KIRJAHAUTAUSMAA 2017
WH, WL PIETARI WIRTANEN
whh 213
Vuosi 2017 kului pitkälle lukemisen merkeissä. 175 teosta vuodessa on uusi ennätys sinä aikana kun olen lukupäiväkirjoja pitänyt. Kuluneena vuonna olen jatkanut urakkaani lukea mahdollisimman monta omistamaani suomalaista tieteis- ja fantasiakirjaa viime vuosituhannelta. Kirjoista on laadittu eräänlainen arvosteleva luettelo nettiin. (http://whpietari.blogspot.fi/2017/01/whpietari-wirtanen-lukemanitieteis-ja.html) Lisäksi olen lukenut melkoisen määrän salapoliisiromaaneja, osin siksi, että me (tarkkaan ottaen vaimo) kerää(mme) Sapo-sarjaa. Kirjoja on tällä hetkellä tasan kolmesataa.
Vanheneminen tuntuu vähentävän vaativamman lukemisen määrää. Haitanneeko tuo mitään, luen omaksi huvikseni - jos luenkin jotain muka sivistävää, teen sen siksi, että nautin siitä.
Vuosi on muuten kulunut normaalisti, ilman suurempia suruja tai iloja. Luojan kiitos.
KIRJAHAUTAUSMAA 2017
1. Murakami Haruki: MIEHIÄ ILMAN NAISIA §§§§
276 s. Tammi 2016 (Juha Mylläri) KK473 YK
Novellikokoelma naisettomista miehistä. Kovin heillä on sutinaa naisten kanssa. Fantasiaakin löytyy. Kirjastosta.
2. Halli H. R.: MUSTA TOHTORI §
165 s. Ahjo 1920 YV/YK
Tohtori kehittää aineen, jonka avulla voi vaikuttaa telepaattisesti toisiin ihmisiin. Tökerö kertomus tökeröistä ihmisistä. Edes naurettavuuksiin asti ei mennä, että pääsisi ivailemaan. Kaitpa tämä saa fantasiahyllyssä pysyä. Oma.
3 Hämeen-Anttila Virpi: KUKA KUOLLEISTA PALAA §§§
348 s. Otava 2016 YK
Trilogian päätösosa. Tulipaloja sytytellään ja murhakin tehdään. Ihmissuhteet mutkistuvat ja jäävät ratkaisematta. Onko sarjaan lisää osia tulossa? Erittäin perusteellista tekstiä Helsingistä sata vuotta sitten. Vähempikin perusteellisuus olisi riittänyt. Kirjastosta.
4. Waltari Mika: IHMISKUNNAN VIHOLLISET II §§§§
370 s. Wsoy 1964 AK
Kidutusta ja väkivaltaa teos on täynnä. Kristittyjen vainoa ja vallanhimoa, ihmisen pahuutta (muidenkin kuin keisari Neron) ja kieroutta. Saattaa olla todenmukaista. Väkivalta kuvataan elämään kuuluvana asiana. Lukijan ihmisusko ponnahti taas pari piirua alas päin. Oma, isältä peritty, 50 vuotta sitten ensimmäisen kerran lukemani kirja.
5. H. R. Halli: VIIDES JA VIIMEINEN UHRI §§§
265 s. Karisto 1942 YV
Lähinnä poliisiromaani, jossa tieteispuolelle teoksen painaa murhatapa – keino murhata ihminen keskeyttämällä hänen ”elintoimintansa” tietynlaisella eristämisellä. Poliisi on letkeä tyyppi ja eräänlainen keksijä Kosmos Killinen veikeä kylähullu. Ei Kosmos ketään tapa, vaan tohtori Mauro. Syy jäi minulle epäselväksi, ellei sitten tappanut kokeilumielessä. Oma.
6. Pulla Armas J.: ”JA PÖH!” SANOI SOTAMIES RYHMY §§§
112 s. Karisto 1998 (1940) 14.p Kokoomateoksessa. YK
Leppoisaa menoa, sotapropagandaa. Kaksi urheaa suomalaista soturia pitävät pilkkanaan Neuvostoliiton armeijaa, etenkin naiskomissaari Vengrovskaa. Sissikierros Mörökölli-kissan kanssa heitetään ja pelastetaan pari suomalaista ryssien kynsistä. Huumorilla tämä teksti pitää lukea. Oma.
7. Rautakoura Johannes: TSAARI KYRILIN SOTARETKI KARJALAAN §§
213 s. Pohjoiskarjalan kirjapaino 1930 YK
Ensimmäinen kolmannes on ihan veikeää tekstiä. Kommunismi on 1940-luvulla Venäjällä kukistunut ja tsaarinvalta palannut. Venäjä pyrkii valloittamaan Karjalan tasavallan, mistä suomalaiset ”seitsemän veljestä” eikät pidä. Uhataan räjäyttää Venäjän kaupunkeja taivaan tuuliin, ellei hyökkäysaikeesta luovuta. Muutama kaupunki tuhotaankin. Rauha saadaan aikaiseksi. Valitettavasti kirjassa seuraa pitkiä luennoimisjaksoja, joita on ikävä lukea. Vasta lopussa selvitetään sentään räjäytysten salaisuus. Kemiallinen sekoitus tavallisista aineista saa aikaan valtavan tuhon. 50 grammaa riittää pienemmän kaupungin hävittämiseen. Lopussa seitsemän veljestä kehuskelevat toimistaan porukassa viinaa juoden ja kieltolakia haukkuen. Viimein pääveli alkaa nähdä punaisia pikkuryssiä ja yrittää kännipäissään tuhota koko maailman, tai ainakin pohjoismaat. Viime tipassa muut saavat homman estettyä. Oma.
8. Aird Catherine: VANHURSKAS VAINAA §§§
177 s. Wsoy 1975 (Kristiina Rikman) Sapo 180 YK
Katolisessa nunnaluostarissa murhataan nunna. Luostaria kuvataan mielenkiintoisesti ja kaikesta päätellen asiantuntevasti. Murha selvitetään, syyllinen on luostarin ulkopuolelta. Toinen murha tapahtuu luostarin puutarhassa, uhrina naapuriopiston nuori mies. Teot liittyvät yhteen, mutta tämän toisen murhan motiivi ja selvitystapa ontuvat. Oma.
9. Gulin E.G.: PYHIINVAELLUSRETKELLÄ KREIKASSA §§
224 s. Otava 1951 AV
Piispa Eelis Gulin otti osaa Kreikassa pidettyyn ekumeeniseen kristittyjen kokoukseen Paavalin muiston kunnioittamiseksi. Roomalaiskatoliset eivät suostuneet osallistumaan. Piispa kertoo hieman amatöörimäisesti näkemästään ja kokemastaan. Oma.
10. Stout Rex: KESÄVIERAAN KUOLEMA §§§§
251 s. Wsoy 1996 (Kalevi Nyytäjä) Sapo 400 YK
Kunnollinen salapoliisikertomus. Nero Wolfe häärii maalla ja liki pääosaa esittää Archie Goodwin. Tietenkin Wolfe ratkaisee jutun älyllään. Nero lie laihtunut? Painaa vain 135 kiloa? Oma.
11. Pulla Armas J.: ”JEES, PUNAMULTAA”, sanoi kersantti Ryhmy §§
110 s. Karisto 1998 14.p Kokoomateoksessa. YK
Leppoisaa sotapropagandaa. Ei kirjaa, jossa kissa juo sipuliviinaa, voi vihata. En tosin hingu sipuliviinan perään. Oma.
