariaatista ostamani fantasiahyllyteos, jonka luin Jyväskylänmatkalla. Suorastaan viihdyin, vaikkei tämä Suurta Maailmankirjallisuutta olekaan. 


 

Paasilinna Arto: JÄNIKSEN VUOSI §§§

182 s. W&G 1986 3.p YK

Taisin lukea tämän ensimmäisen kerran, elokuva on tietenkin läpituttu. Elokuva on jopa parempi, turhia juonenpätkiä on oikeutetusti viskattu romukoppaan. Teos on scifilistoilla, pitää ollakin ihan lopun vuoksi, jossa päähenkilö annihiloituu eli kävelee ulos vankilan sellistä seinän ja ulkomuurin läpi ties minne.

 

Paasilinna Arto: KOIKKALAINEN KAUKAA §§§

264 s. Wsoy 1987 2.p RM

Melkoisesti ihmistä muistuttava muukalainen saapuu ulkoavaruudesta Sallan Naruskalle. Koneeseen lastataan pois vietäviksi mm. tamma, kilejä, pupuja, kastematoja ja yksi suostuvainen soma naiseläinlääkäri. Maapallon oloista irvaillaan lempeästi ulkopuolisen silmin. Aiheesta olisi saanut enemmänkin irti.

 

Paasilinna Arto: LENTÄVÄ KIRVESMIES *

308 s. Wsoy 1996

Paljon tietoa kerätty, eikä mitään ole saatu siitä irti. Luin hyppimällä. Oma kirpputorikirja, joka vähensi puutos- ja lisäsi scifiomistuslistaa.

 

Paasilinna Arto: MAAILMAN PARAS KYLÄ ****

322 s. Wsoy 1992 F YK

Erittäin sujuva teos Kainuun korvesta, jonne Eemeli Toropainen rakentaa kirkon ukkinsa monen kirkon polttajan Asserin toiveiden mukaan. Kirkon ympärille muodostuu yhteisö, joka elää omien normiensa mukaan. Muu maailma rappeutuu, mutta tämä kylä kasvaa ja voimistuu. Paitsi paras, kylä lie pian ainoa. Paasilinnan kirjoissa ei onneksi ole "särmää", vaan asiat sujuvat luonnikkaasti. Oma.

 

 

Paasilinna Arto: OPERAATIO FINLANDIA **
192 s. W&G 1972

Kuiva teos. Kait tällaistakin ihmisten keskuudessa voi tapahtua. Suomi voittaa kesällä 1977 sodan Ruotsia vastaan. Hip Hei Hurraa. Oma Jyväskylän Vanhasta Antikvariaatista ostettu kirja, mikä piti hankkia  fantasiahyllyyn.

 

 

 

Paasilinna Arto: ROVASTI HUUSKOSEN PETOMAINEN MIESPALVELIJA §§

248 s. SSKK 1996 RM

Emokarhu kuolee sähköiskuun ja Huuskonen ottaa pennun elätikseen. Kiemuraa on kaikenlaista, vaimo lähtee, uusia tulee tilalle, karhun kanssa kierretään ympäri Eurooppaa ja salasanomaa selvitetään. Kovin raamatullinen on loppu eikä teos kuulu Paasilinnan parhaimmistoon. Silti saa sijansa fantasiahyllyssä.

 
 

Paasilinna Arto: UKKOSENJUMALAN POIKA §§§§

 

262 s. Wsoy 1984 RM

 

Muinaissuomalaisten uskonto palautetaan Suomeen. Ukko-jumalan poika Rutja saapuu Suntion pitäjän Penteleen kylään salamakyydillä ja vaihtaa hahmoa Sampsa Ronkaisen kanssa. Siitä rupeavat asiat rullaamaan. Maahisia ja keijujakin vilisee ja uusmuinaisuskonto saa jalansijaa yhä enenevässä määrin. Uusvanhauskonnon kuusi käskyä ovat hyvin inhimilliset ja kaikin puolin oppi tuntuu luonnikkaalta. Kun hommat on hoideltu, Rutja-poika palaa Taivaaseen, eikä Suomi ole enää entisenlainen.

 

Pajuluoma Anne: TYTTÖ SIRIUKSELLA §

 

80 s. Alea-kirja 1975 YV

 

Ei tämä scifiä ole vaan jonkinlaista salatietoa ja ufo-oppia. Ei toki Siriuksella olla vaan eräällä sen planeetoista. Matkaa on noin 8 valovuotta mutta nopsaan eräänlaisella sielunsiirrolla sinne hujautetaan. Metka tuntuu paikka olevan. - Kirjailija taitaa olla tosissaan. Pysyköön kirja fantasiahyllyssä

 

Pajunen-Kivikäs Terttu: JÄNIKSENÄ AVARUUSLAIVASSA *

225 s. Gummerus 1959 YV

Miksi tähän nuortenkirjaan piti sotkea planeetat Venus ja Mars mukaan. Yhtä puppua koko juttu. Planeetoista oli oppaista haettu muutama tieto ja loppu oli typerää sotkua. Harpoin lopun. Oma.

 

Pakkanen Jukka: AURUKSEN TAPAUS §§§

235 s. Kirjayhtymä 1980 YV/YK

Tulevaisuuden yltiödemokratiassa byrokratia on voimissaan. Mitro Tell määrätään tutkimaan kuolleen vesitieteilijä Auruksen tajunnan katoamista. Auruksen entinen tyttöystävä Elena tietänee jotain tapuksesta. Osittain yhdessä nämä kaksi tutkivat asiaa. Eipä tuosta selvää tule. Jotain kiehtovaa kerronnassa on.

 

Pakkanen Jukka: HOTELLI DESTINO ***
128 s. Kirjayhtymä 1983

Historiallisen viraston Eurooppa-osaston valokuvaajan seikkailuja Spalenzan valtiossa.  Unenomainen teos, joka pitää laittaa fantasiahyllyyn. Oma kirja.

 

Pakkanen Jukka: HUONE TAIVAAN KELLARISSA §§§

218 s. Gummerus 1988 YK

Saksalaisten 1970-luvun terroristien kirvoittama dystopiakertomus tämän vuosituhannen puoliväliin sijoitettuna. Lohduttoman kuvan pehmentää nainen. Teoksen viimeinen lause lisäsi yhden pykälän arviointiin: Minun on sinua etäinen ikävä.


 

Pakkanen Jukka: TAKKINSA VÄRINEN MIES §§§

141 s. Kirjayhtymä 1978 YK

Seitsemän novellia, joista viimeinen, Kalatehtailija Niemen tapaus, on scifiä. Se on myöskin kehnoin, eikä sovi muiden novellien joukkoon. Joskus tulevaisuudessa Niemi käsittääkseni taantuu kalaksi sekavien tapahtumien kera. Oma.

 

Pakkanen Jukka: TÄYSMUSTAT FUTISBLÄÄGÄT §§½

146 s. Kirjayhtymä 1987 YK

Jalkapallonovelleja, joista viimeinen ”MM-turnaus vuonna 2030” on fantasiaa. Melko kevyttä on tarjonta, kohderyhmänä Italiafanit. Fantasiajuttukin taitaa loppukäänteen vuoksi olla unta. Panen silti fantasiahyllyyn.

 

Paloheimo Oiva: TIRLITTAN ***
118 s. Wsoy 1968 6.p

Tirlittan on Suomen Peppi Pitkätossu. Valitettavasti kirjan viimeinen luku ei uskalla pitää yllä samaa anarkistista sävyä, vaan lepsauttaa homman löllöksi.  Oma.

 

 

Parkkinen Jukka: KORPPI JA KORPIN POIKA §§½

94 s. Wsoy 1989 2.p YK

Korppi runoilee, kaurhu ajaa moottoripyörällä. Luonnonsuojelijat rakentavat patoa ja isäntä Haavistosta tulee lopulta luonnikas mies.

 

Parkkinen Jukka: KORPPI JA KUMPPANIT §§

87 s. Wsoy 1989 YK

Eläintarinoita, joissa eläimet puhuvat ja toimivat ihmismäisinä. Teoksen voi käsittää joko luonnonsuojelullisena – vieraslaji minkki on haitallinen peto – tai muukalaisvastaisena. Tekijä lienee edellistä mieltä. Lastenkirja, saa sijansa fantasiahyllyssä.



 

Parkkinen Jukka: SINUN TÄHTESI, ALLSTAR §§§

240 s. Wsoy 1994 AV/AK

Eräänlainen dystopia. Lapissa elää aivopestyjä ihmisiä vierellään kielletty alue. Alueen pitäisi olla säteilyvaarallinen, mutta se tuntuu olevankin ns. paremmille ihmisille tarkoitettu olopaikka. Teos on taitavasti kirjoitettu ja langat jäävät auki. 

 

Parkkinen Jukka: VANHAN KULTTUURIN KURSSI §§§

285 s. Wsoy 1996 YK

Ympäristö on sama kuin teoksessa Sinun tähtesi, Allstar, mutta muuta liittymää edelliseen ei ole. Siirrytään enemmän shamaanisuuden puolelle, henkisiä kykyjä käytetään ja taistellaan fyysisesti atomiaseistusta vastaan. Jotenkin loppu hajoaa, mutta tarkoitus on hyvä.

 
Paulaharju Samuli: TUNTURIEN YÖPUOLTA ****

197 s. Wsoy 1981 (1934) 3.p JKL

Päijänne-antikvariaatista ostamani teos, jonka on loisteliaasti kuvittanut Urpo Huhtanen. Kummitus- ja uskomusjuttuja saamelaisten maasta. Oma.

 

 

Pekkanen Toivo: SATAMA JA MERI **

138 s. Wsoy 1929

Novelleja, eräässä kertomuksessa miehelle on tehty huomaamattomasti toimivat rautalankajalat, toisessa takoo ihmekone raudasta melkein mitä vain. Fantasiahyllyyn tämä täytyy pistää. Muut novellit ovat hieman mitäänsanomattomia.  Teos on Keski-Hämeen Parantolan entinen lainakirja, nyt minun.


 

Pekkanen Toivo: TÄYTTYNEIDEN TOIVEIDEN MAA *

142 s. Wsoy 1951 AK

Fantasialistoilla pyörivä teos, joka joutaa niissä ollakin. Etenkin, kun lopussa ei kuitenkaan herätty unesta. Joko olin täysin väärä henkilö tämän lukemaan, tai sitten kirja on silmittömän typerä. Mieleen tuli Unto Seppäsen Satukaupunki, joka ei tätä fiksumpi ollut ja joka myös minun fantasiahyllyssäni seisoo. Oma.


 

Pelkonen Mauno: MISSÄ ON PAITITIN MAA? §§§

186 s. Karisto 1963 YK

Amazon-joen rämeitä rämmitään ja tavataan muinaisen kulttuurin jäänteitä. Kerrotaan myös avaruudesta kauan sitten tulleiden muukalaisten toimista. Lopussa ikiajat vuoren uumenissa olevat atomiaseet räjähtävät ja laivapoika Arska ja muut matkalla olijat pääsevät pälkähästä. Oma.


 

Pelkonen Mauno: VALKOISTEN INTIAANIEN ARVOITUS §§§

228 s. Karisto 1959 YK

Arska sotkeutuu mukaan tutkimusmatkalle Amazonin viidakkoon. Muinaisia intiaanien asuinsijoja tutkitaan. Kaikenlaista ihmeellistä löytyy ja seikkailuja koetaan. Jatkoa seuraa toisessa osassa. Oma.


 

Peltonen Juhani: ELMO §§§

278 s. Wsoy 1978 3.p YK

Urheilusankarin elämäkerta joka on suurelti muuta kuin urheilusankarin elämäkerta. Äärimmäisen uhanalaisia aksolotleja hoivaava, piippua polttava, omenia ja pemmikaania syövä ja Captain Morgan-rommia juova tyyppi on murhehahmon ritari, joka lopuksi sinkoutuu kohti Lyyran tähtikuviota.Varsinaista kuvaa piirretään muista ihmisistä ja kansoista elmolaisuuteen verraten.

 

 Peltonen Juhani: JUMALAN KUOPUS *
251 s. Wsoy 1980

Pieruhuumori ei iske minuun. Oma Kontti-kirja, jonka lopun harpoin.

 Pelttari Tuula: ANUBA - JUMALTEN TYTÄR **

158 s. UKK 1981 RM

 

Hieman kömpelötekstinen kertomus Anubis-jumalan ns. tyttärestä, ja ennen kaikkea tämän tyttärestä, jolla on ennennäkemisen taito. Ihan rehellistä fantasiaa tämä on. Oma.

 

Pelttari Tuula: PIMEYDEN SAKRAMENTTI §-

200 s. Pirkanmaan... 1987 YV

Kaksi pitkää novellia, joista etenkin toinen, Puolukanvarpuseppele, on äärimmäisen tympeä. Kauhusta on kysymys, eikä se ole minun alaani. Oma.

 

Pelttari Tuula: SUSIEN AIKA ***

235 s. Tammi 1984 RM

Sentimentaalinen, lapsellinen, lukijaa kosiskeleva ja naurettava teos. Mutta kas, eikö vain ollut vanhukselle viihdyttävä lukukokemus. Fantasiahyllyssä saa pysyä, on jämeriä, tapahtumia ohjailevia susihukkia nurkissa pyörimässä. Oma.


 

Pohjakallio K. A.: IHMISKUNNAN ILTA §-

288 s. Kuva ja sana 1956 AK

Umpiuskovainen raamatunlauseita täynnä oleva tekele. Ihmiskunta kuolee lopussa atomisotaan, joten kait tämä saa luvan fantasiahyllyssä olla. Lehtori K.A.P on kirjoittanut liki 50 opusta, joita en aio lukea. Oma.

 

Pohjanmies Juhani: AVARUUSLAIVA *

149 s. Wsoy 1948 YV

Ehkä en tätä sarjan viimeistä teosta nuorena lukenutkaan. Mukaan on sekoitettu oikeaa tietoa ja vielä enemmän väärää. Jotkin muka moraaliset höpinät eivät tunnu asiallisilta, vaikka niitä esittääkin venuslainen vaari. Oma.


 

Pohjanmies Juhani: HELIKOPTERI *

112 s. Wsoy 1957 2.p YV

Pienenä poikana tämä teos jäi mieleen. Niin isonakin. Vajassa pojat rakentavat maailman tehokkaimman lentävän laitteen. Sillä huristellaan ympäri Maapalloa ja aiheutetaan suurta tuhoa ja toimitetaan hengiltä lukuisa joukko ihmisiä. Hei hurraa, reippaat pojat saapuvat takaisin Suomeen, tuhoavat keksintönsä ja jatkavat elämäänsä. JP oli säveltäjä, joka pykäsi joutessaan kolme scifijuttua, pitää niiden jokaisen keräilijän hyllystä löytyä. Oma. 


 

 Pohjanmies Juhani: LABORATORIO 13 *

128 s. Wsoy 1948 YV

Jännittäviä poikaseikkailuja ja huimia keksintöjä. Asenteessa on minun mieleeni vikaa. Jos tappoase USA:lle annetaan, ei se taida maailmalle rauhaa pelastaa. Yritetään tässä edes atomipommia tehdä vaarattomaksi. Ja ihme kumma, lempikin soman siveästi leiskahtaa. Oma.

 

Polameri Veikko: BIWANSOITTAJAN TARINA

60 s. Tammi 1974 YK

Mitä tästä sanoisi. Vanha (1700-luku) japanilainen tarina useaan kertaan hieman eri lailla, lähteestä riippuen, kerrottuna. Viimeksi Polameren aiheesta sommittelema näytelmä. Mukana alkuperäinen teksti japanilaisin kirjoitusmerkein. Kuolleet kummittelevat ja melskaavat. Korvatkin revitään irti ja biwa soi taustalla.


 

Pulla Armas J.: LENTÄVÄ LAUTANEN SIEPPASI POJAT **

176 s. Otava 1954 YK

Kuussa ja Marsissa pyöritään, pojat Aimo ja Pekka tekevät lapsellisia kolttosiaan ja Mars on täynnä fiksuja ja julmia muurahaisia. Vaisuhko tarina tämä on Ryhmyn ja Romppaisen tekijältä. Oma.

 

 

Pähkinälinna Paul: EI SANOIN – MUTTA TEOIN I – II §

459 s. Omakustanne 1934 AK

Muutama suomalainen aloittaa hyökkäyssodan Venäjää vastaan tarkoituksena vapauttaa Inkeri. Mukaan liittyy suojeluskunta ja vähitellen Suomen valtiokin, ja Pietari valloitetaan. Niin Inkeri liitetään Suomeen ja vapauden laulu kaikaa. Harpoin yli suuren osan uljaista taistelukohtauksista.


 

Pälsi Sakari: KOVA MIES JA NIMETÖN ***

241 s. Otava 1950

Paleofiktio, ostettu Jyväskylästä. Teos ollut aikoinaan Alkio-opiston kirjastossa. Taidokkaan luontevasti kirjoitettu kertomus heimoelämästä muinaisessa ”Suomessa”.Kirja solahti fantasiahyllyyn.

 

Pöykkö Elina: SIIRI JA KUMMITUSSOHVA §§§½

115 s. Karisto 1992 YV

Lapsille kirjoitettu, paremminkin fantasia kuin satu. On kotitonttu Kusti ja kummitus Elisabeth, yksinhuoltajaäiti tyttärineen, Huugo-setä ja naapurissa nousukasperhe. Nousukkaat saavat nokilleen, Elisabeth-kummitus kohtaa nuoruudenrakastettunsa ja haihtuu, Huugosta ja yh-äidistä tuntuu pari tulevan eikä vanhaa taloa hylätä. Ihastuttava kertomus.

 

 

Pöysti W. M.: RADIOKRONOTOPOSKOOPPI §

87 s. Omakustanne (Kirjavälitys) 1936 AK

Meri- ja ilmasotaseikkailuja”, kertoo kansi, ja sotaa, joukkoteurastuksia ym. väkivaltaa teos on täynnä. Kirjassa on varoitus ”Ei sovi tytöille”, eilkä tämä totisesti sovellu pojillekaan, eikä miehille eikä naisille. Liekö lehtori Pöystillä ollut Suur-Suomi kirjoittaessa mielessään? Juoni pysyttelee Afrikassa värillisten keskuudessa, eikä teos sinänsä ole rasistinen. Itse juonenkuljettelu ei ole täysin kelvotonta.


 

Rae Kalle (Kaarlo Erho): TAISTELU KULTAJOESTA §§§

225 s. Kirjokansi 1956 YV

Kadonnut Kansa-kertomus. Suomensukuisia permalaisia on jäänyt aikoja sitten Kuolan niemimaalla eristyksiin laaksoon. Kultaa etsivät henkilöt joutuvat vahingossa heimon pariin. Eräästä nuorukaisesta tulee jopa heimon ruhtinas, jota arvoa hän ei ota vastaan vaan livahtaa paikalta. Reipas seikkailu, jatkoa teokselle Kilpajuoksu Kultajoelle. Oma.


 

Rane Irja: KIINAN KEISARIN LENTÄVÄ HEVONEN §§§

191 s. Wsoy 1985 YV

Satu idästä, missä mongolialainen poika Kuu kulkee lentävällä hevosella Kiinan keisarin luo. Matkalla tavataan alati kasvava kukka ja itseään hallitseva tahto. Löytymättä jää pitkän iän yrtti. Loppuhuipennus jää vajaaksi, vaikka hyvää tahtoa niin Kuulla kuin kirjoittajallakin on. Oma.

 

Rannanpää Kari: SUOMALAISEN LENTÄJÄN TARINA **

220 s. Kirja 1918 YV

Insinööri Kajava rustaa lentokoneen, joka modernisti käy sähkövirralla. Mainiota akkuainetta hän myös kehittää. Siinäpä nykyautoille hyvä keksintö. Lentoon lähdetään, maapalloa kierrellään. Päähenkilökertoja Eero rakastuu imelästi Ernaan. Sotahommiin siinä sivumennen joudutaan, ammuskellaan, konekin kaapataan ja erilleen joudutaan. Lentokone tuhoutuu, mutta aikansa hiihdeltyään päähenkilö tapaa takkatulen edestä rakkaimpansa ja sormukset pujotellaan sormiin. Oma.

 

Rannanpää Kari: YSTÄVÄN ÄÄNI §§

221 s. Kirja 1926 YK

Päähenkilöllä on yhteys vainajiin. Nämä voivat käyttää hänen kättään kirjoittamiseen, piirtämiseen ja muuhunkin liikutteluun. Muuten tarina on lähinnä merenkulkua ja ihmissuhdedraamaa, joissa yliluonnollinen aines on liki tarpeetonta.