12. Halli H.R.: VIIMEISELLÄ HETKELLÄ §§
335 s. Jalava 1985 (1922) 2.p YV/YK
Maapallo kuumenee. Kirjan mukaan syynä suistuminen kohti aurinkoa, saman taitaa tehdä ilmastonmuutoskin. Menin sekaisin nimissä jotka muistuttivat liikaa toisiaan. Enkä pysynyt mukana tapahtumissakaan. Tämä ei siis ole vanhusten teos. Maapallon loppu tästä kaikesta vöyhkämisestä seurasi. Oma.
13. Sariola Mauri: KOLMEN VALTAKUNNAN VAINAJA §§§
199 s. 1971 YK
Ammattimiehen tekele, rutiinilla kirjoitettu kertomus jossa pyöritään Saanan ja kolmen valtakunnan rajapyykin (entisen sellaisen) ympärillä. Oikeastaan murhaa ei tapahdu, ruumiinkätkentä sentään. Syyllinen löydetään, mutta Susikosken silmissä välkähtää ymmärrys. Kuinka lopulta käynee, kirja ei kerro. Sillä lailla. Oma.
14. Karila Olli: KULTAKUNINGAS §§§
215 s. Satakunnan kirjateollisuus 1926 YK
”Seikkailuromaani”, aikuisille kirjoitettu puolipoliittinen irvailu niin kapitalismista kuin kommunismistakin. EU:han tässä syntyy, tosin heti nimellä Euroopan Yhdysvallat. Amerikan porvari Business omistaa kaiken (Trump?) ja hallitsee maailmaa. Tohtori Isonen ryhtyy pistämään hanttiin. Siihen tarvitaan rahaa, joten mies kehittää kullantekolaitteen, joka tosin ei tee kultaa alkemistien lailla vaan siilaa sitä merivedestä salaperäisestä aineesta tehdyillä troolisuppiloilla . Ajatus sinänsä on oikea, mutta tarvittavat merivesimäärät olisivat aivan toista luokkaa kuin tässä teoksessa. Jonkinlainen selvyys maailman ongelmiin saadaan Etelämeren pienellä saarella. Oma.
15. Ilmari Osmo: UHKA AVARUUDESTA §§§
148 s. Wsoy 1956 NTK 84 YV
Takakannen mukaan 9 – 14-vuotiaille. No, ehkä aikanaan. Pahikset ovat tekemässä maailmanvalloitusta avaruussaarensa avulla, ja suomalaiset pojat ja heidän tiedemies-sukulaisensa estävät aikeet. Onpa mukana hyviksienkin armeija. Reipasta menoa, jota vanhuskin seurasi ihan mielellään. (Lapseksi tulossa?) Oma.
16. Waltari Mika: KAARINA MAUNUNTYTÄR §§
314 s. Wsoy 1961 8.p AK
Olkoon vaikka kuinka Waltarin teos, herttasarjamaisesti tämä on kirjoitettu. Erik XIV häärii hulluna kuninkaana ja Kaarina on hänen jalkavaimonsa, josta kruunataan kuningatar. Veli Juhana ottaa vallan vaimonsa Katariina Jagellonikan yllyttämänä ja lopuksi vangittu Erik soittelee luuttua ja kuolee myrkkyyn Turun linnassa. Leskelle sentään luovutetaan asunnoksi Liuksialan kartano. Oma.
17. Steinbeck John: PITKÄ LAAKSO §§§§
301 s. Tammi 1962 (4 kääntäjää) KK 47 YK
Mainioita novelleja. Kirjan päättää laajempi kokonaisuus ”Punainen poni”, joka minulle oli teoksen heikoin osuus. Novellit käsittelevät amerikkalaisten tavallisten ihmisten arkista maaseutuelämää. Oma.
18. Queen Ellery: YHDEKSÄNHÄNTÄINEN KISSA §§
328 s. Gummerus 1956 (Kyllikki Holmquist) Salama 35 JKL
Sarjamurhaaja kuristaa yhdeksän ihmistä ja kymmenettä nirhatessaan jää kiinni. Vaan eipäs jääkään, vaan syyllinen on vaimo. Koukeroita oli juonessa kyllikseen. Oma.
19. Stout Rex: ENNEN KESKIYÖTÄ §§
262 s. Wsoy 1990 3.p (Seppo Virtanen) Sapo 45 YK
Suuren tietokilpailun puuhamies murhataan, loppukilpailun miljoonan arvoiset vastaukset varastetaan. Nero Wolfe pestataan. Juttuun sekaantuneet henkilöt eivät ole mielenkiintoisia eikä juonen kehittelykään ole hääppöistä. Ammattimiehen kirjoittamaa tekstiä kuitenkin viitsii lukea. Oma.
20. Bohlin Karl: MAA JA AURINKOKUNTA
72 s. Väinämöisen kirjakauppa 1908 (A. M. Heikinheimo) AK
Suppea kuvaus aurinkokunnan tutkimuksen historiasta. Oma.
21. Ilmari Osmo: KADONNEET KUUSSA §§
160 s. Wsoy 1957 NTK 98 YV
Valtava vastustaja on salaa koverrellut Intiaan piiloimperiumin. Urheat pojat sotkeentuvat kiemuroihin ja käyvät välillä Kuussa asti. Lopussa soditaan raskailla aseilla, joista osa käyttää tuntemattomia värähdyksiä. Liikaa väkivaltaa, etenkin lastenkirjaan. Oma.
22. Hoyle Fred: MAAILMANKAIKKEUDEN KEHITYS
119 s. Wsoy 1951 2.p (R. A. Hirvonen) AV
Tähtitieteen kansantajuistaja, myöskin tieteiskirjailija, selvittelee omia mietteitään. Hoyle kannatti jatkuvan luomisen periaatetta ja pilkkasi alkuräjähdysteoriaa kutsuen sitä nimellä ”Big bang”. Nimi jäi elämään, kuten alkuräjähdysteoriakin. Paljon suppeassa kirjassa (alun perin radioesitelmäsarja) on sellaista, mistä nykyään ollaan eri mieltä. Oma, isältä peritty teos.
23. MacLean Alistair: SAATTUE MURMANSKIIN §
430 s. Wsoy 1956 (Martti Montonen) YK
Laivasaattue kulkee Venäjälle, joka sattuu tuolloin olemaan ystävämaa. Saksalaiset natsit häiritsevät kulkua. Laivoja upotetaan ja ihmisiä tapetaan. Törkeää menoa. Varmaan todenmukaistakin, mutta yhtä täplää enempää ei minulta heru. Oma.
24. Harju Antero: TAVOITTEENA MARS §§
141 s. Otava 1965 YV
Kuivahko nuortenkirja, jossa kansainväliset tiedemiehet keskustelevat kuin alokkaat vanhassa sotilasfarssissa. Yksikään suomalainen ei toki ole Marsin-matkalle mukaan päässyt. Kirja loppuu siihen, mistä sen pitäisi alkaa. Jatko-osia ei ole kuitenkaan ilmestynyt. Oma.
25. Spillane Mickey: YÖ §§§
268 s.Gummerus 1963 (Arto Tuovinen) YK
Väkivaltainen, Spillanen tapaan. Murhia tehdään ja kostoa suunnitellaan. Harvoin sentään tapaa kirjaa, jonka suurin, ja melkoinen, yllätys on kirjan viimeisessä sanassa. Oma.
26 Stout Rex: LÖYTÖLAPSI §§§
231 s. Wsoy 1995 2.p (Sauli Sipilä) Sapo 75 YK
Tyypillisen taattua Stout-laatua, jopa hieman tasapaksua. Lopullisten todisteiden hankkiminen jää poliisin tehtäväksi, mutta Wolfe osoittaa syyllisen. Lopuksi syödään.