 

Rauanheimo Uljas: INSINÖÖRI RUNGON PERINTÖ 

134 s. Gummerus 1938

Enpä anna pisteitä tälle lastenkirjalle. On tässä sen verran scifiä, että kuuluu ihan scifiosastoon fantasiahyllyssä. Lapsellista kohellusta, toki. Ei sentään sotahulluutta. Oma.

 

Rauanheimo Yrjö: JÄÄTYNYT MIES *

104 s. Otava 1948 Poikien seikkailukirjasto 111 YV (Kuvitus Poika Vesanto)

Teoksen mukaan tehty kuunnelma uusittiin radiossa jokin aika sitten. En kuunnellut. Teos on lähinnä suppea idea miehestä, joka löydetään jäävuoreen jäätyneenä pohjoisella merellä jostain Huippuvuorten seutuvilta. Hänet sulatetaan henkiin ja hän muistaa löytäneensä kultasuonen ennen koomaan vaipumistaan. Kultaa lähdetään hakemaan, löydetään, lastataan laiva täyteen. Mies jää omasta halustaan jäätikölle, myrsky upottaa laivan ja Jäätynyt Mies taitaa jäätyä uudelleen. Oma.

 

Rauhanen Vappu: KATKELMA RUSKEAN PAHOLAISEN ELÄMÄSTÄ **

116 s. Wsoy 1949

Kertomus suojeluspaholaisista, moraalinen satu jossa kristillinen vahva pohjavire. Yritin löytää Vappu Rauhasesta tietoja, muuta ei ilmennyt kuin syntymävuosi 1913. Liekö salanimi? Oma antikvariaatista hankittu kirja. (BH:n mukaan turkulainen omalla nimellään kirjoittanut konttoristi.)

 

Rautakoura Johannes: TSAARI KYRILIN SOTARETKI KARJALAAN **

213 s. Pohjoiskarjalan kirjapaino 1930 YK

Ensimmäinen kolmannes on ihan veikeää tekstiä. Kommunismi on 1940-luvulla Venäjällä kukistunut ja tsaarinvalta palannut. Venäjä pyrkii valloittamaan Karjalan tasavallan, mistä suomalaiset ”seitsemän veljestä” eivät pidä. Uhataan räjäyttää Venäjän kaupunkeja taivaan tuuliin, ellei hyökkäysaikeesta luovuta. Muutama kaupunki tuhotaankin. Rauha saadaan aikaiseksi. Valitettavasti kirjassa seuraa pitkiä luennoimisjaksoja, joita on ikävä lukea. Vasta lopussa selvitetään sentään räjäytysten salaisuus. Kemiallinen sekoitus tavallisista aineista saa aikaan valtavan tuhon. 50 grammaa riittää pienemmän kaupungin hävittämiseen. Lopussa seitsemän veljestä kehuskelevat toimistaan porukassa viinaa juoden ja kieltolakia haukkuen. Viimein pääveli alkaa nähdä punaisia pikkuryssiä ja yrittää kännipäissään tuhota koko maailman, tai ainakin pohjoismaat. Viime tipassa muut saavat homman estettyä. Oma.

 

Rautapalo-Rapp T(auno): MUSTAN KUUNARIN HARHARETKET **

127 s. Kansankirja 1947 Poikien sininen sarja 17 RM

 

Eteläiseltä jäämereltä löytyy vulkaaninen alue, tuntematon saari. Hirmuliskojakin sieltä löytyy, ja apinaihmisiä. Kummasti päähenkilön tuttavia putkahtelee maailmalla esiin mistä sattuu, ja ah niin puhdasta lempeä toki on mukana tässä lastenkirjassa. Oma.

 

 

Reinikainen Pepi: PIMEÄN PESÄ, PARATIISI **
 208 s. Art House 1990

 Outoa, fantasiaa, mutta fantasia ikävä kyllä pelkkiä houreita. Ihan kuin mieleen työntyisi jokin pienenä luettu teos?

 

 Remes Ilkka: KARJALAN LUNNAAT **
440 s. Wsoy 1999 6.p  Bestseller
Ehdottomasti liian pitkä, mutta piti lukea, koska tämä merkitään scifiksi. Onhan siinä outoa geenimanipuloitua myrkkyä ja tapahtumattomia tapahtumia. En ole Remes-fani. Oma kirja.

 

 Remes Ilkka: PEDON SYLEILY §§§½

466 s. Wsoy 1999 YK

Teos on lueteltu kirjassa Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita. No, enpä tiedä. Jos lopussa Hitler olisi ammuttu, tämä olisi ollut rinnakkaismaailmateos, tällaisena vakoilukirja toisen maailmansodan ajoilta. Uskon itseäni kokeneempia ja pistän opuksen fantasiahyllyyn. Omituista - Remes käyttää sanaa tiedoitus. Ei sellaista ole suomen kielessä.

 

Repo Niina: VARJO ?

189 s. Wsoy 1995 AV

Koskenkorva-palkittu fantasiaan viittaava teos, jossa pyörii kloonausta, muukalaisia ja ihan rehellistä mielenvikaisuutta. Ota tästäkin jotain selvää. Viimeiset parikymmentä sivua ovat miltei tyhjiä, tätä hienoutta en ymmärrä lainkaan. Sovitaan, että olin väärä lukija.

 

Reponen Kalervo: LUUTNANTTI HARHON RAKKAUS *

 225 s. Karisto 1953 2.p

Tuntematon maa, onpa outoa räjähdysainettakin sekä muuta kummallista. Sekä uljaita suomalaissotureita sotkeutumassa toisten asioihin.

 

Reponen Oskar: HAUTASI ON ODESSASSA §§½

 

282 s. Tammi 1982 2.p YV

 

Kihloissa oleva mies murhataan Odessassa. Mies syntyy uudelleen, saa selville selvänäkijöiltä ja hypnotisoijalta entisen elämänsä. Hän tutkii murhaansa, saa tavallaan kostettua ja menee kihloihin entisen kihlattunsa kanssa. Hauta muuten on Tukholmassa, mutta Odessassa kuulostaa vetävämmältä. Vetävää toki oli tekstikin typeryydestään huolimatta.

 

Reponen Oskar: KIROTTU TALO §§

297 s. Tammi 1984 YV

Henget räyhäävät ja murhat toistuvat. Ouijalaudat suhistelevat karmeita tietoja. Sujuvasti Oskar kiroittaa, vaan en ole kohderyhmää. Oma.

 

 Reponen Oskar: KOSTAJA KUOLEMAN TAKAA §§

 

250 s. Tammi 1983 YV

 

Murhia tehdään jälkihypnoottisen suggestion avulla ja loppuratkaisussa kuollut mies ilmestyy istumaan kolkosti pöydän taakse. Siitäpä murhaajakin intoutuu posauttamaan aivonsa pellolle.

 

Reponen Oskar: KUOLLEISTA HERÄTTÄJÄ §

255 s. Tammi 1985 AV

Mies herää koomasta ja osaa ihmeparantaa sairaita. Joku kuollutkin herää siinä sivussa. Mies heiluu jeesuksena ympäri kyliä. Vierellä raataa rahan perässä kaveri. Ja uskovainen vaimo listii kummasti porukkaa. 

 

Reponen Oskar: TUNTEMATON PAINAJAINEN *

250 s. Karisto 1987

Huuhaakirja, jonka juoni on  typerä.  Lisäksi kirjoitus on kankeaa kökkötyyliä. Oma teos.

 Rintala Paavo: ELÄINTEN RAUHANLIIKE §

182 s. Otava 1984 AV

Tämä teos on neuvostoliittolaisen rauhanaatteen irvailua. Rintala oli aikanaan Rauhanpuolustajien puheenjohtaja, kunnes erosi firmasta. Aikanaan saattoi olla osuvaakin tekstiä, nyt tuntuu yhden vitsin pitkittelyltä. Aikanaan Neuvostoliitto käytti rauhanliikkeitä asioidensa ajamiseen, nyt Venäjä suosii samassa tarkoituksessa äärioikeistolaisia populisteja. Luin harppoen.


 

Roine Raul: SUOMEN KANSAN SUURI SATUKIRJA

420 s. Wsoy 1990 9.p YK/RM

Laaja teos suomalaisten vanhoista saduista, joista monella on yleismaailmallinen pohja. Nykymaailmaan sadut ovat sovinistisia, rasistia ja populistisia. Oma.

 

Rokka Jukka: KURPPILAN SUKU LOPUN AJASSA §

253 s. Ari-kustannus 1980 YV

Helluntailainen lähetyssaarnaaja Rokka on paljon kirjoittanut, sujuvasanainen mies. Tällä teoksella on omat kirjalliset ansionsa, mutta kun rukousparantamiset ja Jeesuksen suorittamat taivaaseenotot kesken arkitoimien alkavat, ei meikäläinen voi muuta kuin ihmetellä, voiko kirjailija olla tosissaan. Kaikesta päätellen voi. Kuuluuko teos fantasiahyllyyn, siitä voi olla monta mieltä. Pysyköön hyllyssä.

 

Rotko Tuula: SUSI JA SURUPUKUINEN NAINEN **
125 s. Tammi 1998

Kovinkin runollisen vertauskuvallinen teos, josta en paljon ymmärtänyt. Fantasiaksi tämä on laskettava. Jyväskylän antikvariaatista ostettu.

 

Ruusuvuori Juha: LEMMINKÄISEN LAULU ****

383 s. Wsoy 1999

Ei tämä noin hyvä kirja ole. Pari täplää tuli riimuista, aakkosista, luku- ja kirjoitustaidosta. 800-lukua eletään. Kerran loitsulla veret seisautetaan, riittäneekö fantasiahyllyyn. Lemminkäistarun varhaisversio on kertomuksen pohjana. Oma kirjaston poistomyyntikirja.

 

Röyhkä Kauko: OCEAN CITY ^
 237 s. Like 1999
 Ei tästä ole mitään sanottavaa.

 

 

Saantela Anna: OLEN KOTOISIN AURINGOSTA *

185 s. Karisto 1948 YK

Jumalan poika, Jeesuksen veli, tulee maan päälle pahahkoon mieheen. Kaikki ongelmat ratkeavat, ihmiset muuttuvat hyviksi, onni kukoistaa, vangit vapautuvat. Lopuksi Auringon Poika palaa takaisin Taivaaseen laskevan auringon säteen mukana. Kansipaperikuvan tehnyt Ami Hauhio. Tosin kuva ei esitä mitään kirjan tapahtumaa. Oma, fantasiahyllyyn.

 

Saarinen Saana: VIIMEINEN PAPITAR §§

203 s. Ihme 1998 YK

Inkarnaatioromaani, kertoo nimiölehti. 500-luvulla tapahtuu kaikenlaista ja sotilas sekä pakanapapitar sekaantuvat niin toisiinsa kuin yliluonnollisiin tapahtumiinkin. Lopputeksteissä kolme naista nykyajassa vierailee Kalumnoksella ja ovat muistavinaan olleensa paikalla ko. henkilöinä. Sujuvaa soopaa, paikoin jopa uskaliaankin seksikästä tekstiä.



  Saarisalo Aapeli: ASTARTEN UHRI §§§

380 s. Wsoy 1929 RM

Vankasti asiatietoon pohjautuva kaunokirjallinen kertomus kolmen vuosituhannen takaa. Etenkin egyptiläisten Kuolleiden kirja tulee tutuksi. Paljon muutakin autenttista kertomukseen sisältyy, osittain pitkäveteisyyteen asti. Kehyskertomus kuvaa Baabelin prinsessa Nannaa, josta tulee faaraon ykkösvaimo. Saarisalon salajuonena on selvitellä lukijalle kristinuskon paremmuutta.  


 

Sala Tauno: SALAOPPEJA, RAHAA JA RAKKAUTTA §§§

176 s. Kansanvalta 1925 YK

Salanimen takana Leo Otto Anttila ja Olli Ant-Wuorinen. Yllätyin, teksti oli sujuvaa, juoni pysyi kasassa ja niin fantasiaa kuin jännitystäkin riitti. Edes lemmenlieskat eivät kovin lapsellisesti leimunneet. Paha mies oli paha ja hyvä (hypnoositiede)mies sai vuorineuvoksen tyttären vaimokseen, ja vaimon kautta kohtapuoliin vuorineuvoksen omaisuuden. Olihan vanhus jo kuusikymmenvuotias.


 

Salama Hannu: AMOS JA SAARELAISET §§§§

106 s. Otava 1987 2.p YK

Suppea dystopiakertomus atomisodan jälkeisestä maailmasta. Pieni yhteisö elää suojattuna eristyksissä uskontohurmion alla. Tasapaino järkkyy, lopuksi ulkopuoliset saastuneet valtaavat suljetun herrakansan alueen. Syvästi symbolinen kertomus on hyytävämpi kuin Alienit konsanaan. Oma.

 Salava L(auri) A(lfred): PHILIP PIM §§

112 s. Gummerus 1937 AK

Alaotsikko ”kärpästen kruunaamaton kuningas”. Vanhojen kirjojen kauppias Salava kertoo kärpäsyhteiskunnasta ja irvailee ihmiskunnalle. Eteenpäin kuljettava juoni puuttuu, joten teos jää yhden asian vitsiksi. Ostamani kappale on alleviivailtu, jopa marginaaleihin on kirjoitettu huomioita, sic useimmin. Joten on tämä tehonnutkin. Minuun ei.

 

Salmi Vexi: NOOMIT §§

190 s. Karisto 1982 YV

Hieman kiltinlaimea byrokratiailveily, miltei jää mielikuva, että tämä neuvostoliittolaismainen systeemi olisi toimiva. No, juoksee noita harmaapukukravattimiehiä tänäkin päivänä toimissaan.

 

 

Salomaa Marita: TAIVAANRANNAN TUOLLE PUOLEN §§

242 s. Karisto 1990 AV

Viikingit Islannista purjehtivat Amerikkaan ennen Kolumbusta. Intiaanit tuhoavat heidät. Fantasiaa saadaan siitä, että nykypäivän norjalaisneito siirtyy nykypäivän intiaanivanhuksen taikomana menneisyyteen kokemaan edellämainitut tapahtumat. Sujuvaa kerrontaa. Oma.


 

  Salovuori Sakari: TUNTURI-JOONAS JA IHMEAINE §

68 s. Kuva ja sana 1960 YV

Insinööri on keksinyt näkymättömäksi tekevän ihmeaineen. Miksi, se ei selviä. Ainoa tavoite on levittää pojille uskon sanomaa. Tietynlaiset ihmiset ovat taatusti ostaneet pojanviikareille innoissaan tätä teosta. Hyvää on yritys puolustaa vammaisten oikeutta elämään. Lopuksi onneksi hävittävät ainepullonsa. Oma.

 

Salovuori Sakari: TUNTURI-JOONAS JA ROBOTTI §

80 s. Kuva ja sana 1959 YV

Rikollisryhmä kehittää robotin, jota käyttää rikollisiin toimenpiteisiin. Tuntureilla kiitää helikoptereita, järvessä ui sammakkomiehiä ja tärkeää kaavaa teollisuusurkitaan ankarasti. Joonas hoitaa hommat ja järjestys palaa pohjoisille maille.

 

Sandman Lilius Irmeli: KUNINGAS TULLE ***
138 s. Tammi 1978 ((Raija Jänicke)

Reipas satu, tyyliltään lähempänä Grimmin tarinoita kuin Pupu Tupunaa.  Vähempikin tappaminen olisi riittänyt. Turun kaupunginkirjaston poisto, BH:lta omaksi saatu. Ja fantasiahyllyyn menee; suomalaisen kirjoittamana, vaikkakin ruotsiksi.

 

Saneri Kimmo: AVARUUSSIRKUS ?

191 s. Karisto 1988 AV

Ainoa novelli josta edes jotain ymmärsin on toiseksi viimeinen, Tähtiensyöjä. Muuten jäi tunne, että kirjoittaja oli pannut sanoja peräkkäin itsekään mitään tajuamatta. Saatanpa olla väärässäkin. 

 

Saneri Kimmo: VALON TAKANA ?

179 s. Karisto 1992 YV/YK

Sanerin novellit ovat minulle täysin käsittämättömiä. Jospa niistä joku nauttii, minä en.

 

 Sauvala Jorma: APINAMATKA

52 s. Kaupp. Kust. 1972 (YV)

Sauvala Jorma: MELKEIN MAAILMANLOPPU

50 s. KK 1973 (AK)

Kontakti-sarjassa julkaistiin aikanaan melkoinen määrä nuorten ja lasten kirjoittamia tekstejä. Nämä Sauvalan teokset ovat scifiä. Tekijä 14-vuotias, joten en pisteytä mitenkään. Pahin puute on pyrkimys kirjallisesti omaperäiseen tekstiin, jolloin itse kertomus on jäänyt taka-alalle. Eli enpä juuri mitään ymmärtänyt. Ehkä lukijan pitäisi olla kirjoittajan ikäluokkaa.

 

Schildt Runar: ASMODEUS ja kolmetoista sielua §§

166 s. Love 1991 (1915) (Liisa Ryömä) YK

Mukana Armas Fager, ikääntyvän teatterimiehen kuva. Paholainen Asmodeus matkustaa vedonlyönnin seurauksena Suomeen, ja onnistuu ostamaan 13 henkilön sielut. Vähän lapsekasta meininkiä.

 

Schildt Runar: SATEENKAARI ****
 185 s. Karisto 1988 (1922)
Mukana näytelmä Hirsipuumies. Veikeää tarinointia. Hirsipuumies fantasiaa.

 

Seilonen Kalevi: METSÄROISTO §§ §§§


 

80 s. Tammi 1986 AV/AK


 

Runoilija Seilosen suorasanainen palkittu (Valtionpalkinto, SSKK:n palkinto) teos, joka on täysin päätöntä sananviskomista. Moneen kertaan olen tämän lukenut, ja koska kirja on perusteellisen perusteetonta fantasiaa, pistän tämän fantasiahyllyyni.

 

 Seppälä Heikki: PUNAISET SKORPIONIT §§

140 s. Lehtipaino 1944 YK

11 seikkailukertomusta, joista kaksi on scifiä. Kultainen kondoori-jutussa ilmalaivassa on laite, jonka avulla voi katsoa mitä paikkaa tahansa maapallolla. Viimeinen tarina, Opaquen santarmivankila, taas sijoittuu vuoteen 1997. Marsilaistenkin kanssa lennellään jne. En kyllä huomannut, että parikymmentä vuotta sitten olisi noin edistyksellistä ollut. Jotenkin kankeanveikeä pahvikansikirja, julkaistu syntymävuotenani.

 

Seppänen Unto: SATUKAUPUNKI *

280 s. Otava 1952

Kaksi ihmistä luo kuvittelemalla Satukaupungin. Pakko tämä tylsääkin tylsempi kirja on pistää fantasiahyllyyn. Lopun luin kursorisesti. Oma.


 

Seppänen Unto: SYNNIN MIILU ***

460 s. Otava 1941

Talvella metsähangella tapahtuvassa sysimiilun poltossa murhataan julma valtion tarkkailuvirkamies. Tapahtuu lie 1800-luvulla, Venäjän vallan aikana.Ei tämä silti dekkari ole, vaan syvälti ryvetään synnissä ja katumuksessa. Raippoihin tai Siperiaan päädytään. Sivuilla 332-339 on ihmissusikertomus. Oma kirja.

 

Siippainen Anja. KULTAINEN VASIKKA §§§

236 s. Koivu ja tähti 1992 YV

Geenimuunneltua lehmää tehdään, sellaista,, jonka maitoa voisivat juoda myös maidolle allergiset. Asiassa ei päästä valmiiseen lehmään asti. Geeniteknologiaa kuvataan asiallisesti ja virheettömällä suomen kielellä. Rakkautta on tökerösti ilmassa. Teos pysyy fantasiahyllyssä. Oma.

 

 

Skiftesvik Joni: LIKINÄKÖINEN LUUTNANTTI §

178 s. Wsoy 1989 YK

Suomi ja Ruotsi sotivat Tornionjokilaaksossa. Typerää haahuilua etunenässä kaistapää kenraali, putininoloinen, ja hänen liki sokea adjutanttinsa. Jos takoitus oli kirjoittaa veijariromaani, aie lipsahti pahasti outaan. Fantasiahyllykirja silti.