27. Valakivi L.: KARHUMIES TARSA §§
199 s. Karisto 1940 YV
Tarzan-kopio. Mies varttuu karhunpesässä ja saa karhumaisia ominaisuuksia. Suorittaa ihmeellisiä sankaritekoja ja kohoaa everstiksi. Ui ilmassa lentokoneen kiinni, kuten James Bond puoli vuosisataa myöhemmin eräässä elokuvassa. Kirjan loppu hajoaa, toki tarina jatkuu seuraavassa osassa. Oma.
28. Mukka Timo K.:MAA ON SYNTINEN LAULU §§§§§
236 s. Gummerus 1982 11. p. AK
Varmaan joku on tästä sanonut: Rujonkaunis rakkaustarina. Mitäpä siihen lisäämään. Ryyppäävät, naivat, rukoilevat seuroissa ja naivat. Puukotetaan, kuollaan, ollaan kipeitä ja hirttäydytään. Pohjavire on toinen kuin elokuvassa. Todemmalta tämä tuntuu. Oma.
29. Mukka Timo K.: TABU §§§§ /§§
162 s. Gummerus 1979 5. p AK
Ihmeen valoisa pohjoinen balladi eräänlaisesta surkeasta seksuaalisuudesta. Lisäosa Sankarihymni ei nouse Tabun tasolle. Oma.
30. Lappalainen Mirkka: MAAILMAN PAINAVIN RAHA §§§§
239 s. Wsoy 2006 3.p YK
Tekstejä Ruotsista 1600-luvulta. Ainakin sen opin, että Ruotsi-Suomea ei ole koskaan ollut olemassa. Tietorikas kertomuskokoelma Ruotsista ja sen Suomi-nimisestä osasta. Oma.
31. Arvidsson Tomas: VARAS VARKAALTA §§
287 s. Wsoy 2007 (Päivö Taubert) Sapo 442 YK
Hieman pitkäveteinen dekkari epärehellisistä ihmisistä, jotka varastavat toisiltaan. Ketään ei tapeta eikä kukaan linnaankaan joudu. Oma.
32. Pulla Armas J.: ”OLE VIISAASTI HÖPERÖ!” SANOI VÄÄPELI RYHMY §§
110 s. Karisto 1998 (1940) 13.p YK
Ryhmyn ja Romppaisen seikkailut sodassa jatkuvat. Maukasta sotapropagandaa tämä on, kuten edelliset ja seuraavatkin sarjan kirjat. Väkivallalla ei mässäillä eikä sotimista pidetä viisaana. Oma.
33. Lemaitre Pierre: ROSIE §§§§
179 s. Minerva 2017 (Susanna Hirvikorpi) YK
Erilaista, ennen kaikkea. Yksinkertainen päähenkilö taisi olla viisain koko porukasta, vaikka kaikki kunnia Camilla Verhoevenillekin, joka pitää yli-innokkaat viranomaiset aisoissa. Yllätysloppu, joka ei ole yllätys. Luen muutakin kirjailijalta, kunhan käteen osuu. Kirjastosta.
34. Mukka Timo K.: KYYHKY JA UNIKKO §§§
112 s. Wsoy 1970 2.p AK
Mukka jatkaa vanhaan malliin: Alaikäinen nainen, vanhempi mies. Viinaa ja kuolemaa, tuhraista rakkautta. Kielellisesti teos lähestyy runoa eikä sitä ole hankala lukea. Oma.
35 Freeling Nicolas: KUOLEMA AMSTERDAMISSA §§§
221 s. Jalava 1988 (Selkälä § Äärelä) JKL
Ensimmäinen van der Valk-kirja (1962). Miellyttävää lukemista, mistä ei muistikuvia jäänyt. Sisaren kirja.
36. Agatha Christie: SALAPERÄISET RUKIINJYVÄT §§§§
264 s. Wsoy 1991 5.p (Eila Pennanen) JKL
Mainio dekkari, missä Neiti Marple pistäytyy ratkaisevassa roolissa. Sisaren kirja.
37. Valakivi L.: TARSA HYRSYLÄN MUTKASSA §§
269 s. Karisto 1940 YV
Tarsa usuttaa karhuarmeijan ryssiä vastaan. Kieroja suomalaisia maanpettureitakin rökitetään. Venäläisistä tietenkään ei ole mihinkään sotahommissa, Tarsa yksin tuhoaa yhden komppanian karhuystäviensä avustamana. Harmajan kartano paljastuu Tarsan isän kotipaikaksi, ja Tarsa ainoaksi perilliseksi. Varja-neitosen kanssa avioliittosuunnitelmat etenevät (Tarzan – Jane). Jatkoa seuraa kolmannessa osassa. Oma.
38. Jokinen Seppo: RAHTARI §§
375 s. Crime Time 2016 YK
Poliisien keskinäisten suhteiden selvitys rikkoo kertomuksen rytmin. Tällainen ”syventäminen” on lässytystä, pysyköön herttasarjoissa. Toinen vakava vika on suhtautuminen susiin. Parempia sudet ovat kuin ihmiset, pitikö niitä seitsemän tappaa. Eivätkä sudet käyttäydy kaupungissa, niin kuin kirjassa kerrotaan. Ammattimies Jokinen kuitenkin tekstin suoltamisessa on. Kirjastosta.
39. Christie Agatha: HELMEILEVÄ KUOLEMA §§§
257 s. Wsoy 2010 7.p (Eero Ahmavaara) YK
Nainen myrkytetään ravintolapöydässä. Aviomies uusii ravintolaillan ja tulee itse myrkytetyksi. Pieni on piiri ja ratkaisukin toimii. Oma.
40. Carr John Dickson: KUOLEMA PETTUREIDEN PORTILLA §§
253 s. Wsoy 1992 2.p (Pirkko Haljoki) Sapo 51 YK/RM
Onpa teoksessa varastettu aito Poen käsikirjoituskin, mutta kovin tuntui juttu sekavalta. Polttavat vielä käsikirjoituksen, mistä jo joutaisi linnaa saamaan. Murha tehdään mahdollisimman hankalasti nuolella rintaan lyöden ja sekava on Towerin pohjapiirroskin teoksen alussa. Oma.
41. Truss Seldon: KADONNUT RAHARUHTINAS §
231 s. Wsoy 1952 (O. A. Joutsen) Riksin sarja 39 RM
Kerjäläinen tunkeutuu lääkärin taloon varastamaan, piankin mies saa tärkeän reportteriviran ja ratkoo lehtimieshomman ohella rikoksia. Lopulta menee naimisiin rikkaan roiston lesken kanssa ja elänee vieläkin onnellisena, ellei ole kuollut. Oma.
42. McCloy Helen: TAPPAJA JA TAPETTU §
272 s. Wsoy 1959 (Pauli A. Kopperi) Korppi-sarja 5 RM
Oikein erityisen typerä kyökkipsykologinen rikoskertomus. Mies, jonka persoonallisuus on jakautunut, elää vuoron perään kumpanankin henkilönä. Toinen heistä tekee muutaman murhankin. Toinen tappaa itsensä eli sen toisen, vai miten lie kävikään. Oma.
43. Lacruz Mario: VIATON §§§
227 s. Wsoy 1960 (Eero Ahmavaara) Korppi-sarja 8 RM
Kertomus murhasta, jota ei ollut. Espanjalainen poliisiromaani, jonka tajuamiseen pitää tietää jotain Espanjan sisällissodasta. Oma.
44. Paasilinna Erno: TIMO K. MUKKA §§§§
217 s. Wsoy 1988 3.p (Legenda jo eläessään) AV
Hyvinkin omakohtaisesti kirjoitettu elämäkerta pohjoisesta kirjailijasta, jonka viimeisiä hetkiä Hymy-lehti piinasi artikkelillaan. Teokset on käsitelty taidolla, itsekin luin tärkeimmät Mukan kirjat yhtä aikaa tämän elämäkerran kanssa. Oma.