 

Soinne Laura: VARJOJEN LINNAN PRINSSIT §§§

192 s. Kirja 1918 YV

Neljän sadun teos. Kolme ensimmäistä on liki kauhua - kirja on mukana BH:n Suomen kauhukirjakatalogissa - ja viimeinen on opettavainen tarina pahoista ihmisistä. Soinne oli naimisissa runoilija Einari Vuorelan kanssa. Einarikin tekaisi sekavan fantasiaa lähentelevän teoksen Turhuuden mylly (1939). Oma, säpäleistä kokoamani kirja.


 

Spider E.:ATOMIVENE AAVE **

133 s. Otava 1946 YV

Erkki Levannon nuortenkirja Seikkailujen maailma-sarjassa kertoo atomienergian käytöstä. Aivan huuhaata ei teksti ole, tiedemies (fil. tri) tietää, mistä kirjoittaa.Nykytilanne toki on täysin toinen. Lopun USA-ihannointi menee naurettavuuksiin. Oma.


 

Spider E.: KULTAISEN TALJAN LAAKSO *-

137 s. Otava 1948 YV

Eräänlainen jatko Levannon kirjalle Atomivene Aave. Asehullua ja epäeettistä, jopa tyhmää melskaamista maanjäristyksen takia keskiaikana erilleen jääneessä laaksossa. Jopa scifi-aines on lainattu Pohjanmiehen Helikopterista (tosin Levanto tämän kirjassa tunnustaakin). Oma.

 

Stenberg Eira: GULLIVERIN TYTÄR §§½

 

128 s. Tammi 1993 YV

 

Eräänlaista jatkoa Swiftin ja Kiven teoksille. Kuitenkin matka sujuu entistä enemmän päänsisäisesti ja yhteys mahdolliseen todellisuuteen on yhä kauempana.


 

Stenberg Eira: KUUN PUUTARHAT **

134 s. Tammi 1990 YK

Stenbergin kirjat ovat minulla fantasiahyllyssä. Ehkä parempi paikka olisi sairaskertomushylly. Eräänlaista runouttahan tämä on, mutta kun minä en runoutta ymmärrä. Kait. Oma.

 

Suikkari Raimo: VIHREÄN PLANEETAN KUTSU §§

174 s. RKS 1993 YV

2500-luvulla kaksi maapallolaista hurauttaa Linnunradan toiselle puolen tuosta vain. Sieltä löytyy planeetta Palonis, jossa maankaltaisissa oloissa asuu maankaltaisia humanoideja. Pareja muodostuu – maan mies palonislaisen naisen kanssa ja nainen palonislaismiehen kanssa. Lapsiakin tulee, eikä ihme – hyvin laimean naivistisessa teoksessa naidaan koko ajan kuin Kama Sutrassa. Eli niin fysiikan kuin biologiankin lait hylätään tyystin. Jotain inhimillistä kertomuksesta silti löytyy – etupäässä muukalaisten toiminnassa.

 

SUOMEN KANSAN SATUJA JA TARINOITA

543 s. Kirja 1920

Eero Salmelaisen toimittama satukokoelma, ensi kerran vuonna 1852 julkaistu teksti. Nyt kahdentoista taiteilijan kuvittama komea painos. Fraktuuralla, en ole fraktuuratekstiä lukenut kuuteenkymmeneen vuoteen, vaan äkkiä tuohon tottui. Oma kirja, jonka sidoksen olen korjannut hyvään kuntoon.


 

Surakka Jaakko: AIKAMODULI *
250 s. Koivu ja tähti 1996

Tarkoittaneeko moduulia? Kahlasin läpi, joten selvisi, että scifi-fantasiahyllyyn tämä teos kuuluu. Kielioppivirheitä liikaa,

Suutari Viljo: PUNAINEN PILVI §§§§

495 s. Cossus 1979 K

Outo teos, luulin uskonnolliseksi mutta oli jotain aivan muuta. Kirjoittaja oli mm. Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja ja vankilassa jatkosodan aikana. Punainen pilvi on sodanvastainen kertomus atomisodasta ja sen jälkeen muutamasta elossa säilyneestä ihmisestä. Suutari piirtää mieleisensä yhteiskunnan, joka syntyy entisen raunioille. Sukurutsan kauttakin joudutaan liikkeelle lähtemään. Cossus oli lie omakustannusyhtiö? Kustannustoimittajaa olisi tarvittu, metsästystä olisi pitänyt vähentää ja pari viimeistä lukua jättää pois. Muutenkin sivut ovat suurikokoisia ja tupaten täynnä, lyhentäminen olisi tehnyt terää. Mutta jotain omituisen kiinnostavaa tekstissä silti oli. Oma.


Särkkä Eeva: MUSTA MASURKKA §§

178 s. W&G 1981 YK

Siekkisen suvun sairaskertomus, joka kauhuasiantuntijoiden mukaan on kauheaa kauhua. Joten pistän fantasiahyllyyn.

  Tahkolahti Niilo: WAN-KING, TAHTONSA HERRA *

131 s. Kansankirja 1947 AV

Tapahtuu kaukana tulevaisuudessa, eli 2007. Pojat lentelevät omilla lentopyörillään. Wan-King joukkosuggestoi ihmisiä ja on kehittänyt nuorennusjuoman. Rehtorin tyttö kaapataan, miksi lie. Paha setä yrittää saada nuorennuskeinon selville, mutta pojatpa ottavat pahulaisen hengiltä. Rehtori siitä hyvästä pojille ripustaa mitalit kaulaan. 

Tabet Sirpa: HÄMÄRÄN LAPSET §§§

285 s. Otava 1997 YK

Suomalaiseen kaukaiseen menneisyyteen sijoittuva kertomus kyläyhteisöstä ja salaperäisestä lapsesta, joka ilmestyy metsästä. Muinaisusko sekoittuu elämäkulkuun monin tavoin, pedot ulvovat ja murhakin tapahtuu. Liippaa läheltä fantasiaa, menkööt hyllyyn.

Tabet Sirpa: PUNAINEN METSÄ §§§

281 s. Otava 1989 YK/RM

Anna ajaa kolarin, vaipuu koomaan jossa siirtyy ajassa taaksepäin vanhaan sukutaloonsa. Naimisiin siellä on menossa ja meneekin. Kauheuksia tapahtuu ja metsä on verestä punainen. Herää koomasta ja haluaa hevoskyydin muinaisuuteen. Oma.

 

Tabet Sirpa: VOI MINUN LINTUNI §§

238 s. Otava 1989 AV

Lähinnä murhamysteeri, joka kehittyy epäloogisesti. Kuka tappoi, kuka kuoli, kuka oli olevinaan joku toinen. Lemmenkipeä nainen rakastuu sinne ja tänne ja lopuksi taitaa onnen löytää poliisisedän sylistä. Fantasiaa löytyy vasta aivan lopusta malliin "kuollut mies kummittelee", joten teos saa pysyä fantasiahyllyssä. Oma.

 

Taiga Marton: 8 TAIVAALLISTA MIESTÄ §§§

136 s. Jalava 1986 YV

Alunperin jatkokertomus Seikkailukertomuksia-lehdessä v. 1961. Avaruusalus kiitää maailmankaikkeudessa ja palaa Maapallolle. Aikaa on kulunut suhteellisesti, Maapallon ihmiset ovat suurimmalta osin kuolleet outoon sairauteen ja kehitys on palannut keskiaikaan. Lisäksi kiinalaiset hyökkäilevät entisen Suomen alueille. Avaruusmiehet panevat hanttiin ja aloittavat teollisuuden alusta. Minulle vähempi sotiminen olisi riittänyt, mutta saihan minäkertoja ihanan Mirjan vaimokseen, pahan Petterin tempuista huolimatta. Oma.

Taiga Marton: SUUREN PELIN LOPPU §§§

160 s. Lehtiyhtymä 1945 YK

Miltei kaikki valkoihoiset kuolevat Maapallolta. Afrikassa käydään heimotaisteluja vallasta. Taitaapa muutamasta eloonjääneestä valkoisesta tulla aikaa myöten uuden maailman perusporukka. Ennen kaikkea teos on kyyninen. Oma.


Taiga Marton: TOHTORI SINIPARRAN IHME §

95 s. Lehtiyhtymä 1946 YV

Tri Siniparta siirtää nahjuksen aivoihin eteläamerikkalaisen diktaattorin aivoista muutaman säikeen. Nahjuksesta tulee oiva tappelupukari ja elämä muuttuu auvoisaksi suloisen naisen kainalossa. Populistipläjäys. Oma.


 

Taiga Marton: VIIDEN MINUUTIN IKUISUUS §§

159 s. Lehtiyhtymä 1945 YV

Kertomus muinaisesta Roomasta, johon on ympätty kehyskertomus, jolla jutusta on saatu scifiä. Muutama ihminen hypnotisoidaan viideksi minuutiksi, ja tänä aikana he elävät Rooman valtakunnassa kliseisiä seikkailuita. Oma.


 

Tamlander Allan: VESITEHTAILIJAN YLÖSNOUSEMUS §

275 s. Gummerus 1972 YK

Mies putoaa nestemäiseen typpeen ja syväjäätyy, hänet herätetään eloon myöhemmin. Ei kovin kauan myöhemmin, koska hänen poikansa on elossa. Maailma on saastunut, vedet ovat myrkyllisiä. Mafiat hilluvat. Asetelma olisi oivallinen, mutta teksti junnaa paikoillaan eikä mitään mainittavaa alun jälkeen tapahdu. Pitkäveteinen. Oma.

 

Tammi Lumikki: VANHAN NAISEN TALVI **
 167 s. Tammi 1994

 Ihan oikea fantasiaromaani, jossa onneksi ei lopuksi herätty unesta. Kovin tietysti kevyttä tavaraa. HuutoNetistä ostettu, Nikkoselta.


 

Tammi Lumikki: VEROVIRKAILIJAN SULHANEN §§§

187 s. Tammi 1987 AV

Kolmetoista ihmeellistä kertomusta kovin erilaisista aiheista. Miten miehet sivistettiin kävisi romaanin synopsiksesta. Viehättäviä tarinoita. Oma.

 

 

Tapola Selim: VAARANLENTO **

134 s. Kansankirja 1946   Poikien sininen sarja 1  YV

Maailmanympäryslento uudentyyppisellä amfibiokoneella. Koneessa on mm. keittiö, ruokailuhuone, oleiluhuone ja omat huoneet jokaiselle matkustajalle. Pakko tämä kirja on panna fantasiahyllyyn.  Pojanklopit sujahtavat salaa lennolle mukaan ja tekevät roistojen aikeet tyhjiksi. Ami Hauhion kansi.  Oma.

 

 

Tellukselainen Ilona (Kerttu Partanen): AVARUUDEN LÄHETTI §½

207 s. Moniste 1977 YK

Teoksen alkuosa on miltei asiallista tekstiä. Kuriotemais-planeetalta tulee vierailija yliopistolle (USA, miksei Suomi kelvannut) ja ottaa kontaktin päähenkilöön. Viepä Miran mukanaankin tutustumaan kaukaiseen kotiseutuunsa. Matkat sujuvat atomeihin jakautumis- ja palauttamisteksiikalla suit sait. Mitään juonta ei teoksessa ole, kerrotaan ympäristöistä ja elämästä. Lopussa siirrytään täysin huuhaapuolelle ja kiinnostus lopahtaa nollaan. Kovin söpöt ovat tekijällä tavoitteet ja periaatteet.


 

Tervanto Jori: SOTAA JA RAKKAUTTA ERÄMAASSA §§§

143 s. Ilmarinen 1947 AV/YK

Algerian muslimit kapinoivat, ranskalaiset vastustavat maan itsenäistymistä. Yksi jenkki ja yksi ranskalainen sekä kiero ranskalaispetturi vaeltelevat kolmestaan pois Algerista erämaahan. Vapaustaistelijapomo on opiskellut fysiikkaa ja kemiaa Euroopassa ja on erämaalinnoituksen raunioihin perustanut laboratorion. Hän on onnistunut kehittämään pieniä atomigranaatteja, joiden tulivoima on hirmuinen. Ei koita maalle vapaus vaan muukalaislegioonalaiset pistävät "muslimipirut" aisoihin. Amerikkalaismies ja ranskalaisnainen menevät kihloihin, vaikka oikea morsio olisi soma berberityttö Sheila. Oma scifi-kirja, HH:lta saatu.

 

Tierna Jaakko: KUU ITKEE VERTA ***

240 s. Aura 1947 YV/YK

Salanimen takana Tuuri Heporauta. Eräänlainen poliisiromaani tämä on, mutta taustalla pyörii nuoruuslääke, jota kolmen henkilön on ruiskeina otettava noin viikon välein. Mukaan sekaantuvat taiteilija, ihmemaali, sanomalehtimies, poliisi, nuoripari ja pärepihdit. Siitäpä soppa syntyy. Lääke loppuu ja nautiskelijamurhaajat vanhevat hetkessä sata vuotta ja kuolevat pois. Sujuva ja ihmeen viihdyttävä teos. Oma.



 

Toijala Anneli: SILKKIKENGÄT JA HÖYHENVIITTA  **

176 s. Tammi 1991 YV

Alkuasetelma on lupaava, mutta jatko hajoaa ja loppu suorastaan romahtaa sekasotkuksi. Oma fantasiahyllykirja.

 

Toivola Ritva: TURMANKUKKA §§(§)

190 s. Tammi 1998 YV

Nuorten fantasiateos Anubis-planeetalta. Turmankukka on pahantahtoinen meteoriitti (ei meteori, kuten teoksessa sanotaan). Turmankukka saa pahoja aikaan, mutta Anisa-tyttö ystävineen saa meteoriitin tuhottua, ja samalla rauha palaa Lumen kaupunkiin. Teokselle on jatkoa, mutta 2000-luvulla.

 

Toivola Ritva: VAMPYYRIMUOTI §§

166 s. Tammi 1996 AK

Novellikokoelma nuorille, mukana monta fantasianovellia. Myöhemmät, Tuomenkukka-sarjan teokset, ovat vetävämpiä, tosin vain ensimmäinen on viime vuosituhannelta. Kirjassa tekijän omistus.

 

 

Toivonen Lauri J.: UPONNUT MAA **

200 s. Wsoy 1933 YV

Aivan taitavasti kerrottu ”historiallinen” tarina Etelämereltä. Nykyaikaan sijoittuvan kehyskertomuksen olisi voinut jättää pois, etenkin kun siinä kirjoitusta on tehty aatunkuva seinällä ja käsi yläojossa. Kirjan tekijästä en löytänyt lisätietoja. Oma fantasiahyllyn siistikuntoinen nidos.

 

Toivonen Rauno: MAURI MUURAHAINEN §§

151 s. Karisto 1954 YK

Kaksi henkilöä pienentävät itsensä ja valepuvuissa seikkailevat punamuurahaisten keskuudessa. Tarkoitus kai antaa lapsille oikea kuva muurahaisten elämästä. Kyllä täm fantasiahyllyyn kelpaa.

Toivonen Rauno: VAARA UHKAA MARSISTA *

166 s. Karisto 1949 YV

Ajatustenlukukoje keksitään. Keksijä kuolee mutta kertoilee kuolleenakin yhtä sun toista. Marsilaiset aikovat valloittaa maan. Reippaat pojat ja insinööri rakentavat kahdessa viikossa avaruusaluksen. Matka Marsiin kestää 11 tuntia. Äärimmäisen hyvin aseistautuneet marsilaiset elävät luolissa pelätessään petoja, joita pojat ampuvat oitis kuoliaiksi. Pojat levittävät sanaa, että Maapallo on muka paremmin aseistettu. Marsilaiset eivät usko vakoilijoitaan, joita oli jo ujutettu maan päälle, vaan uskovat poikia ja solmivat peloissaan rauhan. Aamen. Oma.
  

Tolonen Vuokko: TAMPEREEN ILMASTO §§

349 s. Otava 1997 RM

En pysynyt jujussa mukana, en tiennyt kuka kulloinkin oli äänessä, mitä tekivät ja miksi. Kait tapahtumat pyörivät lähitulevaisuudessa ja osittain Tampereen alla. Liian hienoa minulle, mutta pysyy fantasiahyllyssä.

 

Topelius Z.: LINNAISTEN KARTANON VIHERIÄ KAMARI ****
N. 170 s. Wsoy 1975  Kokoomateoksessa Talvi-iltain tarnoita I (Ilmari Jäämaa)

Muistan joskus lukeneeni ja ajatelleeni, ettei tässä fantasiaa olekaan. Nyt luin uudestaan, ja fantasian kaupuuni sai taas kuoliniskun, kun kaapista aaveen sijasta ilmestyi vanha 90-vuotias täti. Joka tapauksessa kertomus on hieno ja jääköön fantasiahyllyyn. Oma.


 

Topelius Z.: LJUNGARSIN TARU ****

372 s. Edlund 1897 (Helmi Setälä)

Mainio kertomus, joka on kait suunnattu lapsille, vaikkakin välillä historialliset kohdat lienevät pienille pitkäveteisiä. Teos pääsee kirkkaasti scifi-fantasiahyllyyn, mukana on eräänlainen valkoinen aave koko kertomuksen ajan. Käännös on loistelias, onhan kääntäjä mm. E.N. Setälän ensimmäinen vaimo, Aino Kallaksen sisar ja Krohnien sukua. Oma 5 euron kirpputorikirja.

 

Topelius Z.: LUKEMISIA LAPSILLE I §§§

268 s. Wsoy 1993 16.p (Tarkiainen, Juva, Jäämaa) AV

Lepppoisaa lukemista pienokaisille ja lapsenmielisille. Mukana mm. Koivu ja tähti, Pikku Matti sekä Turun linnan tonttu-ukko, jonka tähden teos siirtyy Luettu fantasia-osastoon.

 

 

Topelius Z.: LUKEMISIA LAPSILLE III §§

234 s. Wsoy 1993 11.p (Tarkiainen, Juva, Jäämaa) AV

Tarinoita ja runoja. Kaksi mainiota: Sampo Lappalainen ja Adalminan helmi. Muuten tekstit ovat yli-isänmaallisia ja -uskonnollisia. Runoista viis veisasin.


Topelius Z.: TURUN LINNAN TONTTU-UKKO
62 s. Lounaisrannikko 1973 3.p

Viehättävä pikku kirjanen somien kuvien kera. Valamon luostarin Lafka-kaupasta hankittu. Oma, pääsee fantasiahyllyyn.


 

Topelius Z.: SUMUTARINOITA ***

n. 350 s. Wsoy 1955 (Kokoomateoksessa)  (Ilmari Jäämaa)

Decamerone-sovellus Suomen oloihin. Laiva seisoo sumussa ja kymmenen eritasoista tarinaa kerrotaan. Ehdoton huippu on toinen kertomus, ”Ikuinen ylioppilas”, jonka takia teos siirtyy fantasiahyllyyn.  Oma.


 

Toppila Heikki: AURINGON NOUSUN MAAHAN ***

160 s. Wsoy 1926

Kuolemasta on kysymys, ja kansanuskomuksista. Aaveita vilisee veikeästi ja tukahdutettu lempi muhii. Pisteet pitkälle mielenkiinnostavuuden piikkiin. Oma kirja.

 

106. Toppila Heikki: KUOLEMAN SIIVERI §§

178 s. Wsoy 2.p 1929 (1928) RM/YK

Toinen lukukerta. Ensimmäisellä kirjoitin teoksesta arvion ”Sadomasokistinen satukirja”. Kirjassa on viisi kunnon fantasianovellia ja lisäksi viisiosainen sadistinen Raippatanhut, jota ilman olisin antanut enemmän tähtiä. Toppila kirjoittaa elävää tekstiä.

 

Toppila Heikki: SIERNAPORIN KUNINGAS **

228 s. Wsoy 1937

Aikansa tuote tämäkin, yrittää kait moraliteetti olla. Siveyttä ja julkista ruoskintaa. Hipoo läheltä fantasiaa, jonkinlaista ennaltanäkemistä. Panen hyllyyn. Oma kirpputorikirja.

 

Tuisku Seppo:  Kts. Outsider

Tulimaa Ilmari: LUMOTTU MAA §

147 s. Kirja 1924 YV

Uniseikkailu, joka saa pysyä fantasiahyllyssä. Reino nukahtaa luolaan sisarensa Ainon kera ja siirtyy kallion sisään lumottuun maahan, missä elo on ihanaa, raamattua luetaan ja paholaisia vastaan taistellaan. Kovin on jumalista meno. No, herätään siitä sitten, ja unta oli nähty oikeasta tyttöystävästä, joka ilmestyy paikalle. Oma.