45. Tolkien J.R.R.: LA REVENO DE LA REĜO §§§§§
400 s. Sezonoj 1997 (William Auld) YK
Sormus-trilogian viimeinen osa. Elokuvasta on poissa sormuksen tuhoamisen jälkeen tapahtuva hobittien maan puhdistus Sarumanista ja hänen joukoistaan. Liikaa se onkin kirjassa, muistan näin miettineeni jo ensimmäisen suomenkielisen lukukerran jälkeen. Auldin käännös on loistava. Mitäpä muuta sanomaan. Oma.
46. Valakivi L.: TARSAN KUUDES KOLONNA §§
242 s. Karisto 1941 YV
Sota jatkuu. Tarsa sotii, puolustaa perintötilaansa Harmajaa, löytää sisarensa ja isänsä ja lopussa kadottaa vaimonsa, jonka paha ryssä vie pois lentokoneella. Vaan eipä hätää, kertomus jatkuu sarjan viimeisessä osassa. Oma.
47. Hövenmark Nils: DYNAMIITTIA ja ompelutarvikkeita §§§
249 s. Wsoy 1978 (Päivö Taubert) Sapo 268 YK
Huumoripuolen kirja, jossa muutama kuolee, mutta ovatpa pahoja setiäkin ne kuolleet. Oma.
48. Waltari Mika: VALLATON WALTARI
400 s. Wsoy 1957 AK
Tilkkutäkki kaikesta siitä tekstistä, mitä muualle ei ole saatu mahtumaan. Lopussa jopa näytelmä Yövieras, kevyt komedia, mitä varmaankin on esitetty kansannäyttämöillä, ja jota myös Kaarina-teatteri on esittänyt. Oma.
49. Gardner Erle Stanley: ÄNKYTTÄVÄN PIISPAN TAPAUS §§§
236 s. Wsoy 1995 Sapo 388 (Jorma-Veikko Sappinen) YK
Iän mukana tullut nimien unohtaminen kiusaa tällaisen teoksen lukemista. Tarkkana sai olla. Sain kuitenkin selville, kuka murhasi kenet ja miksi. Sanoisin tätä älylliseksi dekkariksi. Oma.
50. Ahonen Erkki: PAIKKA NIMELTÄ PLASTON §§§
205 s. Gummerus 1968 AV
Kirjailija kuljettaa päähenkilönsä suolta löytyvällä avaruuslaivalla planeetalle, jonka asukkaat ovat degeneroituneet alhaiselle tasolle. Aikanaan käyntiin saatettu koneisto pitää homman pyörimässä vuosisadasta toiseen. Ahonen kuvaa kyllästymiseen asti omia mielipiteitään ihmiskunnasta, sen elämästä ja tulevaisuudesta. Kaikki kiteytynee lopussa olevaan lauseeseen: Maata ei pidä mennä niin kauan kuin kaljaa kestää (s. 200). Oma.
51. Valakivi L.: TARSA JA PAKOLUOLAN SALAISUUS §§§
258 s. Karisto 1941 YK
Nytpä ei sodita vaan tutkitaan luolaa, joka löytyi sarjan edellissä teoksessa. Kaikkea ihmettä löytyy tästä entisestä aarrelinnasta. Tarsan isä ilmestyy paikalle, tosin hän heti myös kuolee. Käy ilmi, että Tarsan äiti on elossa, vankina Kuollassa. Siis sinne matkalle, Tarsa ja pari muuta. Tarsa ratsastaa valaalla, kulkee sukellusveneellä ja joutuu saamelaisten ihmemaahan. Mutta sieltäkin on lähdettävä, väkisin. Sarja loppuu kesken, puolisoa ei löydy eikä äitiäkään. Jos olisin nuorempi, kirjoittaisin teokseen viidennen osan sitomaan langat umpeen. Oma.
52. Olli: KUUSI TUSINAA §§§
321 s. Otava 1946 JKL
Valikoituja juttuja Ollin (Väinö Nuorteva) kirjoittamista pakinakokoelmista. Muistan pienenä lukeneeni paljonkin näitä kertomuksia, joissa taustalla on leppoista ironiaa ihmisten heikkouksista. Enovainaan kirja.
53. Barrie J.M.: PEKKA POIKANEN §
96 s. Wsoy 1922 (Mukaillen suomensi Tyyni Haapanen-Tallgren) YK
Mukaillen suomennettu, kuin Risto Roopenpoika. En ole alkuperäistä lukenut, tähän asti olen vain joskus elokuvan nähnyt. Mutta loogisuutta jutussa ei ole. Pekka Poikanen on hukkumaisillaan nousevaan veteen, vaikka edellisessä ja seuraavassa luvussa lentelee ilmassa kuin tyhjää vaan. Väkivaltaakin on kuin gangsterifilmissä. HH:n kirja, jonka restauroin.
54. Piñol Albet Sanchez: VOITETUN KAUPUNGIN TARINA §§§§
686 s. Bazar 2016 (Satu Ekman) YK
Koko lukemisen ajan mielessä pyöri Waltarin Hakim/Karvajalka. Jälkeen tämä niistä jäi. Väkivaltaa on tietenkin saman verran, täysin älytöntä sodankäyntiä. Päähenkilö toimii linnoitustöihin erikoistuneena insinöörinä. Inhimillisyyttä tuo tarinaan hänen erikoislaatuinen mukaperheensä, huora, pikkupoika ja kääpiö. Eikä päähenkilö lopussakaan kuole niin kuin muut, vaan sanelee tarinansa. Kirjastosta.
55. Rovelli Carlo: SEITSEMÄN LYHYTTÄ LUENTOA FYSIIKASTA
96 s. Ursa 2016 YK
Suppea selvitys fysiikan nykytiedosta. Mitään uutta en oppinut. Kirjastosta.
56. Ingman A.: RIMPISUON USVAPATSAS §§§§
179 s. Kirja 1915 AV
Tässäpä reipas kertomus varttuvalle nuorisolle. Kaksi noin 15-vuotiasta poikaa kiitää lumireellä halki erittäin laajan suon selvittääkseen, mistä ja miksi usvapatsas nousee. Löytyy lämmin lie tuliperäinen alue, jossa pojat viettävät vuoden päivät. Kultaa ja aarteita löytyy tuhottomasti, helmiä samoin. Enemmän poikia kiinnostavat jokapäiväiset asiat, rakentavat itselleen hirsimajan, metsästävät ja kalastavat, veneenkin tekevät ja karhun kanssa kisailevat. Vanhan lappalaisen ruumiin hautaavat, ja samalla saamelaiskirous laukeaa, mikäli sellaista olikaan. Pojat purjehtivat takaisin vanhan paapan luokse, jättävät aarteensa museoon ja myyvät irtokultansa rehellisille kultasepille. Muuttavat lopuksi paapan kanssa tähän uuteen ihmemaahan asumaan. Tässäpä mallia räppärinuorisolle. Oma.
57. Bergroth Kersti: OMA MUOTOKUVA §
322 s. Otava 1943 2.p YV
Pitkäveteistä näpertelyä, lopun luin hyvinkin harppoen. Oma.
58. Chastain Thomas: PERRY MASON JA POLTETTU TESTAMENTTI §
212 s. Book Studio 1992 (Matti Hossa)
Gardnerin luoman sankarin on ominut työn alle hra Chastain. Juoni on monimutkainen, sanoisinpa typerä. Hyi. Oma.
59. Dickson Carter: JA SITTEN MURHA §§§
240 s. Book Studio 1992 (Eija Rytkö)
Aikaisemmin suomentamaton, johtunee toisen maailmansodan alkuun liittyvistä kytkennöistä. Lienee aikansa tuote, jonka kaikesta huolimatta ihan mielikseen luki. Kaksi viimeistä luettu Tallinnan matkalla. Oma.
60. Sahlberg Asko: PILATUS §§§§§
440 s. Like 2016 YK
Kertomus Pontius Pilatuksen elämästä. Teos vertautuu Waltarin historiallisiin teoksiin eikä juurikaan jää niistä jälkeen. Pilatus kasvaa Rooman valtakunnassa, sotii legioonassa, siirtyy virkauralle, nimitetään Palestiinaan maaherraksi. Pilatus on eräs aikansa hienoimpia miehiä ja ehdottoman syytön Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen. Niinpä tietenkin, syytön kuten Juudaskin. Itse Jeesus Juudakselle petostehtävän antoi, itse pyysi Pilatukselta tuomiota. Uskottavampi selitys tämä on kuin mitä evankeliumeissa annetaan. Kaiken kaikkiaan upea teos ihmiskunnan pahuudesta, mistä ei voi liian paljon puhua. Kirjastosta.
61. Ilmari Osmo: SIRIUKSEN LÄHETTILÄS §
154 s. Wsoy 1958 NTK 112 YV
Kaksi parikymppistä pojankoltiaista seikkailee Venuksessa ja Maapallolla. Sisiukselta saapuu metallipallo, paikallinen osaäly, joka auttaa nuorukaisia. Maassa syttyy kapina, koltiaiset painuvat paikalle ja älykuulansa avulla nujertavat kapinalliset. Suurin osa teoksesta on pahinta mahdollista sodankäyntiä. Lopuksi viimeisillä voimillaan kuula antaa nuorukaisille elämänohjeita, vaikkakin toteaa, ettei maalaisille voi viisautta siirtää heidän alhaisen kehitysasteensa tähden. No, tuo on totta. Oma.
62. Hawking Stephen: MUSTAT AUKOT §
60 s. Wsoy 2017 (Markus Hotakainen) YK
Rahanahneuden vallassa tehty kovakantinen kirjanpläjäys, josta ei mitään uutta tietoa löydy. Hawkingin pari luentoa, jotka lisäksi muka selventää joku ihmeen Shukman. Eipä paljon asiaa mukaan mahdu. Kuka lie syyllinen, kyllä tämä on englanninkielisestä teoksesta käännetty. Kirjastosta.
63. Christie Agatha: KELLOT §§§§
280 s. Wsoy 1964 (Pauli A. Kopperi) Sapo 68 YK/RM
Mainio kertomus, jossa on murhia, vakoilijoita, salajuonia ja romantiikkaa. Olen tämän nähnyt televisiosta, mutta vanhana muisti rapistuu, enkä siis tietänyt ratkaisua. Oma.
64. Aapeli: SIUNATTU HULLUUS §§§§
130 s. Wsoy 1957 Kokoomateoksessa Onnipussi. RM
Elmeriä viedään hullujenhuoneeseen. Mikäpä sen hauskempaa. Etenkin kun Elmeri taitaa olla veljeskunnasta tervein. Monenlaista matkalla tapahtuu, ennen kuin kotiin palataan. Mollbergin elokuva eroaa hieman kirjasta. Oma.
65. Shubin Seymour: JOKIN MEISSÄ §
319 s. Wsoy 1959 (Anna-Maija Oksanen) Salama 6 RM
Tympeä jos mikä. Kehno toimittaja saa haluamansa vaimon, pettää tätä heti lumpun kanssa, tappaa lumpun toisen rajastajan, jää kiinni ja teloitetaan sähkötuolissa. Minämuodossa vielä kertoo tarinansa. Oma.
66. Laukko Esko: TAIVAS KUIN KERJÄLÄISNUTTU §§
213 s. Weilin+Göös 1970 2.p RM
Novellin verran asiaa on lavennettu romaaniksi. Sujuvasti kirjoitetun tekstin luki mielikseen. Huumeissa pyöritään, LSD taisi olla tuolloin uusi juttu. Kyllä tästäkin jutusta selvästi Mauri Sariolan tuntee. Oma.
67. Kalliola Arvo: LIHAN OKAAT §§§§
296 s. Fennia 1946 JKL
Jopa jotain. Tämän kirjan kirjoittaja Veikko Virmajoki on kunnostautunut lähinnä lauluntekijänä. Teoksen mukaan on tehty elokuva Riihalan valtias (Leminen 1956). Mainio kuvaus suvusta ja naapureista. Lempi leimuaa ja viina virtaa. Tuimana heiluu Riihalan emäntä. Ja salama iskee. Tädin kirja.
68. Lovesey Peter: VAHAKUVA §§§
237 s. Wsoy 1982 (Pirkko Lokka) Sapo 275 JKL/YK
1800-luvun Englantiin sijoittuva valokuvaamodraama, jossa myrkytetään, odotetaan hirttämistä ja punotaan sekalaisia juonia. Vahakuviakin Tussaud-kabinettiin sijoitetaan. Viimeisessä virkkeessä on taatusti jokin jekku, jota en tajunnut. Olkoon. Oma.
69. Arseni (Toim.): VALAMO – PIETARI
155 s. Valamon luostari 2003 AK
Upeasti kuvitettu teos, joka käsittelee ”Hengellisiä, aineellisia ja kulttuuriyhteyksiä” Laatokan Valamon ja Pietarin välillä vuosina 1716 – 1917. Oma.
70. Ingman A.E.: LATVASAAREN KUNINKAAN HOVILINNA §§§
197 s. Wsoy 1944 (1916) 2.p YV/RM
Leppoisaa jutustelua. Roistoja ajetaan takaa, löytyy vanha linnoitus Latvasaaresta, linnasta ihmeitä ja kummia. Scifiä on painovoiman kumoamistaito. Lipaston salalokerosta löytyy selostus jännittävästä matkasta Egyptiin. Tykilläkin ammutaan ja roistot saadaan kahleisiin. Oma.
71. Schenzinger K.A.: KOHTI ATOMIN SALAISUUTTA §§
328 s. Pellervo-seura 1952 YK/RM
Dramatisoitu kertomus atomipommin valmistuksen vaiheista muinaishistoriasta alkaen. Teos päättyy Hiroshiman tuhoamiseen. Tekijä yrittää selvittää pommin välttämättömyyttä ja sen valmistaneiden ja pudottaneiden omantunnontuskia. No, ihmisen pahuudesta tässäkin on kyse. Oma.
72. Toppila Heikki: PÄÄSTÄ MEIDÄT PAHASTA §§§
604 s. Wsoy 1947 3.p YK/RM
Laaja kertomus etupäässä Lassi-nimisestä miehestä, joka sortuu viinaan, menettää tilansa, raitistuu, paranee, menee naimisiin ja rikastuu. Onneksi mies ei lopussa sorru taas viinapirun pauloihin, vaikka muuta harmia koittaa yllin kyllin. Maalaiselämää kau(n/h)eimmillaan, ja lopuksi Lassi ottaa ja hukkuu. Oma.
73. Yorke Margaret: HÄMÄRÄN LYHYET HETKET §§
240 s. Wsoy 1979 (Pirjo Latvala) Sapo 237 RM
Pitkäveteisen alun jälkeen pari ihmistä murhataan ja selvitystyö kangertelee. Ensimmäisen murhan tekijä karkaa eikä hänestä enää mitään kuulu, ja toisen murhan tekijä tappaa itsensä. Turha antaa ylikomisario Purdylle kuntoisuusmitalia. Oma.