Tuomola Olavi: PROFESSORI LOHIKOSKEN KEKSINTÖ §§

187 s. Wsoy 1942 YK

Professori keksii äänenpoistolaitteen. Hänet murhataan ja laite varastetaan. Härvelillä poistetaan pankkiryöstön räjäytysten äänet, jolloin anastaminen on vaivatonta. Komissaari Somero joukkoineen selvittää rikoksen, ja keksintö toimitetaan Suomen armeijalle. Vapise Venäjä!

 

Turunen Markku: KAIKKI RAKKAUTENI ***
 176 s. Gummerus 1991

Fantasiaa sen verran mukana, että lisäsin scifa-hyllyyn.


 

Turunen Markku: VALMIISSA MAAILMASSA §§

155 s. Gummerus 1982 AV

On ydinsotaa, on sukupuolenvaihdosta, on vaikka mitä. Vähän juju oli minulta hukassa. Oma.

 

Utrio Kaari: TUULIHAUKKA §§§ §§

920 s. Tammi 1995 AK

Olaf Tuulihaukka sankaroi 1000-luvulla Euroopassa. Paremmin nimihenkilö voisi olla Aure, Launialan tytär, uneenlaulaja, joka elää täyteläisen ei niinkään helpon elämän ja lopulta vaimoutuu Olafille. Aikakauden sotaa tulvillaan oleva elämä kuvataan asiantuntevasti, oikeita historian henkilöitä ja tapahtumia sidotaan yhteen tarinan keinoin. Laitan teoksen fantasiahyllyyn Vaskilintu-teoksen viereen. (Kirja painoi 1220 gramaa, joten sen lukeminen oli raskasta)

 

Utrio Kaari: VASKILINTU *****
755 s. Tammi 1992

Mainio kuvaus elämästä Euroopassa 1000-luvun alussa. Terhen siirtyy paikasta toiseen, tutustuu erilaisiin elämäntapoihin ja uskontoihin. Ostin aikoinaan vaimolle joululahjaksi näitä Utrion kirjoja. Nyt tämä siirtyy vaimon hyllystä minun fantasiahyllyyni päähenkilön verenseisautus- ja usvannostatustaitojen vuoksi.

 

 

UUDEN PROOSAN PARHAITA §§§

219 s. Tammi 1978 5.p Toim. Pekka Tarkka AV

Mukana kolme fantasianovellia ja yksi uninovelli, joten panen teoksen fantasiahyllyyn. Holapan Muodonmuutoksia (Noellissa Boman puhuva koira) ja Pekka Suhosen Tytöt lähtevät maailmalle (Samannimisessa novellissa lentäminen) hankin hyllyyn vielä erikseen. Juhani Peltosen kokoelmaan Vedenalainen melodia on syytä tutustua vaikka kokoelman novelli Orjien kasvattaja on iljettävä. Mannerin novelli Vatikaani on uni.

Vaara Maria: VIHREÄ MATKA §§½

219 s. Gummerus 1979 YK

Renja karkaa taikakiven kanssa Aksenjan luota. Aksenja lähtee perään. Juri auttaa Renjaa. Veneellä jokea pitkin paetaan, talvi vietetään majassa, keväällä jatketaan. Sovinnonjärvelle saavutaan ja sopu solmitaan lällysti. Aksenja kuolee, Juri palaa kotikyläänsä, taikakivi nousee lentoon ja Renja lähtee kaupunkiin. Paljonkin jutussa on taikaa ja outoutta mutta loppu jotenkin lässähtää.


 

Wainio J. V.: PERMAN JOUSI §§§

315 s. Gummerus 1948 AV

Historiallinen nuorisoromaani, jossa on hitunen fantasiaa: nahkanuttu, jota aseet eivät läpäise. On mukana taikakalujakin, joiden tehosta ei saada näyttöä. Kristinusko leviää Pohjolaan 1000-luvun alussa. Vanhat aasa-uskovat pyristelevät vastaan. Loppu pitkäveteistyy vaikka Perman kansa saa uuden hallitsijan ja tämä mainion vaimon. Oma, edelleen fantasiahyllyssä pysyvä teos, joka on tekijän signeeraama.

 

Vainonen Jyrki: TUTKIMUSMATKAILIJA JA MUITA TARINOITA ***
 174 s. Loki 1999

 Mielikuvitusta käytetty, kuitenkin joskus peräti tutulta tekstiltä tuntui.

 

Vakkuri Juha: BRYSSELIN YÖ §§§

144 s. Gummerus 1990 YV/YK

Kuvaus valtiosihteeristä tulevana aikana, jolloin ihmisiin on asetettu kapseleita elämään vaikuttamaan. Joten teos kertoo nykyajan ihmisistä ja heidän vähemmän viisaasta politikoinnistaan.

 

 

Valakivi L: NUORTUVA MAAILMA *

  323 s. Wsoy 1931

  Käsittämättömän tylsä tieteiskuvitelma, jonka loppupuolen luin hyvinkin selaillen. Tarsat olivat sentään vetäviä tähän verraten. Kirjan ostin kirpputorilta.


 

Valakivi L.: KARHUMIES TARSA **

199 s. Karisto 1940 YV

Tarzan-kopio. Mies varttuu karhunpesässä ja saa karhumaisia ominaisuuksia. Suorittaa ihmeellisiä sankaritekoja ja kohoaa everstiksi. Ui ilmassa lentokoneen kiinni, kuten James Bond puoli vuosisataa myöhemmin eräässä elokuvassa. Kirjan loppu hajoaa, toki tarina jatkuu seuraavassa osassa. Oma.

 

 

Valakivi L.: TARSA HYRSYLÄN MUTKASSA **

269 s. Karisto 1940 YV

Tarsa usuttaa karhuarmeijan ryssiä vastaan. Kieroja suomalaisia maanpettureitakin rökitetään. Venäläisistä tietenkään ei ole mihinkään sotahommissa, Tarsa yksin tuhoaa yhden komppanian karhuystäviensä avustamana. Harmajan kartano paljastuu Tarsan isän kotipaikaksi, ja Tarsa ainoaksi perilliseksi. Varja-neitosen kanssa avioliittosuunnitelmat etenevät (Tarzan – Jane). Jatkoa seuraa kolmannessa osassa. Oma.

 

 

Valakivi L.: TARSAN KUUDES KOLONNA **

242 s. Karisto 1941 YV

Sota jatkuu. Tarsa sotii, puolustaa perintötilaansa Harmajaa, löytää sisarensa ja isänsä ja lopussa kadottaa vaimonsa, jonka paha ryssä vie pois lentokoneella. Vaan eipä hätää, kertomus jatkuu sarjan viimeisessä osassa. Oma.

 

 

Valakivi L.: TARSA JA PAKOLUOLAN SALAISUUS ***

258 s. Karisto 1941 YK

Nytpä ei sodita vaan tutkitaan luolaa, joka löytyi sarjan edellissä teoksessa. Kaikkia ihmettä löytyy tästä entisestä aarrelinnasta. Tarsan isä ilmestyy paikalle, tosin hän heti myös kuolee. Käy ilmi, että Tarsan äiti on elossa, vankina Kuolan niemimaalla. Siis sinne matkalle, Tarsa ja pari muuta. Tarsa ratsastaa valaalla, kulkee sukellusveneellä ja joutuu saamelaisten ihmemaahan. Mutta sieltäkin on lähdettävä, väkisin. Sarja loppuu kesken, puolisoa ei löydy eikä äitiäkään. Jos olisin nuorempi, kirjoittaisin teokseen viidennen osan sitomaan langat umpeen. Oma.

 

Valentin (E. Rislakki): PILVILINNA §§§

174 s. Otava 1958 2.p YV

Kuvitelma kuningaskunnasta sateenkaaren takana. Ihmiset haaveilevat pääsystä sinne, ja päästyään hetkeksi toimivat ihmismäisesti ja saavat suuren sekasotkun aikaan. Ihmeenkin terävää ironiaa ihmisistä sisältyy tähän pienoisilveilyyn.


 

Wallin Raimo S. : MATKAN LOPPU **
156 s. Karisto 1967

Scifihyllystäni otettu outo teos.

 

 

Valoaalto Kaarina: MYSTIKKO

99 s. Art House 1988 YK

Tämä mystillinen teos oli niin mystillinen, että se jäi minulle mysteeriksi. 

 

 

Waltari Mika: NELJÄ PÄIVÄNLASKUA **

138 s. Wsoy 1984 4.p AV

Teos voisi kuulua fantasiahyllyyn. Puhuvat eläimet ja irrallinen paikasta toiseen kuljeteltava sydän ovat liian selvästi symbolisia. Juuri irtosydän jotenkin iljettää minua, enkä siis lämpene asialle. Sinuhen kakkososassakin sydämellä on pieni osa. Sinuhen kirjoittamistuskasta tässä puhutaan, henkilökohtaisten ongelmien ohella. 

 

Waltari Mika: TURMS, KUOLEMATON §§ §§§

681 s. Wsoy 1955 2.p YK

Kertomus miehestä, joka menettää muistinsa salaman iskusta, toipuu, hallitsee tuulet, elää henkisesti sadisti-masokistisessa suhteessa kauniin Arsinoen kanssa, kiertää sodissa maalla ja merellä ja lopuksi löytää minuutensa pyhänä lukumona elämästään kertovat kivet pussissaan. Huikea fantasiahyllyteos.

 

Waltari Mika: VIISI ÄSSÄÄ ja muita kertomuksia §§½

296 s. Wsoy 1999 AK

Kokoelma ennen julkaisemattomia novelleja eri lehdistä. Mukana muutama nimimerkillä Kristian Korppi julkaistuja juttuja. Enemmän fantasiaa löytyy joistakin alkupään muista kertomuksista, mutta etenkin loppupää on luokkaa ”mies töissä, vaimo kotona ja piika keittiössä”. Pääsi kuitenkin fantasiahyllyyn.

Kts. myös Korppi Kristian 

Varro Martiius: CAESAR KATSOO POHJOISEEN §§

135 s. Gummerus 1938 YK

Latinan lehtori lipsahtaa Caesarin ajan Roomaan ja koettaa turhaan estää Caesarin murhan. Vaikka juttu on lie unta, kelvatkoon aikamatkajuttuna fantasiaosastoon.


  Wasastjerna Hans R.: ÄÄNETÖN TAIVAS §§

258 s. Finnpublishers 1985 AV

Lentomeluun kyllästynyt ent. professori keksii laitteen, joka poistaa olemattomiin meluavat kohteet. Hän kadotuttaa muutaman reittilentokoneen ja uhkailee sanomalehttiartikkelein mekastavia tahoja. Poliisi ja armeija suuntivat professorin asuinpaikan, saartavat sen ja alkavat lähestyä. Muutama ulkovalta-agentti on samoissa puuhissa ihmeasetta havittelemassa. Kovasti paukkuu ja ulkoagentit saavat surmansa ja syyt niskoilleen. Prof. upottaa keksintöputkensa lampeen ja heittää sydänsäväriin henkensä. Tässä koko juoni, jotta kenenkään ei tarvitse kirjaa lukea.

 

  Vaula Jalmari: KUOLEMANLAAKSON KURIMUKSESSA §§§

249 s. Gummerus 1952 AV

Paleofiktio, gro magnon-ihmiset taistelevat alempia rotuja vastaan. Sankari käyttäytyy tarzanmaisesti, yhtä fiksu on hänen tyttökaverinsa. Tulivuoret purkautuvat, hirmuliskot mylvivät ja joka sivulla pelastutaan jostain tukalasta tilanteesta. Homma jää kesken, mutta jatko-osaa ei tietääkseni ilmestynyt. Oma.

 

Vaula Jalmari: LUOLAPOJAT §§

158 s. Kirjokansi 1946 AK

Paleofiktio, joka ei pärjää Haakanan vastaaville teoksille. Paljon metsästetään, liikaa soditaan ja rauha tulla tupsahtaa kuin kaniini hatusta. Kuvitus on Ami Hauhion taidokasta työtä.

 

Verronen Maarit: KULKUREITA & UNOHTAJIA ****
 137 s. Kirjayhtymä 1996

 Outo, siksi mainio.

 

 

Verronen Maarit: PIMEÄSTÄ MAASTA *
269 s. Kirjayhtymä 1995

Harpoin päästäkseni loppuun. Oma kirja.

 

Verronen Maarit: VIIMEINEN LAPSITÄHTI §§§§

271 s. Kirjayhtymä 1994 RM

Älyllisiä ja äärimmäisen kylmiä novelleja. On hauska huomata, että on olemassa vielä minuakin pessimistisempiä ihmisiä. Oma.

 

 

Verronen Maarit: YKSINÄINEN VUORI §§§§

308 s. Kirjayhtymä 1993 2.p YK/RM

Outo mies - Peter Urd - oudossa laaksossa - Silberwald - keskellä outoja tapahtumia. Raportinomaisella tyylillä kirjoitettu tarina. Oikeastaan tämä on supersankarikertomus ja viihdyttävä sellainen.


 

Verronen Maarit: ÅLÅ MAKSA LAUTTURILLE §§§§

320 s. Kirjayhtymä 1992 YK

Kaksiosainen novellikokoelma, ensimmäisen osan kertomukset ovat osittain jopa kauhua. Toinen osa keskittyy mieheen nimeltä Peter Urd, joka ei suinkaan ole tavanomainen henkilö. Viihdyttävä, hyvin koossapysyvä fantasiateos. Oma.


 

 

Wilkuna Kyösti: MIEKKA JA SANA    I  ****

390 s. Wsoy 1938 4.p

Historiallisia keromuksia, joita lukee ennen kaikkea mielenkiinnon eikä niinkään kirjallisten seikkojen vuoksi. Ensimmäisessä osassa kuljetaan luolakansasta uskonpuhdistukseen asti. Oma kirja.


 

Wilkuna Kyösti: MIEKKA JA SANA II  ***

462 s. Wsoy 1938 4.p

Toinen osa päättyy Ruotsin vallan loppumiseen Suomessa 1809.Yhtä laadukasta kerrontaa kuin ensimmäinen osa (39), mutta koska tarina viipyy miltei koko ajan sotajutuissa, en suostu enempää pisteitä antamaan.Oma kirja.


 

Wiio Osmo A.: LASCAUX´N LUOLAT §§

115 s. Otava 1958 AV

Professori Wiio tekaisi nuorille suunnatun scifin, joka on sekoitus von Dänikenin ajatuksia ja aikansa arveluita asteroidivyöhykkeen synnystä. Teoriat eivät pidä paikkaansa nykytiedon mukaan. - Luolista löytyy tuntematon onkalo, jonka seinillä on kuvia avaruusaluksista. Ne on piirtänyt rotu, joka on tullut räjähtäneeltä viidenneltä planeetalta (ei siis Jupiterista) kymmeniätuhansia vuosia sitten. Kummasti lisääntyivät alkukantaisten maan ihmisten kanssa ja loivat nykyrodun. Onneksi kirjoittaja lopussa kertoo, ettei ole ihan varmasta tiedosta kyse. Oma.


 

Virkki Antero: KUMMITUSTALO §§

120 s. Mantere 1947 RM

Hullu tohtori yrittää vaihtaa muutamalle neidolle tekosydämen. Ei hän tässä onnistu, vaan pari poikaa ja muutama poliisi pelastavat tytöt ennen leikkausta.Olisiko sydän rinnassa pelannut, sitä ei tarina kerro. Pistänpä silti tämän kirjan fantasiahyllyyn. Oma, HH:lta saatu


 

Vuorinen Pekka: AVARUUDEN SEIKKAILIJAT **

118 s. Karisto 1951 SF YV

Noin kymmenvuotiaille tarkoitettu scifi-kirja. Ihmeellisiä avaruuteenlähtövalmisteluja, outoja käsityksiä gravitaatiosta, kuten yleensäkin tämän aikakauden scifissä. Elämää Kuussa ja Marsissa, jopa Saturnukselta ammuskellaan Marsiin ohjuksia. Jännitystä lapsille: Ammutaan sädetykeillä toisten avaruusalukset miehistöineen säpäleiksi. Tekija lääketieteen professori, vuodesta 1974 Vuoria. Oma.

 

Väyrynen Taru ja Tarmo: JÄÄSILMÄ §§§§

468 s. Tammi 1998 YV

Taitavasti kirjoitettu nuortenromaani, joka aivopesee lukijoitaan oikeaan (minun mielestäni) suuntaan. Seksuaalisuudestakin annetaan mukavasti perustietoja ja väkivallattomuutta arvostetaan.Tietenkin teoksessa on keinotekoisen makuista keittiöpsykologiaa, mutta se sallittakoon. Mielelläni minäkin vanhus tätä luin.

 

 Väyrynen T ja T: KUNINGASTIE §§§

295 s. Tammi 1997 RM

Sormus-trilogiaa kait mukaillen toinen osa Vuorileijonan varjo-trilogiasta on sotainen. Rauhan aate yrittää vaikuttaa taustalla, mutta sota koetaan välttämättömäksi itsepuolustuksen välineeksi. Sujuvasti kerronta etenee eikä moraalikaan aseta päähenkilöiden himoille turhia esteitä. Lastenkirjoja nämä eivät ole, nuoristo lukee muunlaista. Mutta vahukselle veikeää lukemista.

 

Väyrynen T ja T: KUUMAN TUULEN AIKA §§§

280 s. Tammi 1996 RM

Vetävää menoa kokeneelta kirjailijapariskunnalta. Tapahtumapaikan voisi käsittää rinnakkaismaailmaksi – ihmiset toimivat keskiaikana Välimeren maissa toisenlaisissa yhteiskunnissa. Tässäkin on liikaa sotimista, joka Väyrysten mielestä kuuluu sännittävään normaaliin elämään. Muuten inhimillisyyden ja tasa-arvon ajatukset ovat kohdallaan ja hyvyys tuntuu saavan palkkansa. Kaksi osaa on vielä lukematta.


 

Väyrynen T & T.: TULISYDÄN §§(§§)

483 s. Tammi 1999 YV

Keskiaika-mallisessa fantasiamaailmassa eletään sekalaisissa oloissa. Hyvää teoksessa on erilaisten ihmisten (homot, vammaiset jne) arvostaminen. Täysin mitätöntä taas on sotien ja väkivallan kuvaaminen elämään luonnollisesti kuuluvina asioina. Etenkin oudoksuttaa kidutusten yksityiskohtainen kuvaaminen. Lisäksi annetaan ymmärtää, että järkipuheella olisi jotain parantavaa vaikutusta julmiin ihmisiin. Kerronta on sujuvaa, eikä tulisydän-korulla ole sitä juoniasemaa, joka sillä voisi olla. 

 

 

Väyrynen T ja T: TÄHTIEN KOSKETUS §§½

271 s. Tammi 1997 YK

Vuorileijonan varjo-trilogian päätös. Sodat jatkuvat, ajatuksia luetaan ja vallan himossa patsastellaan. Raakaa on peli mutta lopussa auvo ja onni paistavat. Jottei menisi liian lällyksi, yksi päähenkilö menehtyy viimeisessä taistossa. Minulle edelliset osat olivat mieluisampia. Tai sitten luin ne otollisemmalla mielellä.

 


***************************

Lukemani Wanhojen Herrojen kirjoittamat tieteis- tai fantasiateokset viime vuosituhannelta:



Hurtta Boris                         Elävien ja kuolleitten kesä     1990

Hurtta Boris                         Lumen tuloa ei voi estää       1991

Hurtta Boris (Toim)              Kultainen naamio                  1993

Hurtta Boris ym.                   Kauhupokkari                 1991

Hurtta Boris (Toim)              Onnellinen kuolema              1996







Nenonen Kari                      Ikuinen valtakunta                1983

Nenonen Kari                      Ken kuolleita kutsuu             1991

Nenonen Kari                      Luciferin lapset                     1983

Nenonen Kari                      Messias          1989

Nenonen Kari                      Niin musta kuin multa           1984

Nenonen Kari                      Noitarovio      1989

Nenonen Kari                      Santa Lauran pyhimys          1983

Nenonen Kari                      Se ken tulee viimeiseksi on kuolema      1988

Nenonen Kari                      Sigma - paholaisen merkki    1983




Virtanen Pekka                   Katajanukke                         1988


Lukemani novellikokoelmat, joissa Wanhoja Herroja kirjoittajina mukana:

Atoroxin perilliset                                                            1988

Ensimmäinen yhteys                                                        1988

Keskiyön mato Ikaalisissa                                                1991

Tähtipuu                                                                            1990                                                         


Näiden lisäksi on suuri joukko ns.  herrajulkaisuja,  jotka kaikki olen lukenut. 

 

HUOM:  Vuoden 2000 jälkeen on ilmestynyt  kolmisenkymmentä teosta, joissa  wanha herra kirjoittajana. Kaikki olen lklukenut. 

 


 

Puutoslistani


 

Ahtela H. Degenere 1918

Hagman Tyko Uusia satuja ja… 1887

Hagman Tyko Uusimpia… 1889

Holopainen Anu Kristallien valtakunta. Karisto, 1996

Hytönen Sulo Uni 1906

Kaila Tiina Auringonlaskun torni 1976

Laakso K. Oso Taivasmatkaaja 1993

Liukkonen P & Vanhoja luita… 1996

Ojanen Simo Harakat aikakeikalla 1987              

Seppälä Yrjö 84000 tulevaisuutta 1984

Tolonen Kosti Kolmas maailmansota - ja 1988

Tuokkola Taavi Lähi-idässä palaa 1980

 

 

 

 

 

 

lauantai, 21. lokakuu 2023

TESTAUS

Windows-päivitys sotki blogspotia, joten saattaa olla, että palailen tähän blogiin.

20230515_160012.jpg20230918_122202.jpg

Näkyvät kuvat siirtyvän.

lauantai, 31. joulukuu 2022

Kirjahautausmaa 2022

WH PEKKA ARMAS PIETARI WIRTANEN

 

 

 

KIRJAKALMISTO 2022

 

 

 

 

 

 

WHH 399

 

 

Vuonna 2022 (jolloin herra Putin lopullisesti murskasi

Venäjän maineen) lukemani kirjat:

 

 

 

1. Marshall Edison ETELÄMEREN TUULI §§§½

567 s. Tammi 1947 (Olavi Harjulahti) AK

Vuonna 1751 syntyi kartanonherran äpäräpoika Ben, jolle ei ajan hengen mukaan annettu mitään arvoa. Poikapa teki tallissa aasinlantalapiohommia, purjehti merillä apupoikana, haaksirikkoutui saarelle, eli ihanan Evan kanssa veikeitä vuosia, keräsi viekkaudella helmiä aika läjän paikallisilta alkuasukkailta, palasi Englantiin, istui aikansa limaisessa vankityrmässä, pakeni, helmirahoilla hoiti itselleen kelpoiset olot, osti puolipetoksella isänsä vanhan kartanon ja nai nuoruudenkaihonsa Isabelin. Kuolee Isabelkin, ja Eva nousee hiukkasen Benin mieleen.  (Kirjan mukaan tehdyssä elokuvassa Ben menee lopuksi Evansa luokse vanhuudenpäiviä viettämään.) Hiki tuli niin lukiessa kuin tätä kirjoittaessa.

 

2. Saarinen Saana: VIIMEINEN PAPITAR §§

203 s. Ihme 1998 YK

Inkarnaatioromaani, kertoo nimiölehti. 500-luvulla tapahtuu kaikenlaista ja sotilas sekä pakanapapitar sekaantuvat niin toisiinsa kuin yliluonnollisiin tapahtumiinkin. Lopputeksteissä kolme naista nykyajassa vierailee Kalumnoksella ja ovat muistavinaan olleensa paikalla ko. henkilöinä. Sujuvaa soopaa, paikoin jopa uskaliaankin seksikästä tekstiä.

 

3. Haavio Martti: SUOMALAISET KODINHALTIJAT

603 s. SKS 2021 (1942) 2.p. AK

Tieteellinen selvitys suomalaisista haltioista, tontuista jne. Maallikolle tekstissä oli liialti toistoa, mutta pakko teos oli kahlata loppuun. Myös selvitettiin yhteys maailman taruaarteistoon. Valitettavasti haltiat lienevät kadonneet maatalojen, savupirttien, riihien ja saunojen kera.

 

4. Huovinen Veikko: BAKULAINEN PAHVALA Osa 1 §§§

403 s. Wsoy 2005 AK

Huovisen lyhyiden tekstien kokoelma. Mukana on kaikenlaista, jopa fantasiaakin. ”Viinankätkijät” on peräti teeveestä tuttu. Kokoelman nimi viittaa ruokalajiin, jota eräässä jutusa syödään. Nimi ei ole varmaan lisännyt myyntiä.

 

5. Engholm Stellan: VIVO VOKAS §§§

180 s. Stelo 1946 YK

Engholm kirjoitti esperantoksi kolme kirjaa paikasta nimeltä Torento. Tämä on niistä viimeinen. Kirjassa kerrotaan tavallisten ruotsalaisten elämästä maaseudulla. Eräänlainen työväenhenkisyys leviää väestön keskuudessa, vaikka muutamat kiinnostuvat Hitlerin ajatuksista. Lähteepä eräs päähenkilöistä Espanjan sisällissotaankin, josta palaa pettyneenä kotiin. Lopussa teos syvenee rauhanaatteen puolesta taisteluun, ja muun hyvän lisäksi nuoriso opiskelee esperantoa iltakerhossa. Leppoisa juttu eikä suinkaan lapsellinen.

 

6. Haarikko Harri (ja Hurtta Boris): HARRIHAARIKKOKIRJAT2021

Moniste 2022, WHH265, sisältää Hurtan kirjapäiväkirja-alun Rätinää ja paukahduksia. Boriksen lukemiset tapaturmakuolemaan asti. Boriksen päiväkirjat siis loppuivat tähän, samaa uhkailee omalta osaltaan Harrikin. Perukoon puheensa. Maailma on myllertynyt muutenkin tarpeeksi.

 

7. Lang Maria: KÄÄRMEET EIVÄT KUOLE §§½

227 s. Gummerus 2002 3.p (Mauno Suuronen) YK

Mies tuomittu syyttömänä murhasta. Pääsee vapaaksi ja palaa selvittämään tapahtumia. Muutama murha tapahtuu taas, ja Wijk selvittää sotkun. Entinen murhamies lähtee kävelemään auringonlaskuun puhtain otsin.

 

8. Olli (Väinö Nuorteva): HARMIN PAIKKOJA §§

180 s. Otava 1951 YV

Pakinoita, joista yksi on fantasiaa. Pakinassa TEHOKASTA puhutaan Helvetistä ja kierosta metkusta suomalaisia kohtaan. Muuten nämä jutut eivät suuresti innostaneet minua.

 

9. Kivi Aleksis: VUORIPEIKOT

38 s. Otava 1947 YK

Suomettaressa vuonna 1864 julkaistu fantasianovelli, joka perustuu kansantarinoihin. Itse kertomus käsittää puolet pikkukirjasesta, loppuosassa Oskari Nousiainen kertoo tämän tarinan muunnelmista eri puolella maailmaa. Itse juttu on goottilaisin kirjaimin, joka sopii hyvin tyyliin.

 

10. Kivi Aleksis: ALEKSIS KIVEN TARINOITA

126 s. Nide 1947 YK Kuvitus Matti Visanti

Seitsemässä veljeksessä kerrotut tarinat, lisättynä kertomuksella Vuoripeikot, joka on ilmestynyt Suomettaressa v. 1864. Esipuheen laatijaa ei kerrota, ja Visantin kuvitus on tuhruinen. Hyvä lisä tämä isokokoinen teos on fantasiahyllyyn.

 

11. Welles H.G.: LA TEMPO-MAŜINO §§§

140 s. Epoko ? (E. Samos) YK

En ole Aikakonetta suomeksi lukenut, hyvä että nyt esperantoksi. Painovuotta ei ole merkitty, mutta kieli on vanhahtavaa, vaikkakaan virheitä kieliopissa ei ole. Elokuvan olen pari kertaa nähnyt, eikä kirjasta ole tallella juuri muuta kuin ole kuin itse aikakone ja Morlokki-nimitys toiselle tulevaisuuden rodulle.

 

12. Leväslaiho Reino: SISSIVÄÄPELI §§§

293 s. Wsoy 1980 AV

Kyllä sotakirjoja lukee, kun niissä ei ole sotahurmaa eikä suurta paatosta. Sissiryhmä on lähetetty kauas Kuolan niemimaalle. Räjäytellään, uidaan vaatteet päällä kivääri selässä kilometrikaupalla (pah), kahlataan soita ja korpia, kuollaan ja haavoitutaan. Homma on hoidettava, kun käsketty on.

 

13. Huovinen Veikko: BAKULAINEN PAHVALA osa 2 §§§

360 s. Wsoy 2005 YK/AK

Huovisen lyhyet kertomukset-kokoelman toinen osa. Eri teoksista on kerätty toimittajan (?) mielestä parhaat tarinat. Mielellään näitä luki, tosin olen tainnut liki kaikki lukea jo aikaisemminkin.

 

14. Benedickt Marie: ROUVA EINSTEIN

356 s. Sitruuna 2020 (Kaisa Haatainen) AK

Mileva Maricin kuvitteellinen elämäkerta, joka tekijän mukaan perustuu mahdollisimman pitkälle tosiasioihin. Mikäli puoletkin on totta, Albert oli törkimys, joka varasti Milevan ideat ja matemaattiset työt, eikä edes antanut Milevan nimeä näkyviin missään julkaisussaan. Ihmisenäkin oli mies sovinisti oikein viimeisen päälle. Ehkä jutussa on perää, en mene takaamaan.

 

15. Buzzati Dino: NOIDUTTU TAKKI §§½

236 s. Basam Books 2020 (Leena Rantanen) AK

1970-luvulla luin esperantonkielisestä Sennacieca Revuosta novellin, joka jäi mieleeni. Nyt löysin sen suomeksi, tästä kokoelmasta. Novelli on nimeltään Seitsemän kerrosta. Kirjan jutut ovat kovin eritasoisia. Suomentaja on tehnyt kaiken muunkin mahdollisen, kansikuvaa myöten. Ehkä hänen olisi kannattanut tarkistuttaa suomennokset.

 

16. Adema Tjeers: DEKKINGA FUĜAS §§½

220 s. DEF 1957 (F. Faulhaber) YK

Alankomaalainen viihderomaani, mainiota ajankulua. Uskomattomia ovat tapahtumat. Apteekkari luulee tappaneensa inhottavan tätinsä, pakenee, omii liikenneonnettomuudessa ruhjoutuneen sanomalehtimiehen identiteetin, elää ja rakastuu, jää kiinni mutta täti olikin jäänyt eloon, mies menee hellunsa kanssa oikeassa hahmossaan avioon ja aurinko paistaa.

 

17. Tuomola Olavi: PROFESSORI LOHIKOSKEN KEKSINTÖ §§

187 s. Wsoy 1942 YK

Professori keksii äänenpoistolaitteen. Hänet murhataan ja laite varastetaan. Härvelillä poistetaan pankkiryöstön räjäytysten äänet, jolloin anastaminen on vaivatonta. Komissaari Somero joukkoineen selvittää rikoksen, ja keksintö toimitetaan Suomen armeijalle. Vapise Venäjä!

 

18. Jansson Tove: KEVYT KANTAMUS §§§

266 s. Wsoy 1989 2.p (Oili Suominen) YK

Minulle liiankin hienoja novelleja, joista yksi on ihan oikea dystopiakertomus. Eniten minua miellytti pitkähkö kertomus Kivipelto, joka ei anna luomispakosta lämpöistä kuvaa. Hyvä, että on työuransa tehnyt vähemmän vaativissa olosuhteissa. Teos pannaan fantasiahyllyyn.

 

19. Joensuu Matti Yrjänä: HARJUNPÄÄ JA RAKKAUDEN LAIT §§§

250 s. Otava 1985 2.p YK

Harjunpää, Onerva ja muutama muu poliisi toimissaan. Yksi jepari tappaa itsensä ja ylitöitä on liikaa. Auervaara-tyyppi murhaa naisia ja Onervakin on uhattuna. Kuinkas sitten kävikään, no, hyvin kai. Tai miten sen nyt ottaa.

 

20. Risto Juhani: PEIPONLENTO §§

230 s. Like 2004 (1972) 2.p YK

Rattijuopot rakentelevat lentoasemaa Seutulaan. Palkkarahat ryöstetään ja murha tehdään. Paikallispoliisi ratkoo rikoksen ja isommat kihot vikisevät. Loppuratkaisu on kuin poirottia – kaikki kutsutaan samaan parakkiin ja Hassinen latoo todisteet lankkupöydälle. Sujuvan epäloogista teksitä.

 

21. Gamow George: HERRA TOMKINS IHMEMAASSA

153 s. Karisto 1962 (P.Laurila) AV

Scifilistoilla roikkuva teos. Alkupuoli on kevyttä kerrontaa miten hra Tomkins kokee kvanttifysiikan yms. unissaan. Jälkipuoli on ankaraa tieteellistä tekstiä kaavoineen kaikkineen. Voihan tätä veikeäksikin sanoa.

 

22. Hargla Indrek: APT. MELCIOR JA PILATUKSEN EVANKELIUMI §§§

424 s. Into 2021 (Jouko Vanhanen) YK

Tämä sarjan 7. teos on liian pitkä ja rönsyilevä. Pilatuksen evankeliumilla on liian vähäinen osuus ja apteekkarin nuoruudensekoiluilla ei sinänsä ole mitään tekemistä itse juonen kanssa. Edes nunnatyttären keksimä ratkaiseva todiste ei ole looginen. Sujuvasti kirjoitettu kirja ei ole sarjan parhaita.

 

23. Skiftesvik Joni: KOTIKOIVUINEN MIES §§§

228 s. Wsoy 1999 YK

On merta, on laivoja, on irrallisia ihmisiä jotka yrittävät joten kuten elää. Kyllä koulua pitäisi käydä, mutta minkäs teet kun opettaja on paska ja pedofiili. Pauli seilaa elämänsä läpi, hetkissä on huumaa ja leskessä lämpöä. Kaikki muu vääryyttä, vaikka ei Paulikaan puhtopoika ole. Ankea kirja.

 

24. Valtaoja Esko: KAIKEN KÄSIKIRJA §§§§

215 s. Ursa 2012 8.p AK/YK

Lyhennelmä sisällysluettelosta: ”Todellisuus, Lait, Kaiken alku, Järjestyksen kasvu, Elämä, Ihminen, Historia, Oikea ja väärä, Usko ja tieto, Henki.” Siinä painavaa asiaa. Kosmologi, fyysikko, agnostikko ei väitä tietävänsä mitään (mutta kyllä tietää), Viimeinen lause: Olen halunnut innostaa sinua ajattelemaan, en kertoa sinulle, mitä ajatella.

 

25. Jokinen Seppo: KOSKINEN JA RAADONSYÖJÄ §§§

288 s. Karisto 2000 3.p YK

Aivan oivallista viihdettä josta ei muistijälkeä jää. Raha taitaa olla murhien motiivi. Vaimon ja pojan kanssa Koskisella on iankaikkisen samat murheet kuin muillakin poliisisarjojen poliiseilla. Keksisivät jotain uutta.

 

26. Skiftesvik Joni: LIKINÄKÖINEN LUUTNANTTI §

178 s. Wsoy 1989 YK

Suomi ja Ruotsi sotivat Tornionjokilaaksossa. Typerää haahuilua johtaa kaistapää kenraali, putininoloinen, ja hänen liki sokea adjutanttinsa. Jos takoitus oli kirjoittaa veijariromaani, aie lipsahti pahasti outaan. Fantasiahyllykirja silti.

 

27. Kujala Kalervo: KUN RUOTSI PYSÄHTYI §

180 s. Finn-kirja 1977 YK/AK

Useiden tiedostojen mukaan tämä on scifiä. Ei ole. Kaukaa hipaisten voi teoksen panna luokkaan ”entä jos”, johon mahtuu puolet kaikesta kirjallisuudesta. Kehno poliittinen fiktio tämä myös voisi olla, sen verran työväenlaulut raikavat. Siirtolaiset ovat lakossa. Siirtolaiset bailaavat ja joraavat kylillä ja kotosalla. Ruotsi tuntuu elävän kuin ennenkin. Panen fantasiahyllyyn, varoituksen sanojen kera.

 

28. Dickens Charles: DAVID COPPERFIELD I. §§§

519 s. Karisto 1948 (J. Hollo) AK

Davidin elämäkerta, ensimmäinen osa. Kurjaa on herkkäuskoisen pojan alkutaival. Kummasti sitä vain eletään ja opiskellaan ja ensimmäisen osan lopussa jo hoidetaan valtion virkaa. Kovin paljon teoksessa on sanoja ja sivuja. Ainakaan heti en aloita toisen osan lukemista.

 

29. Lompolo Jouni: MAAILMAN KOLMANNEKSI VAARALLISIN MERI §§§

189 s. Tammi 1990 AK

Erilaisia novelleja, joista yksi, Ennen lumia, kertoo lähitulevaisuuden kriisistä ja näin ollen teos kuuluu fantasiahyllyyn.

 

30. Jokinen Seppo: LYÖDYN LAKI §§§

407 s. Crime Time 2018 YK

Sujuva Koskis-dekkari jonka juoni liippaa läheltä Hitchcockin filmiä Muukalainen junassa. Onneksi kirjailija tunnustaa sen teoksessa. Henkilökohtaisia avio- ym. ongelmia saisi olla vähemmän mutta hyvä näinkin. Pääroisto jää nalkkiin ja harhaanjohdetut selviävät vähemmällä. Ja Koskisen ja Lundelinin omakotikattotalkoot lykästyvät miltei imelästi.

 

31. Waltari Mika: FINE VAN BROOKLYN §§§§

85 s. Wsoy 1997 AK

Teoksessa 3 pienoisromaania. Enpä ollut ennen tätä pikku helmeä lukenutkaan. Kertoja matkustaa Ranskaan ja juuttuu nuoren naisen takia Carnacin kaupunkiin. Pikkupimu on Waltarin mielimallinen eli oikukas, viettelevä ja julma. Vastaavia hahmoja on useita Waltarin tuotannossa, räikeimpänä Sinuhen Nefernefernefer.

 

32. Waltari Mika: SELLAISTA EI TAPAHDU §§§§

n. 50 s. Wsoy 1997 AK/YK

Teoksessa 3 pienoisromaania. Kone lähtee Helsingistä ja tuhoutuu keskieurooppalaiseen vuoristolaaksoon. Sodan uhka on kaiken tapahtuvan yllä ja mies ja nainen, eloonjääneet, kulkevat hevosvankkureissa, aurossa, junassa ja lotjassa. Sinne he myös jäävät, mihin lie ja miksi. Miltei pitäisi panna fantasiaosastoon. No, en pane. (Voi olla, että panisin, jos minulla olisi teoksen ensi painos: Leo Arve: Unohduksen pyörre)

 

33. Goldberg Kaarina: RÄMÄPÄINEN ROBOTTI §§

125 s. Otava 1995 AV

Velmu robotti nimeltä Ruponen omaa hyvän terässydämen, lopettaa virolaisen tytön kokeman koulukiusaamisen ja on lämpimästi erilaisuuden asialla. Mutta satumaisuus puuttuu.

 

34. Salava L(auri) A(lfred): PHILIP PIM §§

112 s. Gummerus 1937 AK

Alaotsikko ”kärpästen kruunaamaton kuningas”. Vanhojen kirjojen kauppias Salava kertoo kärpäsyhteiskunnasta ja irvailee ihmiskunnalle. Eteenpäin kuljettava juoni puuttuu, joten teos jää yhden asian vitsiksi. Ostamani kappale on alleviivailtu, jopa marginaaleihin on kirjoitettu huomioita, sic useimmin. Joten on tämä tehonnutkin. Minuun ei.

 

35. Jansson Tove: NUKKEKAAPPI §§§

182 s. Wsoy 1980 (Eila Pennanen) YK/AK

Unen ja tarun välimaastossa, osin mielen sisällä kulkevia tarinoita, jotka haluavat päästä fantasiahyllyyn. Menkööt.

 

36. Oja Heikki: EKSOPLANEETAT

255 s. Ursa 2020 AK

Upeasti kuvitettu asiateos eksoplaneetoista – miten niitä havaitaan, minkälaisia ne ovat ja minkälaisilla planeetoilla voisi olla elämää. Lisäksi kerrotaan mm. että Kolmion tähdistössä sijaitsevalle auringolle HAT-P-38 on annettu nimi Horna ja sitä kiertää planeetta nimeltä Hiisi. Se on kaasuplaneetta, joten ei sinne voi mökkiä rakentaa.