74. Price Joan (toim.): IÄTÖN AJATON EROTIIKKA §
335 s. Scanria 2014 YK
Kuopion torilla ämpärissä kustantajalta saatu teos. Vanhusten lempeä amerikkalaisittain. Onpa haileaa lutkutusta, olkoon ajatus kuinka rohkaiseva tahansa. Pillereiden voimalla homma seisoo.
75. Arti V.: KUUNFILMAAJA §§
127 s. Paletti 1948 AV
Lapsuudesta muistan kertomuksen Pitkä hyppy. Maapallon läpi kulkee reikä, johon kertoja putoaa ja nousee toisella puolen kiipeämällä pinnalle. Nyt lukien jutussa Seikkailu Intiassa on muutama hämmästyttävästi samanhenkinen kohta kuin Atorox-novellissani Perinne. Niminovelli Kuunfilmaaja lähettää 1985 aluksen maan kiertoradalle kuvaamaan kuuta, jossa on asutusta ja elämää kaikenlaista. Huonosti käy lentäjälle ja alukselle. Kansi Ami Hauhion. Sisälläkin on kuvitusta, mutta kuvittajan nimeä ei kerrota. Oma.
76. Marsh Ngaio: VIIMEINEN ESTE §§
286 s. Wsoy 1981 (Virpi Luukkonen § Teija Rinne) Sapo 260 YK
Huumehommat eivät ole koskan minua kiinnostaneet, eikä ratsastuskaan. Joten ei tämä teos minua hurmioon saattanut. Oma.
77. Sariola Mauri: LAUKAUSTEN HINTA §§
241 s. Gummerus 1964 2.p Salama 25 RM
Kaipasin kevyttä juhannuslukemista. Liiankin kevyttä tämä oli. Edellisen kerran luin tämän 2013. Nyt kiinnitin huomiota siihen, että betonilohkare sidottiin piha-aukiolla hukutettavaan uhriin kiinni, eikä vasta rannassa. Hankala oli paketti raahata rantakalliolle. Oma.
78. Outsider: ATOROX KUUSSA §§
143 s. Kansankirja 1947 AV/AK
Enpä muistanutkaan pari kertaa lukemani kirjan juonta. Atorox lentää kuuhun muutaman ihmishenkilön kanssa, ja sieltä löytyy sotaa paennut saksalaisjoukko. Ovat perustaneet Lunagermanian valtion ja alistaneet paikalliset asukkaat valtansa alle. Neekerikin on kuvioissa nukana, ja löytyy kuusta amerikkalainen sanomalehtinainenkin, miss Collins. Lopussa ammutaan liikaa ja alus pakenee saksalaisten johtamaa kuuarmeijaa. Atorox on vioittunut, ja niin matka suuntautuukin vahingossa Marsiin, missä seikkailu jatkuu seuraavassa osassa. Iron sky toki tuli mieleen. Oma.
79. Aarnio Anne: LINTUKANSAN POIKA §§§
237 s. Wsoy 1978 YV
Alku on hyvinkin mielenkiintoinen, loppua rasittaa kovin tutuntuntoinen sorron ja vapautumissodan kuvaus. Oma.
80. – 81. Macdonald Alexander: HELMENPYYDYSTÄJÄT I ja II
188 s. Otava 1916 (Antti Rytkönen) RM
Kaksiniteinen teos, joista ensimmäinen loppuu kesken lauseen ja toinen osa alkaa siis aluttomalla lauseella. Reipas merihenkinen seikkailu sisältää myös scifi-elementtejä. Rakennetaan helmisimpukoiden keräämiseen soveltuva sukelluskartio ja muutenkin sovelletaan sähköä erikoisilla tavoilla esim. tykin etälaukaisuun. Pahoja miehiäkin esiintyy, heistä tosin pääpomo on herrasmies. Kadonneet sukulaiset löytyvät Etelämeren saarilta ja lopussa kaikki on hyvin. Oma.
82. Päätalo Kalle: LIEKKEJÄ LAULUMAILLA §§§
639 s. Gummerus 1980 2.p YK/RM
Kallen sotareissu alkaa ja Kalle haavoittuu pahasti ensimmäisessä taistelussa, johon hänen ei pitäisi edes osallistua. Kalle joutuu erilaisiin sairaaloihin, joista hänet kirjan lopuksi lähetetään kotiin toipumislomalle. Vain Päätalo pystyy tästä kirjoittamaan yli kuusisataa täyttä sivua. Oma.
83. Sariola Mauri: ONKO TEILLÄ RUISKUKKIA? §§§
160 s. Gummerus 2000 (1977) RM
Kokoomateoksessa Susikoski Suomesta. Ketku auervaara ammutaan autoonsa. Susikoski selvittää jutun, viskejään siemaillen. Ratkaisuvaiheessa tosin komisario juo kirnupiimää. Sariolan mielestä ketku joutikin murhatuksi, joten ratkaisuksi kehitetään murhaajalle mahasyöpä ja itsemurha, eikä kukaan joudu linnaan. Oma.
84. Niiniluoto Maarit: TOIVO KÄRKI – SIKS OON MÄ SURUINEN §§§§
303 s. Tammi 1982 RM
Niiniluoto kirjoitaa Kärkenä, eli minä-muodossa. Hieman outo ratkaisu aluksi, mutta siihen tottui. Erittäin kiinnostava tämä selvitys oli, etenkin tällaiselle Muistojen Bulevardi-kuuntelijalle. Kärki ja Helismaa olivat tehokas kaksikko. Oma.
85. Innes Hammond: KUOLLEENA JA ELÄVÄNÄ §§§
167 s. Otava 1962 2.p (Jaakko Lavanne) RM
Reipasta menoa. Romuttunut maihinnousualus pelastetaan vesille ja perustetaan laivausfirma. Rikolliset sekaantuvat hommiin. Nuori nainenkin pelastetaan pakkotyöstä ja lopussa silmät ovat lemmestä onnelliset. Oma.
86. Kojo Viljo: LIIAN ONNELLINEN §§§§
248 s. Karisto 1926 RM
Vanhan ajan kunnon novelleja, joissa maalaiselämä kukoistaa ja kuihtuu. Ironiaakin on mukana. Kirjan on joskus omistanut Kuopion vanhainkodin kannatusyhdistys ry. Joten se oli vanhukselle juuri soveliasta luettavaa. Oma.
87. Gilbert Michael: TAIVAAN TUULIIN §§
271 s. Wsoy 1959 (Martti Montonen) Sapo 41 YK
Räjäyttelyä, hienostuneita kartanovarkauksia, kirkkokuorolaulua ja muutama murha. Sotkua ei selventänyt se, että lukemisen puolessa välissä kävin viikon rantamökillä. Eli putosin kärryiltä. Oma.
88. Kauttu Raija: HAUDEGENIEN TARU §§§
247 s. Wsoy 1980 YK
Kaksiosainen teos, jonka ensimmäinen osa, Ristiritarit, peittoaa selvästi toisen osan, Linnanherrat. Historiallinen romaani jossa ajankuvaa on maalailtu isolla sudilla. Onneksi en elänyt tuolloin. Eikä yksikään Haudegenin suvun edustaja ollut kiva setä. Oma.
89. Outsider: ATOROX MARSISSA §§
143 s. Kansankirja 1947 AV
Atorox-sarjan toisessa osassa pyöritään Marsissa. Oleskelu onnistuu ilman mitään suojapukuja, kuten edellisen osan Kuussakin. Venuksesta saapuu ilmalaiva, joka purjehtii paikalle heliumin täyttämien nahkapussien avulla. Planeetalla naiset ovat valtijoina, miehet alistettuja, jopa orjia. Paikalla soditaan, tapetaan paikallisia eläväisiä järkiolentoja ihan Maapallon tapaan. Monet sattuvat kuun kieltä osaamaan. Atorox toimii diktaattorinakin, kunnes aivokasetti onnistutaan vaihtamaan. Oma.