 

37. Paasilinna Arto: JÄNIKSEN VUOSI §§§

182 s. W&G 1986 3.p YK

Taisin lukea tämän ensimmäisen kerran, elokuva on tietenkin läpituttu. Elokuva on jopa parempi, turhia juonenpätkiä on oikeutetusti viskattu romukoppaan. Teos on scifilistoilla, pitää ollakin ihan lopun vuoksi, jossa päähenkilö annihiloituu eli kävelee ulos vankilan sellistä seinän ja ulkomuurin läpi ties minne.

 

38. Waltari Mika: KUUN MAISEMA §§§ §§

n. 80 s. Wsoy 1997 YK

Pienoisromaani kirjassa Kolme pienoisromaania. Tämä on täydellinen teos, muuta ei tarvitse sanoa.

 

39. Lawrwnce H. L.: VALKEUDEN LAPSET §§½

247 s. Wsoy 1962 (Panu Pekkanen) Korppi 16 AK

Kappas vain, scifiä ihan kunnolla. Vahinkomurha, jengejä, radioaktiivisuutta, ihmiskunnan tuho edessä kun lapset loppuvat, ja 14 ylipätevää ja säteilevää kakaraa, joista koittanee uuden ihmiskunnan alku. Teos on viihdyttävä sekasotku.

 

40. Harju Antero: KAPINA KORALLIMERELLÄ §§

274 s. Otava 1957 YK

Edellinen osa, Xardonia-saariston salaisuus, oli vetävämpi. Nyt scifi-osuus puuttuu miltei kokonaan ja keskitytään ottamaan kiinni gansteria nimeltä Kenguru-Omar. Kovin monenlaisilla vehkeillä kuljetaan ilmassa, veden päällä ja alla, ja jäähän konna kiikkiin. Salaman kulkunopeus 468000 km/s on puppua (s. 147).

 

41. Waltari Mika: NAINEN TULI PIMEÄSTÄ §§§§

248 s. Wsoy 1988 2.p AK

Kerrassaan mainioita novelleja, enimmäkseen. Niminovelli Nainen… on liki kauhun ja fantasian rajalla. En pane hyllyyn.

 

42. Mikkola Marja-Leena: OVI TOISEEN MAAILMAAN §§

172 s. Otava 1989 YK

Teemua, hieman toisenlaista poikaa, kiusataan. Teemu löytää tyttöystävän toisesta maailmasta oudon oven takaa. Kiusaajat saavat köniinsä. Mutta miksi oudossa maailmassakin soditaan, ei sovi kuvioon. Lopun sekava kirjallistaiteellinen löpinä laskee kirjan tehoa. Ehkä oikeat kakarat kokevat lukiessaan tunnelman toisin.

 

43. KOTIMAISIA TIETEIS- JA FANTASIAKIRJAILIJOITA

301 s. BTJ Kirjastopalvelu 2006 AK

19 henkilöä kirjoittaa arviointeja suomalaisista alan kirjailijoista. Mukana 41 kirjailijaa. Pääosin arvioinnit ovat asiallisia, paria fanikirjoitusta lukuun ottamatta. Samalla saa selvityksen ko. henkilöiden kirjoittamista alan kirjoista. Lisäsin puutoslistalleni kymmenkunta teosta.

 

44. Ingman A. E.: SUURSALON HALLI §§½

95 s. Karisto 1972 (1917) AK

Koira kertoo elämästään talokoirana, ja itsellisenä metsänelävänä sen jälkeen, kun se on pantu vanhana viralta ja uhattu hirttää. Sujuva keromus, mukana suurpetoja, jäniksiä ja onnellinen loppu, kun nuori-isäntä ottaa Hallin takaisin pihaansa.

 

45. Kapteeni Teräs (Jalmari Kara): SUUR-ISÄNMAA §§

433 s. Kirja 1918 YK

Venäjä ja Englanti kukistetaan sotimalla, suomalaisten valttina kotimaassa keksitty metalli, joka on kevyttä ja kestävää. Tarina kulkee menneessä, nykyajassa (siis 1918) ja tulevassa, eli 1940-luvulla. Saksan kanssa ollaan mainiota pataa ja Suomella on kuningas. Rajat on vedetty laajalle ja sukulaiskansat vapautettu ryssän ikeestä. Kirjallista taitoa Karalla on, mutta suursuomiaate mättää pahemman kerran.

 

46. Martinheimo Asko: SIMPUKKAPRINSESSA §§½

216 s. Wsoy 1995 AK

Melkein hellyttävä kertomus tytöstä, nukesta ja hyvistä ihmisistä. Irmeli Huovisen onnistunut kuvitus tukee tekstiä. Mielikuvituksen lentoa jutussa riittää. Hutera liimasidos muuten tukevassa kovakansikirjassa ei ole kelvollinen millekään kirjalle, saati sitten lastenkirjalle.

 

47. Jansson Tove: VAARALLINEN JUHANNUS §§

140 s. Wsoy 1970 3.p (Laila Järvinen) YV

Tsunami peittää alleen Muumilaakson. Uivassa teatterissa pelastuu osa laakson asukkaista, osa viipyy ties missä. Vesi laskee ja kaikki palaavat kotiin. En virittäytynyt tunnelmaan. Oma vika?

 

48. Nummi Markus: KADONNUT PARIISI

207 s. Otava 1994 AK

Lassi Nummen pojan Erkko-palkittu esikoisteos, joka on scifi-listoilla. Pariisi katoaa. Kadonnut Pariisi kummittelee koko ajan taustalla, arkistoineen kaikkineen, mutta ensi sijassa on kyse ihmiskohtaloista, suhteista ja linnasta Espanjassa (vrt. K. V. Laihonen). En niin paljon päässyt juttuun sisälle, että antaisin pykäliä. Olkoon fantasiahyllyssä.

 

49. Outsider: PETROSKOIN MUSTA HÄMÄHÄKKI §§

192 s. Seaflower 1991 YK

Korkea-arvoinen suomalainen sotaherra toimii Petroskoissa toisen maailmansodan aikana Neuvostoliiton agenttina. Saadaan mies kiinni ja otetaan nirri pois. Teoksen lopussa on kahdeksansivuinen scifinovelli Huurteinen kuolema. Sen takia kirja pannaan fantasiahyllyyn.

 

50. Remes Ilkka: PEDON SYLEILY §§§½

466 s. Wsoy 1999 YK

Teos on lueteltu kirjassa Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita. No, enpä tiedä. Jos lopussa Hitler olisi ammuttu, tämä olisi ollut rinnakkaismaailmateos, tällaisena vakoilukirja toisen maailmansodan ajoilta. Uskon itseäni kokeneempia ja pistän opuksen fantasiahyllyyn. Outoa – Remes käyttää tiedoitus-sanaa. Ei sellaista ole suomen kielessä.

 

51. Huhtala Pentti J.: JUPITERIN VALLOITTAJAT §½

200 s. Gummerus 1957 YK

Mitään järkeä ei teoksen peruslähtökohdissa ole. Kaasuplaneetta Jupiterilla ei ole pintaa, jolle tupansa rakentaisi. Pojat pääsevät kuumatkalle, mutta mennessä tapahtuu onnettomuus, ja pojat joutuvat erillisosastossa avaruuteen hukkatielle. Jupiterilaiset pelastavat heidät. Jupiterissa pojat taas pelastavat koko planeetan hurjien venuslaisten hyökkäykseltä. Planeettamatkat tehdään hujauksessa ja onnellisesti päästään takaisin Maahan, vaikka Kallea jäikin tummasilmätyttö nimeltä Seitsemänkymmentäkuusi kaipaamaan.

 

52. Kirstilä Pentti: JÄÄHYVÄISET UNELMILLE §§

262 s. Wsoy 1996 AK

Ihmeen eroottinen kertomus palkkamurhista, petoksista ja työhönsä tympääntyneestä poliisi Hanhivaarasta.

 

53. Niskanen A. J.: TUPLAELÄMÄ JÄILLÄ §

252 s. Lapin Ursa 1998 YK

Eräänlaista henkisen puolen scifiä nämä kolme yhteenliittyvää juttua ovat. Enkä minä väitä viihtyneeni näiden seurassa. Tekijän edellinen – Suuri Viisari – oli vetävämpi. Luulin kirjoittajaa poikaseksi, mutta hän on syntynyt 1935. Ja tuplaelämä jäillä on viinaryyppy.

 

54. Tamminen Petri: RIKOSROMAANI §§

173 s. Otava 2012 AK

Ankeuttaja Ångström aiheuttaa harmia Suomen maassa. Komisario Vehmas koettaa saada hänet kiinni ja vastuuseen. Ei saa. Tylsä juttu.

 

55. Nevalainen Liisa: MUSTA SINFONIA §§

220 s. UKK 1982 AK

Näyttelijä Nevalainen, Hannes Häyrisen vaimo, kirjoitti näyttelijäuransa jälkeen kahdeksan dekkaria. Tämä on jotenkin hellyttävän kömpelösti kirjoitettu tarina kahdesta murhasta ja komisario Karpalosta. Sujuvasti tämän luki eikä mieleen jäänyt pahaa makua.

 

56. Mikkola Marja-Leena: JÄLKEEN KELLO KYMMENEN §§½

203 s. Otava 1984 AV

Noin kymmenvuotiaan tytön mielikuvitusmaailma nivoutuu reaalielämään. Mukaan mahtuu kulttuurisuojelua, kiusaamista ja ystävänkaipuuta. Rauhallinen lastenkirja, fantasiahyllyyn omiaan.

 

57. Rendell Ruth: KERRO, KERRO KUVASTIN §§§

464 s. Gummerus 2007 2.p (Marja Luoma) AK

Kielellisesti ja tunnelmaltaan mainio teos, jota kuitenkin oli hieman kiusallista lukea. Loppuratkaisu tekee teoksesta kauhukirjan.

 

58. Remes Ilkka: PÄÄKALLOKEHRÄÄJÄ §§½

455 s. Wsoy 1998 3.p YK/AK

Remeksen esikoisromaani, rinnakkaismaailmateos, jossa Neuvostoliitto on miehittänyt Suomen toisen maailmansodan jälkeen. Porukkaa viuhtoo pikkuisine atomipommeineen sinne tänne, pentujakin kidnapataan ja helikopterit säksättävät. Lopussa muka Gorbatsov vetää joukot pois Suomen alueelta. Epäuskottava, liian laaja juttu.

 

59. Väyrynen T ja T: KUUMAN TUULEN AIKA §§§

280 s. Tammi 1996 RM

Vetävää menoa kokeneelta kirjailijapariskunnalta. Tapahtumapaikan voisi käsittää rinnakkaismaailmaksi – ihmiset toimivat keskiaikana Välimeren maissa toisenlaisissa yhteiskunnissa. Tässäkin on liikaa sotimista, joka Väyrysten mielestä kuuluu jännittävään normaaliin elämään. Muuten inhimillisyyden ja tasa-arvon ajatukset ovat kohdallaan ja hyvyys tuntuu saavan palkkansa.

 

60. Väyrynen T ja T: KUNINGASTIE §§§

295 s. Tammi 1997 RM

Sormus-trilogiaa kait mukaillen toinen osa Vuorileijonan varjo-trilogiasta on sotainen. Rauhan aate yrittää vaikuttaa taustalla, mutta sota koetaan välttämättömäksi itsepuolustuksen välineeksi. Sujuvasti kerronta etenee eikä moraalikaan aseta päähenkilöiden himoille turhia esteitä. Lastenkirjoja nämä eivät ole, nuoristo lukee muunlaista. Mutta vahukselle veikeää lukemista.

 

61. Graham Caroline: KÄMMEKKÄ KUKKII KUOLEMAA §§½

287 s. Tammi 1991 (Jaana Lahtinen) RM

Viiden ruumiin dekkari, jossa Midsommerin murhien ylikomisario Barnaby löytää ratkaisun. Vanha mummeli murhataan, tauluja maalataan ja myrkkyjuomaa keitellään. Soppa siitä syntyy eikä ylikomisarion vaimo osaa laittaa ruokaa. Mutta ratkaisu löytyy ja hyvä niin.

 

62. Pettersson Lars: VERIJÄLJET LUMESSA §§§½

377 s. Minerva 2015 (Salla Korpela) RM/YK

Kovin tulivat mieleen Åsa Larssonin Rebekka Matinsson-kirjat. Syyttäjä Anna tulee pohjoiseen, selvittelee paikallispoliisien kanssa murhia ja muuta rikollisuutta ja asettuu asumaan joen partaalle miesystävänsä kanssa. Mutta ihan vetävää ja mielenkiintoista tekstiä Lasse kirjoittaa. Sarja on jatkoa teokselle Koutokeino, kylmä kosto, jonka senkin voisi lukea.

 

63. Lydecken Arvid: KUULAHDEN MOHIKAANIT §§½

104 s. Otava 1926 YK

Tämä on scifiä. Kaksi poikaa haaksirikkoutuu veneellään Suomenlahdella oudolle lasitornille. Sisällä on kaikenlaista ihmeellistä – mm. manuuri, joka kulkee maan ja veden läpi. Koska oikea aika ei vielä ole tullut, paikalliset manuaarit elävät merenalaisissa tiloissaan salassa ja kehittävät tietojaan, jotka paljastetaan ihmiskunnalle vuonna 2500. Pojat päästetään ihmisten ilmoille, kun he ovat luvanneet pitää kokemansa salassa. Ja kukapa heitä uskoisikaan. Mikä on se suuri tulevaisuudessa paljastettava salaisuus, ei käy ilmi. Joten odotetaan.

 

64. Hagman Tyko: SATUJA JA RUNOJA LAPSILLE

175 s. Otava 1928 AK

Tyko kirjoitti 1880-luvulla kolme satu- ja runokokoelmaa, joista hänen tyttärensä Lisa Hagman toimitti tämän valikoiman. Mukana on kaksi scifinovellia. Lisäksi on joulusatuja, historiallisia kertomuksia ja runoja. Kiinnostava teos, jonka on kuvittanut vapaaherra Emin Cedercreutz leikesilueteillaan.

 

65. Hotakainen Kari: SYNTISÄKKI §

237 s. Wsoy 1995 AK

Hotakainen ja minä elämme eri kuplissa enkä minä miestä tajua. Tässä teoksessa piru ja jumala, musiikki ja Kolkko-Jooseppi sekasotkussa josta minulle ei selvää kuvaa auennut. Mea culpa?

 

66. Krohn Leena: SFINKSI VAI ROBOTTI §§½

100 s. Wsoy 1999 AK

Pienikokoinen kaunis teos, kirjailijan oma kuvitus käsitellyine kuvineen yhdistettynyä tyypilliseen Krohn-kerrontaan tuottaa ehjän, hieman teennäisen kokonaisuuuden.

 

67. Toivola Ritva: VAMPYYRIMUOTI §§

166 s. Tammi 1996 AK

Novellikokoelma nuorille, mukana monta fantasianovellia. Myöhemmät, Tuomenkukka-sarjan teokset, ovat vetävämpiä, tosin vain ensimmäinen on viime vuosituhannelta. Kirjassa tekijän omistus.

 

68. Väyrynen T ja T: TÄHTIEN KOSKETUS §§½

271 s. Tammi 1997 YK

Vuorileijonan varjo-trilogian päätös. Sodat jatkuvat, ajatuksia luetaan ja vallanhimossa patsastellaan. Raakaa on peli mutta lopussa auvo ja onni paistavat. Jottei menisi liian lällyksi, yksi päähenkilö menehtyy viimeisessä taistossa. Minulle edelliset osat olivat mieluisampia. Tai sitten luin ne otollisemmalla mielellä.

 

69. Laine Matti: SIVUKUJA §§

279 s. Gummerus 2009 RM

Sarjakuvapiirtäjä soheltaa elämässään, pyssyilläkin ammutaan ja ajetaan Chevrolet Impalalla. Vetävän alun jälkeen, siinä vaiheessa kun aseet tempaistaan esiin, taso laskee, kunnes viimeinen lause romahduttaa koko jutun.

 

70. Lydecken Arvid: AARTEENETSIJÄT §§

n. 115 s. Otava 1948 2.p RM

Yhteissidonta Niilin rannan salaisuuden kera.

Vaatturimestarin poika löytää edesmenneen ukkinsa jäämistöstä vihjeen aarteen olemassaolosta. Vihje johtaa Heidelbergiin, sieltä seuraava vihje Gennesaretin järvelle, ja löytyyhän aarre. On lipas täynnä elämänohjeita ja sentään myös pankkikirja. Hankalaa on joidenkin perintöään nostaa. Da Vincihän tästä mieleen tuli. Tokko Dan-setä sentään tätä lukenut.

 

71. Peters Ellis: VAARALLINEN PYHIMYS §§§½

234 s. Otava 1990 (Juhani Karve) RM

Veli Cadfael tutkiskelee murhaa ja muita konnuuksia ja lääkitsee samalla yrteillääm apua tarvitsevia. Pyhimyksiä kaivetaan haudasta ja haudataan ja lipsahtaa hautoihin vähän muitakin, mutta lempivät saavat toisensa ja Shrewsburyn luostari saa suojakseen toimivan reliikin.

 

72. Peters Ellis: PYHÄN PIETARIN MARKKINAT §§½

254 s. Otava 1991 (Juhani Karve) RM

Shrewsburyn kylässä järjestetään markkinat, joiden tuotto kuuluu luostarille. Kauppamies pääsee hengestään ja toinenkin listitään. Ja kaiken syy on poliittinen ilmiantokirje, joka kulkee jonkin aikaa Annan rintojenkin välissä. Anna hurjistuu ja polttaa niin kirjeen kuin pahan sedänkin ja saa Philipinsä ja ikuisen onnen.

 

73. Forss Timo Kalevi: HELISMAA §§§§

361 s. Like 2021 AK

Muistojen bulevardin kuultelijana törmään jatkuvasti Kärki – Helismaa-kaksikkoon, joten luin tämän teoksen. Helismaa oli sivistynyt sanataituri, jota on pakko ihailla. Kyllä häneltä sävellystyökin onnistui. Elokuvatuotanto oli alkeellista, aikaan soveliasta rahankeräämistä, laulujen sanoitus on suurelta osin kuolematonta. Eräässä kohdassa lainataan Jake Nymania, joka sanoo suurin piirtein, että nykytekstittäjät eivä lue kirjallisuutta ja kirjoittavat siksi mitäänsanomatonta tekstiä. Helppo tähän on yhtyä. Yhdeksänkymmentä viimeistä sivua ovat liitteitä.

 

74. Erola Lasse: TAPSA §§§

458 s. Helsinki-kirjat 2012 RM

Tapio Rautavaaran elämäkerta. Luin aikaisemmin omaelämäkerran En päivääkään vaihtaisi pois. Tässä Erola korjaa teoksen tahattomat tai tahalliset virheet ja kertoo myös Tapsan elämän vähemmän auvoiset puolet, alkoholismista lähtien. Mutta monena oli mies – keihään olympiavoittaja, maailmanmestari jousiammunnassa, laulaja, sanoittaja ja säveltäjä. Sekä Reissumies.

 

75. Päätalo Kalle: IIJOEN KUTSU §§½

648 s. Gummerus 1990 Iijokisarjan 20. teos. YK/RM

Kalle mestaroi Tampereella rakennuksilla ja hankkii koiran. Taivalkoskella julistetaan haettavaksi kunnanrakennusmestarin toimi ja Kalle valitaan. Laina panee hanttiin, mutta pohjoiseen muutetaan. Sarjassa kuusi osaa lukematta. Saatan saada urakan loppuun, ennen kuin menetän henkeni tai lukemiskykyni.

 

76. Pietola Eino: JÄÄKÄRIT, ETEENPÄIN! §§§

196 s. Gummerus 1990 RM

Eläkkeelle jäätyään Pietola heittäytyi kirjailijaksi. Sotakirjoja ilmestyi rivissä, tämä eräs niistä. Olen muutaman ennenkin lukenut. Kerronta on sujuvaa ja asiallista. V. 1920 syntynyt mies ehti sodassa itsekin olla.