90. Uusi-Hallila Tiina § Helttunen Anne: SITAATTIEN SALAT §§§§§
224 s. SKS 2016 AK
Jollei tiedä mitään suomalaisesta kirjallisuudesta, tämä teos selvittää kaiken. Tekosivistyneeksikin pääsee, kunhan lukee ja muistaa. Opinpa minäkin monta uutta asiaa. Lisäksi kirjaa oli tavattoman hauska lukea. Kirjastosta.
91. Innes Hammons: KIROTTU SAARI §§§
307 s. Tammi 1981 RM
Hollandin suvun synkkään historiaan sekaantuu hra Slingsby, sekaantuupa nti Hollandiinkin. Laivoilla kuljetaan, alkuasukaskapinassa keikutaan mukana ja postimerkkejä saadaan ja huutokaupataan. Heiluupa kaiken yllä kirouskin. Ja kuolema. Oma.
92. Krauss Lawrence M.: UNIVERSUMI TYHJYYDESTÄ §§§§§
254 s. Basam 2013 RM
Tyhjyydessä tapahtuu kvanttifluktuaatiota. Siitäpä pullahtaa maailmankaikkeus. Tätä minä olen aina sanonut, pienestä pitäen. (Pienenä kuvittelin, että tyhjyys liikkuu, ja kun se saavuttaa valon nopeuden, maailma materialisoituu) Kovasti (ja loogisesti) on ajateltu. Kirjastosta.
93. Hurtta Boris: TALO MÖRÖVUOREN JUURELLA
275 s. Kuoriaiskirjat 2017 RM
Yhdeksän mainiota novellia, etupäässä koottu vanhoista lehdistä ja (herra)julkaisuista, joista vain pari tuntui tutulta. Kirjat ja antikvariaatit ovat tärkeässä osassa. Kauhukin kummittelee mukana. Shimon esipuhe. Oma, tekijän omistuskirjoituksella rantamökillä saatu teos.
94. Penttilä Simo: UNIKUKKIA VAINAJILLE §§
275 s. Otava 1961 RM
Monimutkainen juoni, epälooginen ratkaisukuvio ja vähemmän miellyttäviä henkilöitä. Ei ollut minun mieleeni tämä kirja. Oma.
95. Curwood James Oliver: KAPTEENI PLUMIN ROHKEUS §
219 s. Wsoy 1959 3.p (Suomennos) Riksi 78 RM
Curwoodilla on jotain pahasti hampaankolossa mormoneita vastaan. Kapteeni Plum osuu saarelle, jossa rakastuu ah niin ihanasti naiseen, josta on tulossa mormonipomon seitsemäs vaimo. Lopuksi kapu onnistuu laivamiehistönsä ja USA:n merivoimien avulla nujertamaan roistomormonit ja Marion-neito vaipuu nyyhkien Plumin käsivarsille. Oma.
96. Eräs Antti (Pesonen Leo): TÄYTTYVIEN TOIVEIDEN VALTAKUNTA §§§
135 s. Pellervo 1949 YV
Tri Kaikukallio kuolee ja pääsee Taivasvaltakuntaan, jossa kaikki hänen toiveensa toteutetaan. Toivoopa takaisinpääsyä elävien maailmaan, ja pääsee. Pian Taivasvaltakunta miehittää Maapallon suorittaakseen yleisen aseistariisunnan. Lopuksi päätaivastelija Taisto toteaa, ettei ihmiskuntaa pelasta mikään, ja vetää joukkonsa pois maallisesta. Oma.
97. Metropoliitta Panteleimon: MURHA KIRJAPIIRISSÄ §§§
181 s. Myllylahti 2016 YK
Pantsun kirjoista tulee mieleen Maria Lang. Alussa on henkilöluettelo ja toiminta on kevyttä luokkaa. Sivuilla 145-151 on kouluelämään liittyvä saarna, joka olisi pitänyt asiaan kuulumattomana jättää pois. Pisteytyksessä on piispalisä. Kirjastosta.
98. Ahonen Erkki: SYVÄ MATKA
160 s. Gummerus 1976 YV/YK
Takakannen mukaan ollaan avaruusmatkalla. No, käsitin, että matka tehdään mielen syvyyksiin, mahdollisesti ei liikuta minnekään. Mitään helppoa tajuttavaa teksi ei ole. En osaa pisteyttää, kaitpa tajuamismatkani on kesken. Oma.
99. Taibo II Paco Ignacio: HELPPO JUTTU §§
287 s. Wsoy 1993 (Erkki Kirjalainen) Sapo 372 YK
Tietenkin mukava lukea muutakin kuin englannista käännettyä kirjallisuutta. Ei tämä kyllä minulle herkku ollut. Salapoliisi selvittää kolmea mitäänsanomatonta juttua, kirja on kirjoitettu 1976 ja asenteet sen mukaiset homokammosta lähtien. Oma.
100. Outsider: ATOROX VENUKSESSA §§§
122 s. Kansankirja 1947 SF YV
Eihän näissä Atoroxeissa fysiikka pidä alkuaan paikkaansa, eikä loogisuudesta ole tietoakaan, mutta eivätpä ainakaan eri planeettojen ihmiset puhu kaikki englantia. Kaikenlaista tapahtuu ja matka jatkuu Merkuriukseen. Oma.
101. Remes Ilkka: IKIYÖ §§
479 s. SSKK 2003 RM
Juttu Hesarissa innosti minut tämän lukemaan. Ei pidä uskoa kaikkea lukemaansa. Sujuvasti kirjoitettua teksti on, tärkeitäkin asioita mainitaan eikä logiikkakaan pahemmin petä. Mutta kirjallista arvoa ei ole minkäänlaista. Luinpahan läpi. Oma.
102. Pelttari Tuula: SUSIEN AIKA §§§
235 s. Tammi 1984 F RM
Sentimentaalinen, lapsellinen, lukijaa kosiskeleva ja naurettava teos. Mutta kas, eikö vain ollut vanhukselle viihdyttävä lukukokemus. Fantasiahyllyssä saa pysyä, on jämeriä, tapahtumia ohjailevia susihukkia nurkissa pyörimässä. Oma.
103. Kukkonen Jussi: TUOMIOVUOREN VARJOSSA §§§§
244 s. Pohjola 1955 PF RM
Ihastuttava historiallinen melodraama muinaisesta Suomesta. On orjia (Suomessa?), talolaisia, paha äitipuoli, naimisiin pakottamista, pettämistä, syntistä seksiä, kuolemantuomio ja pelastus. Ja lopuksi nuoret pakenevat kauas korpeen kiltin orjamamman kanssa. Tulion olisi pitänyt filmata tämä. (Leminen filmasi Kukkosen kirjan Ratavartijan kaunis Inkeri, senkin olen lukenut) Oma.
104. Sariola Mauri: KUTSUKAA RIKOSTARKASTAJA SUSIKOSKI! §§§
150 s. Viihdeviikarit 1981 RM
Aivan kelvollinen Susikoski-kertomus. Toki murhan olisi voinut suorittaa helpomminkin, tehokkaammin ja loogisemmin, kuin virittämällä oviansan haulikkoineen ja uistinnaruineen. Mutta suotakoon juonenpunonta Sariolalle, kun tuloksena on viihdyttävää viihdettä. Oma.