 

77. Sanders Lawrence: PEITEJUONI §§§

319 s. Gummerus 1992 (Hanna Tarkka) RM

Jalokividynastia välittää itselleen kullanväriseksi maalattua lyijyä pestäkseen huumerahaa. Mutkia on matkassa, huumetta, salalempeä ja kieroutta koko rahalla. Ainoa rehellinen mies tapetaan ja myös muutama epärehellinen. Mutta päävakuutustutkijanainen välttää aviopetoksen houkutuksen, paljastaa kuprut ja palaa kokkimiehensä luo.

 

78. Palmer Bob: ANSALDON ROOLI §-

125 s. Fennia 1944 RM

Luin tämän tekeleen, koska kirjoittaja Kaarlo Nuorvala on salanimellä Reino Arras kirjoittanut myös scifiä, eli teoksen Seikkailu meren pohjalla. Liki kahdeksankymmenen kirjan kirjoittaja tekeili tuotteitaan myös useilla muilla salanimillä. Lisäksi hän käsikirjoitti elokuvia, jopa näytteli muutamassa. Luettuani teoksen huomasin sen ennenkin lukeneeni, 11 vuotta sitten.

 

79. Lydecken Arvid: MEREN POHJALLA §½

86 s. Otava 1963 YK

Tämä on satukirja, vaikka fantasialuokkaan ilmoitetaan lähdeteoksissa. Sadun ja fantasian erottaminen toisistaan on tosin mahdotonta. Sisar katoaa vesille, veli uneksii merenpohjamaailman, jossa sisar on Ahdin kodissa. Poika kävelee seuraksi hakeakseen sisaren takaisin maan päälle. Vellamo kieroilee, hait ja mustekalat hyökkäilevät. Veli herää ja sisar löytyy elävänä autiolta saarelta. Eipä hääppöinen juttu.

 

80. Pohjanen Bengt: KORPELANLIIKE

174 s. Barents 2019 (Mari Johansson) YK

Kolmella kielellä kirjoittavan Pohjasen teos korpelalaisuudesta on tietomiehen kirjoittama. Kirjassa alkuosa on kaunokirjallinen kertomus, loppu tiukkaa asiaa Meänmaan uskonnollisuudesta henkilökohtaisesti nähtynä. Olen miehen kanssa keskustellut Valamon luostarissa. Tolkun heppu.

 

81. Larsson Åsa: MUSTA POLKU §§½

368 s. Otava 2007 (Katriina Savolainen) AK

Rebecka Martinsson-sarjan kolmas teos. Liikaa murhia, tai paremminkin teurastuksia, kirjassa tehdään. Afrikka-politiikkaa ja taloudellista kähmintää on suurin määrin eivätkä henkilötkään ole herttaisia. Kirjoista tehdyt televisiofilmit taitavat miellyttää minua enemmän.

 

82. Sariola Mauri: ROTAT POIS LAIVASTA §§½

271 s. Gummerus 1986 (1956) 5.p RM

Aikaansa (1950-luku) sidottu Sausikoski-kertomus, joka nykylukijasta tuntuu naurettavalta. Mutta sujuvaa on kerronta ja tupakkia palaa niin perhanasti.

 

83. Paasilinna Arto: ROVASTI HUUSKOSEN PETOMAINEN MIESPALVELIJA §§

248 s. SSKK 1996 RM

Emokarhu kuolee sähköiskuun ja Huuskonen ottaa pennun elätikseen. Kiemuraa on kaikenlaista, vaimo lähtee, uusia tulee tilalle, karhun kanssa kierretään ympäri Eurooppaa ja salasanomaa selvitetään. Kovin raamatullinen on loppu eikä teos kuulu Paasilinnan parhaimmistoon. Silti saa sijansa fantasiahyllyssä.

 

84. Sariola Mauri: NE VIULUT VASTA MAKSOI §§½

189 s. Gummerus 1983 RM

Petkuttajaa petetään, hänet tapetaan ja rahat joutuvat murhaajalle ja tapetun naisystävähoukutuslinnulle. Mutta paikalle saapuu Susikoski ja hommaa syylliset rautoihin. Lukeehan näitä Sarioloita uudelleen näin kesähelteellä.

 

85. Sariola Mauri: PITKÄ MATKA LIVERPOOLIIN §

297 s. Gummerus 1963 3.p RM

Kun Sariola pysyttäytyy rikoskertomuksissa, teoksia lukee kepeästi. Mutta tekeleissä, joissa mies kertoo selvästi omia äärimielipiteitään, ei kunnian kukko kieu. Vaikka kyseessä on aluksen kapteeni joka asiaa pohtii, haiskahtaa itse Mauri takana. Tokkopa joka nainen haluaa tulla reilun ja komean miehen raiskaamaksi. Muutenkin matkan vaiheet ovat kirveellä veistettyine hahmoineen iljettävää luettavaa.

 

86. Sariola Mauri: UKKOTUOMARIN VIIMEINEN JUTTU §§

217 s. Gummerus 1966 RM

Kun muut kirjat on luettu, voi aina lukea helteellekin sopivia Sarioloita uudelleen. Ukkotuomari antaa viime töikseen väärän tuomion vaikka eipä tuo ukkelin vika ollut. Roisto jää tempuistaan kuitenkin tuomarin vipuun viime tipassa sattuman kautta Pariisissa. Ukkotuomari vetelee viimeisiään syöpäsäkkinä joten tunnustus irtoaa hieman laittomasti uhkailemalla pistoolilla, ja puuttuu vielä kohtalo peliin kun renttu lipsahtaa kaiteen yli ja viskaa veivinsä.

 

87. Bruun Staffan: PIZZA AL-QAIDA §§

286 s. Otava 2004 (Seppo Hyrkäs) RM

Burt Kobbat-kirja, jossa ei ole fantasiaa, kuten on sarjan alkupään kirjoissa. Tohelot terroristis sotkevat valtiot, kaupungit ja pizzeriat keskenään. Henkilöt ovat epäuskottavia karrikatyyreja eikä jännityskään nouse nautittaviin määriin.

 

88. Sariola Mauri: SUSIKOSKI OTTAA OMANSA §§½

270 s. Gummerus 1961 2.p Salama 58 RM/YK

Parempaa Sariolaa, missä juoni melkein pysyy mahdollisen rajoissa eikä kirjailija tuputa äärioikeistoasenteitaan lukijalle.

 

89. Taiga Marton: KOMISARIO KAIRALAN TUTKIMUKSIA 2 §§§

288 s. Wsoy 1991 Sapo 350 RM/YK

Martti Löfberg kirjoitti Kairala-juttuja 1932 - 1940 suomalaisiin sanomalehtiin. Näistä on koottu kaksi kokoelmaa jotka lukee ihan mielikseen. Teos joutaisi fantasiahyllyyn, novellissa Kairala on omavaltainen (Seikkailukertomuksia 222/1940) Helsingin olympialaiset 1940 pidettiin. Vaikka ne sodan takia peruttiin ja pidettiin vasta 1952. Olkoon panematta.

 

90. Koskinen Kosti: IHMEELLINEN KUHERRUSKUUKAUSI §§½

260 s. Helmivyö 2021 2.p YK

Novelliteoksen (1930) uusintapainos, johon on lisätty 5 muuta kertomusta. Lisäys on tarpeeton kirjallisessa mielessä, mutta onpahan dokumenttina. Alkuperäiset kokoelmanovellit ovat aivan kelvollisia, mieleen tuli jopa Kuolleen silmät. Tapahtumat on ympätty ulkomaille, ikään kuin Suomessa ei kauheuksia voisi sattua. Nummelin ilmoittaa korjanneensa lyöntivirheet, mutta kokoelmassa on liian kanssa uusia kirjoitusvirheitä. En ole kohderyhmää, joten en ylipäätään riemusta (tai kauhusta) revennyt.

 

91. Hyrkäs Seppo: HULLU MAAILMA

269 s. Wsoy 2000 AV

Iltalehdestä koottu juttukokoelma, joka härskiydessään on ilahduttavaa luettavaa. Onko maapallolla älyllistä elämää, kysyy teos, ja vastaa epäillen.

 

92. Muhonen Pekka: VALINNANVAPAUS §§

304 s .VV -kustannus 1995 YK

1900-luvulla syväjäädytetty mies herätetään 2250-luvulla. Tauti on parannettu. Maailma on muuttunut utopiaksi. Teoksessa ei tapahdu mitään, miehelle kerrotaan miten maailmasta on poistettu kaikki ongelmat, rikokset ja sairaudet (mm. homous!?). Eli kirjoittaja kuvittelee maailman, joka hänen mielestään olisi paras mahdollinen. Väliin on tungettu puolivillaisia entisvitsejä, joita herätetty kertoo riemastuvalle kuulijakunnalleen. Toki matkustetaan malliksi jollekin planeetalle, sujahdellaan paikasta toiseen putkijunissa ja atomisiirrolla (jaunttaamalla). Puhutaan tunnetun maailman rajasta, mikä sekin lie? Ja kaiken perustana on Valinnanvapaus, jossa myös kaikki uskonnot edelleen toimivat mutta rauhanomaisesti, ja kaikkia niin kovin halihymyilyttää.

 

93. Niiniluoto Maarit: SIKS’ OON MÄ SURUINEN §§§½

300 s. Tammi 1982 AK

Toivo Kärjen elämäkerta, kirjoitettu minä-muotoon eli kuin Kärki itse puhuisi. Rillumarei-linjan monitoimimies olisi kelvannut jatsiin ja klassiseenkin, mutta onneksi pysyi kuosissaan. Muistojen bulevardilla taidetaan joka kerta soittaa ainakin yksi Kärki-Helismaa-tuotantoa oleva kappale. Ja hyvä niin.

 

94. Nevalainen Liisa: EVERSTIN TALO §§½

287 s. W&G 1985 YK

Harmitonta murhaviihdettä, jossa epäuskottavin on murhaaja. No, motiivit selvitetään ja sekalainen muu porukka jatkaa kehnohkoa elämäänsä.

 

95. Chandler Raymond: NAINEN JÄRVESSÄ §§§§

264 s. Wsoy 1986 (1954) (Kalevi Nyytäjä) RM

Ihmeekseni huomasin, etten ollut tätä Chandleria ennen lukenut. Erittäin epäonnistunut takakansiesite oli pilata lukukokemuksen. Pakkohan esite oli lukea tietääkseni olinko teoksen ennen lukenut. Marlowe on kova jätkä, naiset kauniita hempukoita, miehet rikkaita ja kieroja ja poliisit rikollisia. Mutta tunnelmaa löytyy ja murhaaja myös.

 

96. Aro Olli: SALAINEN RADIOASEMA §

133 s. Otava 1958 RM

Luen näitä vanhoja nuortenkirjoja scifiä ja fantasiaa niistä hakien. Tässä ei ole. Radioamatööriasiaa selvitetään ja pojanklopit plus kiintiötyttö panevat pystyyn ilman lupaa toimivan levyjä soittavan radioaseman. Tietenkin Petteri nappaa vielä uppoavan laivan hätäsanoman, ja varustamopäällikkö palkitsee porukan limonaadilla. Radioasema suljetaan eivätkä lapset joudu vankilaan. Voi jukra!

 

97. Zilahy Lajos: PRINTEMPO DE MORTO §§

119 s. Stelo 1947 RM

Unkarilainen esperantoksi käännetty teos. Suomennettu nimellä Surmaava kevät v. 1939. Rikas mies havittelee naista, nainen mielii toiselle, mies rakastuu toiseen, pelaa rahansa, on menossa naimisiin kun kuulee että ensimmäinen nainen ei mennytkään avioon vaan rakastaa miestä. Joten mies ampuu itsensä ja jättää sotkut jälkeensä. Kiusallista luettavaa.

 

98. Chandler Raymond: VUOSIEN VARJO §§§§

191 s. Wsoy 1989 (1958) (Kalevi Nyytäjä) RM

Kirjallisesti nautittava yksityisetsiväteos, jossa Marlowe selvittää rikokset hillitysti ja rehellisesti liikoja veloittamatta, vaikka yksi ja toinen on taaloja taskuun työntämässä.

 

99. Kekkonen Sylvi: AMALIA §§§

n. 120 s. Otava 1973 RM

Kokoomateoksessa Sylvi Kekkonen Teokset

Suomalaisen kansannaisen elämän kuvaus. Mies kuolee sodassa, poika tulee aikanana isännäksi ja Amalia muuttaa miniää pakoon veljensä luo kaupunkiin kotiapulaiseksi. Tämä on kerrottu hienotunteisesti ja ymmärtäväisesti. Ei Sylvin kirjoja siksi julkaistu, että hän oli Urhon vaimo.

 

100. Chandler Raymond: NÄKEMIIN, KAUNOKAISENI §§§½

288 s. Wsoy 1980 (1940) (Kalevi Nyytäjä) RM

Kaunokaisen nimi on Velma, eikä hän ole kovinkaan kiltti. Marlowe saa tapansa mukaan turpaansa parin päivän välein eikä laskuta kuin normaalin tuntipalkan.

 

101. Horna Henrik: KUOLEMA TULEE KELLO 12 §§

160 s. Lehtiyhtymä 1943 RM

Haapakoski kirjoitti paljon Horma-nimimerkillä lyhyitä kertomuksia. Tämä on yksi kootuista kokoelmista. Mukana on kolme ihan oikeaa kauhukertomusta, Luurankomies ja kellonsoittaja, Yö kummitusmajakassa ja Kauhujen talo. Näiden vuoksi pistän teoksen fantasiahyllyyn. Mitään kirjallista tai seikkailullista arvoa kertomuksilla ei ole.

 

102. Stevenson Robert Louis. D-RO JEKYL KAJ S-RO HYDE §§

67 s. Kardo 1980 (Albert Goodheir) YK

En ollut ennen kirjana lukenut. Mikäli kertomus ei olisi ollut ennestään tuttu, juttu olisi varmaan tuntunut ihmeellisemmältä. Lopun tilitys on jopa pitkäveteinen. Teos on varmaan loppuunkalutuksi analysoitu, joten en sano mitään uutta.

 

103. Jokinen Seppo: LYÖDYN LAKI §§§§

407 s. Crime Time 2018 RM

En mahda mitään sille, että luen näitä Koskisia mielelläni. Korkeintaan poliisien kotielämän vatkaamista voisi minun puolestani vähentää. (No, ihmisiä ne poliisitkin ovat. Olen muutaman mainion tuntenutkin.) Juonesta viis, itse sujuva teksti ja loogiset (useimmiten) tapahtumat riittävät.

 

104. SUOMALAISIA KANSANSATUJA

357 s. Karisto 1990 4.p YK/RM

Satujen puhtaaksikirjoittajaa ei ole merkitty, mutta jälki on kuin sanomalehtiuutisissa, kuivan toteavaa. Mukana on paljonkin tarinoita, joita ei ole muissa omistamissani kansansatukokoelmissa. Fantasiahyllytavaraa joka tapauksessa.

 

105. Bulthuis Rico: LA ALIA PASINTECO §§

291 s. IEI 1952 (Julia Isbrucker) YK/RM

Mies menettää muistinsa, harhailee kadulla ja hänet viedään hoitoon. Henkilöllisyydestä ei löydy todisteita. Mielenkiintoinen kertomus lopahtaa viimeisessä luvussa, kun henkilöllisyys selviää. Sujuvaa esperantokäännöstä oli hyvä lukea.

 

106. Itkonen Tuomo: NEIDONKENKÄ §§

152 s. Karisto 1955 YV

Satumainen teos, joka tuntuu perustuvan saamelaisiin kertomuksiin. Setä Herbert kertoo lapsille hurjia juttuja Lapinnoita Akmeelista. Pistän fantasiahyllyyn.

 

107. Niiniluoto Maarit: ESA PAKARINEN HANURI JA HATTU §§§

284 s. Wsoy 1980 AK

Rillumarei-lukemiseni päätösteos. Tämä ei yltänyt Kärki-Rautavaara-Helismaa-tasolle, mutta toki mielenkiintoa riitti. Esa oli vielä melkein kymmenen vuotta elossa kirjan tekemisen jälkeen. Momipuolinen mies hän oli, enkä ehkä arvostanut häntä tarpeeksi nuorukaisena (alle kuusikymppisenä). Siis ammattimies alallaan.

 

108. Mankell Henning: ENNEN ROUTAA §§½

427 s. SSKK 2003 (Laura Jänisniemi) RM/YK

Kurt Wallanderin tyttärestä tulee poliisi. Kurtkin on mukana tässä jutussa, joka vaikuttaa epäuskottavalta. Uskonvöyhkät suunnittelevat maailman valloitusta teloittamalla aluksi abortin teettäneitä naisia. Linda-tytär on mukana ratkaisussa, tosin isä Kurt hommat hoitaa kotiin. Ylipitkä kertomus.

 

109. Kuivaniemi Mirja: NEITOPERHO §§§

250 s. Kirjayhtymä 1984 2.p YK

Laura kasvaa maalaiskodissa pikkulikasta opiskelijaksi. Talon ja kylän asioita selvitetään soveliaasti, juomisia ja naimisia myöten. Tolkun kirja.

 

110. Kauttu Raija: NOUDA HÄNET, LEONTES §§½

381 s. Wsoy 1973 RM

Joku kuninkaan mallinen Hellaan mailta käski Leontesta hakemaan jotain Hyperboreasta, joka tuntui olevan nyky-Suomen seutuvilla. Sekaisin menin, muutama pyhä neitsyt kait oli aikanaan sieltä tullut Hellaan maille ja ainakin Leontesin kainalossa oli Vuoren Akan vanhin tytär kun kotimatka alkoi. Sujuvaa ajanvietettä, jossa vanhus ei pysynyt kärryillä.

 

111. Turunen Markku: SINÄ TAI SUN HENKES §§

182 s. Gummerus 1988 RM

Postiryöstö, nainen, naisen mies ja rakastaja. Ainoa voittaja on nainen, joka nauttii törttöjen vankilaan joutuneiden miesten rahoista missä lie rannalla maaten. Kevyttä komiikkaa.

 

112. Valtaoja Esko: TIEDONJANO

273 s. Ursa 2021 RM

Eläkepappa Valtaoja tutustuu Nature-lehden artikkeleihin kuukausittain vuoden ajan. Jutustelua, jossa on liian vähän tiedettä mukana.

 

113. Tenkanen Tommi: PIMEÄN AINEEN ARVOITUS §§§§

230 s. Ursa 2019 RM/AK

Todella mielenkiintoinen teos, vaikkakin pari vuotta vanha. Sain tästä sekä uutta tietoa että varmistusta aikaisemmille ehkä unohtuneillekin asioille. Pimeästä aineesta ei tiedetä oikeastaan mitään. Silti tämä kirja on tietoa täynnä. Pohditaanpa jopa, voiko pimeä aine muodostaa aurinkoja, planeettoja ja pimeitä olentoja. Ei Tenkanen tätä kokonaan kiellä.

 

114. Huovinen Veikko: KASINOMIES TOM §§

151 s. SSKK 1991 AK

Kolmanneksi viimeinen Huovisen kirjoittama romaani. Ei yllä huippuvuosien tasolle. Kasinotaloutta irvitään olan takaa, eikä huumori ole terävimmillään. Pliisu juttu.

 

115. Huntuvuori Hilda: HARMAA VAELTAJA §§

115 s. Aura 1947 YK

Erittäin lapsenomainen kertomus hyvästä munkista, joka kiertää maita levittämässä Kristuksen lohtua kärsiville ihmisille. Viimein kuolema saavuttaa hänet kesken rukouksen rantakalliolla auringonlaskua katsellessa. Lopussa selviää, että hän oli nuorena kreivinä vastoin tahtoaan syyllistynyt kolmeen kuolemantuottamukseen, joista yksi oli hänen rakastettunsa.

 

116. Nieminen Kaiho: HÄNNIKÄISEN TAPAUS §§§

203 s. Wsoy 2010 RM

Jamppa elää 2009 eroelämää ränsistyneessä synnyinmökissään. Savolainen taas teloitetaan metsätiellä kansalaissodan aikana. Jotenkin tapaukset liittyvät toisiinsa, mutta miten, jäi minulta tajuamatta. Mutta vetävää tekstiä, Kaihon tapaan.

 

117. Krauss Lawrence M.: UNIVERSUMI TYHJYYDESTÄ §§§§

240 s. Basam Books 2013 (Veli-Pekka Ketola) YK/RM

Krauss tuntuu olevan sitä mieltä, että universumi on ikuinen multiuniversumi, jossa vanhoista kuroutuu uusia aina silloin tällöin. Nämä elävät aikansa, ja niistäkin voi kvanttifluktuaation kautta syntyä uusia maailmankaikkeuksia. Tätä ikuisuutta voi kutsua vaikka jumalaksi. Upea teos.

 

118. Muller Richard A.: NYT §§§ §§

315 s. Terra Cognita 2017 (Kimmo Pietikäinen) AK

Alaotsikko ”Ajan fysiikka”. Teos ylittää monin kerroin esim. Ursan aika-kirjat. Aikaa käsitellään laajalti, kvanttifysiikan, suhteellisuusteorian ja jopa filosofian kannalta. Luulenpa lopultakin tajuavani, mitä säteily on. Ajan suunta, vastasuuntaan kulkevat mahdolliset positronit, takyonit ja muut veijarit kuvataan paitsi asiallisesti myös kiintoisasti. Jopa aineettomaan maailmaan viitataan eikä sen olemassaoloa kielletä. Kummakseni huomasin löytäväni kirjasta monia yhtymäkohtia joihinkin vanhoihin novelleihini.

 

 

119. Waltari Mika: NAINEN TULI PIMEÄSTÄ §§§½

248 s. Wsoy 1988 2.p (1943) YK

Viimeinen niminovelli hipoo niin läheltä fantasiaa, että kirjan voisi hyvällä omallatunnolla panna fantasiahyllyyn. Oliko liiteriin ilmestynyt nainen miehen vaimo vuosien takaa vai ei, sitä mietiskellään. Muut kokoelman novellit, joukossa muutama helmikin, eivät sisällä ihmetekoja.

 

120. Engholm Stellan: VIVO VOKAS §§

179 s. ESE 1946 YK

Alunperin esperantoksi kirjoitetun trilogian kolmas osa. Edellisetkin olen aikoinaan lukenut. Torrenton kaupungin lapset ovat kasvaneet nuorukaisiksi, ja heidän elämänsä sujuu erilaisin reitein. Hieman pitkäveteiseksi vetää, vaikka yksi pyörähtää hetken Espanjan sisällissodassakin tappelemassa. Sisäkannessa tekijän omistuskirjoitus.


 

121. Carpelan Bo: KULKEVA VARJO §§½

222 s. Otava 2010 1978) (Kyllikki Villa) YK

Salapoliisiromaani 1800-luvulta. Elävästi kirjoitettu, mutta kyllä Bo on poissa omalta alueeltaan. Murhaaja paljastetaan ja pikkukaupunki elää omaa elämäänsä. Ilotytöllekin annetaan ihmisarvo, samoin juopolle taidemaalarille. Ja porhot ovat porhomaisia kliseisyyteen saakka.

 

122. Lacruz Mario: VIATON §§

227 s. Wsoy 1960 (Eero Ahmavaara) YK

Espanjalainen dekkari, vahvasti psykologiaan sotkeentunut. Jopa niin vahvasti, etten luettuanikaan tiedä, oliko päähenkilö viaton. Hengestään ainakin taisi päästä.


 

123. Valano Johán: ĈU LI VENIS TRAKOSME? §§½

144 s. TK Stafeto 1980 RM

Claude Piron, Kansainvälisessä Esperantoliitossa ja myös YK:ssa toiminut sveitsiläinen kirjoitti esperantoksi neljä dekkaria salanimellä Valano. Murhia tehdään ja ratkotaan, tapahtumat pyörivät vuorenrinteellä, jossa väitetään ufoja tavatun. Loppu antaa ymmärtää, että kyllä niitä eeteitä on.


 

124. Paasilinna Arto: VOLOMARI VOLOTISEN ENSIMMÄINEN VAIMO §½

208 s. SSKK 1995 YK

Vanhan tavaran keräilijä kiertää maailmaa ja hankkii mm. palasen Jeesuksen solisluuta. Toki annetaan ymmärtää, ettei luu ole Jeesusta nähnytkään. Vaimonmallinen raahuilee mukana eikä soppa minulle maistunut. Tyhjänpäiväsistä löpinää.

 

125. Mäkelä & Suvanto: LIMULINTU §½

413 s. TimSak 1999 AV

Tekijät ovat kirjoittaneet pari mainiota luonnontiedeopusta, mutta tämä ei nouse niiden rinnalle. Teos huononee tasaisesti loppua kohden enkä viimeisiä juttuja edes jaksanut lukea. Ikävä kyllä.


 

126. Arhippa Pirkko: UNET ANSAA ASETTAA §§

206 s. Mäkelä 2004 AK

Sujuvasti kirjoitettua tekstiä, sekavaa juonenkuljetusta ja pari murhaa. Lisäksi ihmissuhdesotkuja ja alkoholisti naiskomisario, joka pyrkii pitämään itsensä kurissa. Onnistuukin, osittain.


 

127. Burroughs Edgar Rice: PRINCINO DE MARSO §§½

190 s. Epoko 1938 (K. Sturmer) YK

Toki luin tämän teoksen suomeksi nuorena, ja nyt uudelleen mainiona esperantokäännöksenä. John Carter vaipuu luolassa maakaasukoomaan ja kokee olevansa Marsissa, joka on sotainen paikka. Deja Toris on suloinen prinsessa, jonka Carter pelastaa monesta täpärästä paikasta. Avioliittohan siinä solmitaan ja muna on hautoutumisvaiheessa, kun Marsia uhkaa ilmastonmuutos. Vielä John tekee yhden uroteon, pelastaa ilmakehän ja vaipuu koomaan. Herätessään kas onkin taas Arizonassa muistelemassa kultaansa ja sileää munaa.


 

128. Dieckmann Maijaliisa: RAM, TÄHTIEN TYTÄR §§§

138 s. Wsoy 1996 YK

Paleofiktio, Ram-sarjan viimeinen osa. Taitavasti nuorisolle kirjoitettu kertomus kivikautisen kylän elämästä. Ram muuttaa yhteen Karan kanssa eikä asiasta turhia lässytetä. Hienovaraista asennekasvatustakin, minun maailmankuvani mukaista, löytyy kun tarkoin lukee.


 

129. Kirstilä Pentti: ISKU VASTEN KASVOJA §§½

236 s. Wsoy 1983 2.p AK

Aivan mielenkiintoisen ja hyvin kerrotun tarinan loppu ei minua vakuuttanut. Ei sitten alkuunkaan. Harmi.


 

130. Sariola Mauri: ROMMELIN POIKIEN HAUTA §§

155 s. Book Studio 1987 2.p. YK

Natsit ovat piilottaneet kultaa Afrikkaan vanhalle sotahautausmaalle. Metsänhoitaja Timo Toiviainen sotkeentuu hommiin ja pilaa roistosuomalaisten aikeet. Hellu kuolee, mutta kelmit jäävät kiinni. Timppa riskeeraa henkensä eikä muuta saa palkakseen kuin lämpimät kiitokset.


 

131. Hämäläinen Simo: HIRMUINEN LUMIHENKILÖ §§

184 s. Gummerus 1994 YK

Novellikokoelma, useat jutut hipovat fantasiaa mutta ei teos pääse ao. hyllyyn. Vaivatonta lukemista, josta ei muistijälkeä jää.

 

132. Christie Agatha: KUOLLEEN MIEHEN HUVIMAJA §§§

202 s. Wsoy 2004 (Anna-Liisa Laine) AV

Vaikka muistin TV-sarjasta kaiken murhaajaa myöten, kirja oli hauska lukea kielellisten yms. seikkojen takia. Kyllä yksi kirja aina tuhat kuvaa voittaa.


 

133. Sekelj Tibor: TEMPESTO SUPER AKONKAGVO §§§

227 s. Serbia Esperanto-ligo 1959 YK

Sekelj oli huomattava jugoslavialainen esperantisti ja löytöretkeilijä. Tässä kerrotaan Amerikan korkeimmalle vuorelle, Aconcagualle, noususta vuonna 1944. Hankalalla matkalla mm. kolme ryhmän jäsentä menehtyy. Mutta esperantolippu viedään huipulle argentiinalaisten avustamana.


 

134. Chandler R. & Parker R.: MARLOWE PALAA KAUPUNKIIN §§½

245 s. Wsoy 1990 (Leena Tamminen) AK

Chandler kuoli pakerrettuaan 4 lukua tätä teosta. Parker jatkoi. Jo alkuasetelma on epäuskottava – Marlowe on mennyt naimisiin miljonäärin tyttären kanssa. Lopussa eroavat sentään sovussa ja välillä on tyypillistä Chandler-tekstiä, jota Parker pitää yllä ihan taidokkasti. Juonesta viis, taitaa kirjassa jotain tapahtuakin.

 

135. Hurtta Boris: OIKEAT MUISTELMANI

70 s. Enostone 2022 YK

Postuumi veijarikertomus, jossa totta vie on totta vielä vähemmän kuin muistelmissa yleensä. Pikku Boris tapaa harhavaelluksellaan mm. Olavi Virran ja useita muitakin tunnettuja henkilöitä. Harri Haarikko jälkisanoissaan avaa mukavasti tarinaa. Olisi muuten hauska lukea oikeat oikeat muistelmat, mutta taitaa olla jo turha toive.

 

136. Aszlanyi Karlo: SEP VANGOFRAPOJ §½

148 s. Epoko 1943 (L.Spierer) YK

Typerä unkarilainen veijaritarina. Pohatta ei anna rahaa tuntemattomalle anojalle. Anoja ilmoittaa antavansa 7 korvapuustia julkisesti pohatalle. Antaakin, yhden päivittäin. Ja vielä menee naimisiin pohatan tyttären kanssa. Höh.


 

137. Päätalo Kalle: MUUTTUNUT SELKONEN §§§

629 s. Gummerus 1991 RM/AK

Hieman vetävämpi Iijoki-sarjan teos taas kerran. Kalle muuttaa vaimonsa kanssa kunnan rakennusmestariksi Taivalkoskelle, syntymäkuntaansa. Kaikenlaista tapahtuu. Oli 21. sarjan opus, ja elämä jatkuu.

 

138. Tabet Sirpa: HÄMÄRÄN LAPSET §§§

285 s. Otava 1997 YK

Suomalaiseen kaukaiseen menneisyyteen sijoittuva kertomus kyläyhteisöstä ja salaperäisestä lapsesta, joka ilmestyy metsästä. Muinaisusko sekoittuu elämäkulkuun monin tavoin, pedot ulvovat ja murhakin tapahtuu. Liippaa läheltä fantasiaa mutta ei ko. pääse hyllyyn.

 

139. Utrio Kaari: PIRITA §§§§

429 s. Tammi 1999 8. uud. p. AK

Pirita syntyy pikkuaatelinaiselle munkin äpäränä, joutuu orjaksi, elää vaihtelevan elämän Novgorodissa ja Karjalassa, synnyttää lapsen köyhälistö-Borikselle ja ottaa pari ottolasta ja lopuksi vapaana naisena avioituu kunnollisen miehen kanssa. Epäuskottavasti jopa palaa asumaan aviovaimona kartanoon, jossa oli syntynyt. Viihdettä, mutta kelvollista sellaista.


 

140. Kanto Anneli: ROTTIEN PYHIMYS §§§§

408 s. Gummerus 2021 5.p AK/YK

Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon maalataan seinämaalaukset 1500-luvun alkupuolella. Osa maalaajista putoaa telineilta ja kuolee tai vammautuu. Loppuun työn saattavat Andreas ja Pelliina, nuori ensikertalainen tytönhupakko. Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu ja teosta oli hyvin miellyttävä lukea. Kuvat ovat tänäkin päivänä kirkossa nähtävillä, mutta oikeasti maalaajista ei tiedetä mitään. Hyvin olisi voinut näinkin tapahtua.


 

141. Sariola Mauri: PIENI ANOO ISO SANOO §§

192 s. Gummerus 1981 YK

Kovin sariolamainen kertomus rikoksesta ja ratkaisusta. Ei tämä ihan looginen juttu ole mutta ei Sariolalle yleensäkään ole uskottavuus ominaista. Tarinassa on vitkuttelua ja veivailuja, jotta sivuja on saatu tarpeeksi aikaisesksi. Suurrikollinen ”Uranus” sopisi paremmin suntioksi kirkkoon, mutta ei hän pahimman tekosen takana olekaan vaan jäljittelijätrio. Kappas kun soveliaasti kaksi kuolee pankkiryöstössä, niin kuin olivat pahulaiset suunnitelleet.

 

142. Sanders Lawrence: McNALLYN SALAISUUS §§§

304 s. Gummerus 1993 2.p (Heikki Salojärvi) AK

Vetävä kertomus umpirikkaan McNallyn pojasta joka avustaa isäänsä tämän asianajotoimistossa. Väärennetyt postimerkit varastetaan, murha tehdään, mies hukuttautuu ja pari ihmissuhdetta rikkoutuu mutta ainahan sitä kultapojulle uusi heila läheltä löytyy. Ihme, ettei tästä jäänyt kovinkaan imelä jälkimaku.


 

143. Christie Agatha: BERTRAMIN HOTELLISSA §§§

201 s. SSKK 1988 (Simo Mäenpää) AV

Eroaa sen verran Tv-Marblesta, että mielelläni luin jutun. Missillä on kirjassa kovin pieni osuus, joten juoni rakentuu vanhan poliisin ympärille. Eikä hienostunut hotelli ole lopulta kovinkaan moitteeton majoitusyritys.

 

144, London Jack: ELSINOREN KAPINA §§§

339 s. Otava 1938 2.p (Tauno Nuotio) YK

Luin tämän nuorena. Muistin kapinaosuuden paljon pitemmäksi, mutta etupäässä kuvataan matkaa purjelaivalla Kap Hornin ympäri. Lempi leiskahtaa ja purjeet paukkuvat. Aikaansa nähden rasismia ei ole niin paljon kuin voisi kuvitella. Toki herrat ovat herroja ja roskaväki luuhaa omillaan. Kapina päättyy nälkään, roistot pannaan linnaan ja nuoripari purjehtii eteenpäin uuden miehistön kanssa Seattleen.


 

145. Christie Agatha: KYMMENEN PIENTÄ NEEKERIPOIKAA §§§§

225 s. Wsoy 1996 21 p. (Helka Varho) Sapo 343

Vetävä kirja, pakko tälle on rutkasti pykäliä antaa, vaikka kaiken tiesi etukäteen niin kirjoista kuin elokuvistakin. Onneksi tässä on vielä vanha kunnon nimi, rasismi asuu lukijan mielessä eikä perinnesanassa.


 

146. Jokinen Seppo: VILPITTÖMÄSSÄ MIELESSÄ §§

280 s. Karisto 2006 6.p YK

Väsähtänyt Koskis-kirja joka pyörii liikaa henkilökunnan omien ongelmien ympärillä. Syrjäytynyt nörtti sotkee elämänsä hölmöyttään ja maahanmuuttaja tappaa vaimonsa suomalaiseen tapaan. Lisäksi komisariuksen entinen vaimo kitisee nurkissa. Ja Tammerkoski pauhaa.


 

147. Lindgren Astrid: YKSTISYISETSIVÄ KALLE BLOMKVIST §§

148. Lindgren Astrid: KALLE MESTARIETSIVÄ §§§

149. Lindgren Astrid: RYÖSTETTY RASMUS JA MESTARIETSIVÄ §§§

454 s. Wsoy 2002 5.p (Laila Järvinen) AK

Kokoomateos, jossa kaikki mestarietsivä-kirjat. Luin ne pienenä useaan kertaan, ja ihme kumma, vielä vanhuksenakin niitä oli hauska lukea. Valkoiset Ruusut ja Punaiset Ruusut kisailevat keskenään ylimpinä ystävinä ja vihollisina, ja sivussa tulee ratkottua jalokivivarkaus, kiristäjän murha ja maanpetos. Ja tuhannet ja tuhannet sielut käyvät kuolemaan ja kuoleman yöhön.

 

150. E. N. Setälä: SAMMON ARVOITUS

650 s. Otava 1932 AK

Painava teos, niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Teosta piti lukea tuen avulla selkä suorana. Tämä on täydellisin koskaan tehty tutkielma Kalevalan Sampo-tarusta. Luin kirjan erittäin huolellisesti, samalla etsien muualta uudempaakin tietoa. Mutta ei asiasta ole tämän selvempää saatu. Mikä siis oli Sampo? Pohjantähti pysyy taivaalla paikallaan ja taivaankansi, ”kirjokansi”, kiertää sitä. Oletettiin, että Maailmanpatsas pitää taivaankantta paikoillaan akselina, ja akselin päässä on kultainen naula, Pohjantähti. Sen allako Sampo lie? Setälä etsii konkreettista selvyyttä lähinnä kielitieteellisin keinoin. Sanat ja myös tarkoitus muuntuvat kulkiessaan kansanrunoudessa paikasta toiseen, suusta suuhun. Ehkä pitäisi myös harkita alku- ja loppusointujen vaatimuksia sanoihin ja niiden muotoihin. Selvyyttä Samposta esineenä ei tule, lienee kyseessä allegoria kaikesta hyvyydestä, vauraudesta ja rauhallisista oloista.

 

151. Joensuu Matti Yrjänä: HARJUNPÄÄ JA HEIMOLAISET §§½

317 s. Otava 1984 YK

Kostoa, tappo, ammustelua ja romukaahailua. Romaneista kerrotaan, ehkä ymmärtävään sävyyn. Kaikki mustalaiskliseet ovat mukana. Juttu jää kesken, ikään kuin kirjailija ei tietäisi, miten lopettaa. Välttävää kerrontaa.


 

152. Karjalainen Elina: UPPO-NALLE

128 s. Wsoy 1992 16.p YK

Nalle viskataan laivalta mereen. Vuoden meressä liottuaan nalle rantautuu Reetan rantaan. Se kuivataan ja nimetään Uppo-Nalleksi. Yhdessä Reetta, Laulava Lintukoira ja Uppo-Nalle viettävät veikeän kesän. Kielellisesti korkeatasoinen kertomus viehättää vanhaakin lukijaa. Fantasiahyllyyn.


 

153. Tapio Marko: AAPO HEISKASEN VIIKATETANSSI §§§ §§

392 s. Wsoy 1956 AK

Minulle erittäin henkilökohtainen kirja, joka pitää lukea hitaasti keskittyen 25 vuoden välein. Aapo palaa sodasta tappamaan itsensä Rasvangin kirkonkylään. Pari vuotta kuraisessa itseironiassa yksin muutaman ystävän kera ryvettyään hän poistuu, kait, opiskelemaan. Ja kirkonkylän kirkonkellotapulin kello osoittaa aikaa seitsemän yli yhdeksän, niin kuin vielä tänäkin päivänä Saarijärven kaupungissa, maalattuna.

 

154. Löwenstein Anna: LA ŜTONA URBO §§§§

350 s. FEL 1999 YK

Mainio kertomus ajanlaskumme alkuajoilta. Roomalaiset hyökkäävät Britanniaan, hävittävät päähenkilön kotikylän ja vievät eloon jäävät henkilöt Roomaan orjiksi. Bivana pääsee onnekseen kunnon perheeseen orjaksi. Hän av

ioituu toisen orjan, kirjankopioija Filonon kanssa, saa tämän kanssa kaksi lasta ja mies vapautuu ja ostaa Bivanankin vapaaksi. Kristinusko tekee tuloaan, Filonokin kiinnostuu aiheesta mutta koskaan he eivät intoonnu pahemmin asian pariin, paitsi heidän poikansa. Rooma palaa, kristittyjä syytetään, poika joutuu surmattavaksi mutta Bivana - nyt nimetty Barbaraksi – perheineen pääsee aloittamaan elämän alusta Rooman lähialueelle. Tämä teos kertoo Quo Vadiksen tarinaa alkuperäistä kiihkottomammin ja paremmin.


 

155. Kariniemi Annikki: PYHÄ PETRONELLA §§

173 s. Otava 1976 YK

Maisteri kulkee joella, hänet sekoitetaan ministeriin ja vöyhkä alajuoksulla alkaa. Petronella ei ole pyhä eikä juuri mikään, ja maisterikin hukkuu. Sotkua koko juttu.


 

156. MYYTILLISIÄ TARINOITA

520 s. SKS 1947 AK

Tarinat on toimittanut Lauri Simonsuuri ja kuvittanut Erkki Tuomi. Tämä on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia nro 229. Laaja teos kertoo outojen tarinoiden maailmasta. Mukana ovat niin aaveet ja kummitukset kuin hiidet ja jättiläiset muista hämyistä puhumattakaan. Veikeä kertomuskokoelma kansan suusta fantasiahyllyyn.