105. Quentin Patrick: KALMAN LAULU §§§§
263 s. Gummerus 1948 (Olli Nuorto) RM
Webb ja Wheeler kirjoittivat yhdessä tämän QP:n nimiin merkityn teoksen. Tosin heidän nimimerkkinsä alkuperäiskirjassa on Jonathan Stagge. Ihan mukavasti homma pysyy koossa, ja vaikka uskottava tämä juoni ei ole, on siinä tietty logiikkansa. Viihdekirjallisuutta todella, näitä tarvitaan. Oma.
106. Lie Jonas: RUTLAND §§§§
241 s. Wsoy 1917 (Martti Raitio) RM
Rutland on laiva, joka purjehtii Pohjanmerellä, etupäässä Norjan kaupunkien väleillä. Neitsy Een (sic) tulee laivalle, matkustaa myrskyssä ja menee laivuri Kristensenin kanssa naimisiin. Pojankin saavat. Meri velloo ja ihmissuhteet mutkailevat. Kun laiva lopulta uppoaa, asiat ovat selvinneet, yksi avio solmittu lisää ja naineesta pojasta on tullut laivanvarustaja. Elämää täynnä oleva teos, jossa ei höpötellä turhia. Oma, erittäin kauniisti jälkisidottu teos.
107. Gosling Paula: RUUMIS PARATIISISSA §§§
324 s. Wsoy 1995 (Paula Herranen) Sapo 390 RM
Lopussa ote herpaantuu, siihen asti mainiota tekstiä. Tai sitten minä herpaannuin? Kiintoisa pienyhteisö, joka ulospäin näyttää Paratiisilta, mutta loppujen lopuksi on aivan muuta. Oma.
108. Rauanheimo Yrjö: JÄÄTYNYT MIES §§
104 s. Otava 1948 Poikien seikkailukirjasto 111 F YV (Kuvitus Poika Vesanto)
Teoksen mukaan tehty kuunnelma uusittiin radiossa jokin aika sitten. En kuunnellut. Teos on lähinnä suppea idea miehestä, joka löydetään jäävuoreen jäätyneenä pohjoisella merellä jostain Huippuvuorten seutuvilta. Hänet sulatetaan henkiin ja hän muistaa löytäneensä kultasuonen ennen koomaan vaipumistaan. Kultaa lähdetään hakemaan, löydetään, lastataan laiva täyteen. Mies jää omasta halustaan jäätikölle, myrsky upottaa laivan ja Jäätynyt Mies taitaa jäätyä uudelleen. Oma.
109. Miettinen Helena: PYHÄ NEITSYYS §§
223 s. Art House 1990 F YK
Enpä muista ennen lukeneeni kirjaa, joka huononee tasaisesti loppuaan kohden. Tämä fantasialuokkaan sijoitettu teos alkaa erilaisena ja vaikuttavana, kielellisesti taitavana, ja siirtyy vähitellen tavanomaiseen typerään nuorisokohellukseen. Viina ja huumeet ovat lopun pääosassa. Pyh. Oma.
110. Christie Agatha: VÄÄRÄN VÄNKYRÄ TALO §§§§
236 s. Wsoy 1977 (Juhani Jaskari) Sapo 212 RM
Teos ilman tunnettuja päähenkilöhahmoja. Pari murhaa tehdään talossa, suku on paikalla ja epäiltynä, ratkaisu ei ole se kaikkein ilmeisin. Harvoin muistan uneni, nyt lukemisen puolivälissä näin unen, jossa minäkertoja oli murhaaja. Onneksi näin väärin. Oma.
111. Simenon Georges: YSTÄVÄNI MAIGRET §§§
235 s. Otava 1984 3.p (Sinikka Kallio) RM
Päättelemällä Maigret ratkaisun hakee, eikä silmittömällä räiskimisellä. Tosin roistoa voi vähän hujauttaakin, jos sikseen tulee. Rättisitikan mallinen kirja, ja oma.
112. Tsernjonok Mihail: TAPPION UHALLA §§§
286 s. Wsoy 1990 (Marja Koskinen) Sapo 342 RM
Venäläinen, ja venäläisen oloinen, dekkari. Nimien kanssa oli hankaluuksia, nimiluetteloa alkuun kaipaisi. Ikoneilla ja kirjoilla keinotellaan, votkaa juodaan. Tuleepa siinä joku murhatuksikin. Mahorkanhajuista tekstiä jota oli kiintoisa lukea. Oma.
113. Vargas Fred: HYISIÄ AIKOJA §§
480 s. Gummerus 2016 (Marja Luoma) RM
Erittäin sujuvasti kirjoitettu teos, myös hienosti käännetty. Mutta eihän tässä mitään järkeä ole, synopsis olisi pitänyt rutistaa roskiin ja laatia uusi. Ihmisiä syödään, Ranskan vallankumousta jäljitellään, muutamia murhataan. Epäuskottavuuden huippuja tämä tekele on. Kirjastosta.
114. Penttilä Simo: KUOLEMA KAUNEUDESSA §§§
265 . Otava 1960 RM
Helsingissä yksityisetsivä, varatuomari Lehikko, suorittaa älyllisiä sankaritekoja rikosten selvittelyssä. Tupakkia sytytellään joka sivulla, ja homoivaakin pilkahtaa loppurutinoissa. Eikä teoksen nimellä ole mitään tekemistä tekstin kanssa. Oma.
115. Pelttari Tuula: ANUBA - JUMALTEN TYTÄR §§
158 s. UKK 1981 F RM
Hieman kömpelötekstinen kertomus Anubis-jumalan ns. tyttärestä, ja ennen kaikkea tämän tyttärestä, jolla on ennennäkemisen taito. Ihan rehellistä fantasiaa tämä on. Oma.
116. Koivukoski Tauno: PALUU ALKUUN §§§§
239 s. Suomen Kirja 1946 F JKL
Maapallo kulkeutuu myrkylliseen pilveen, joka tappaa kaikki ihmiset. Muutama jää eloon eristettyyn pommisuojaan. Alkaa uuden etsintä ihmisettömällä planeetalla. Lopulta vain kaksi - Am ja Eeva - on jäljellä. Heistä alkanee uusi ihmissuku. Lähimetsässä pyöriskelee puoligorilla Kor, joka auttanee jatkossa, ettei ihan sukurutsaksi mene. Raportinomainen teos, joka pysyy mukavasti koossa. Oma.
117. Outsider: ATOROX MERKURIUKSESSA §§§
132 s. Kansankirja 1948 SF AV
Matka on jatkunut Merkuriukseen, alkupuoli teoksesta kuvaa planeetan tilannetta, loppupuolella heittäydytään sodankäyntiin raskaimman mukaan. Tässäpä scifielokuville haaste: Robottien kapina on siis nähty jo vuoden 1948 Atoroxissa. Lopuksi päähenkilöt onnistuvat pakenemaan sodan keskeltä, kas, Atorox siellä kuskipenkillä istuu, vaikka hänen pitäisi johtaa robottikapinaa. Selvitys lienee seuraavassa osassa teossarjaa. Oma.
118. Rannanpää Kari: SUOMALAISEN LENTÄJÄN TARINA §§
220 s. Kirja 1918 SF YV
Insinööri Kajava rustaa lentokoneen, joka modernisti käy sähkövirralla. Mainiota akkuainetta hän myös kehittää. Siinäpä nykyautoille hyvä keksintö. Lentoon lähdetään, maapalloa kierrellään. Päähenkilökertoja Eero rakastuu imelästi Ernaan. Sotahommiin siinä sivumennen joudutaan, ammuskellaan, konekin kaapataan ja erilleen joudutaan. Lentokone tuhoutuu, mutta aikansa hiihdeltyään päähenkilö tapaa takaatulen edestä rakkaimpansa ja sormukset pujotellaan sormiin. Oma.
119. Arjatsalo Arvi: AVARUUDEN KULKURI §§§
111 s. Otava 1983 SF YV
Tämä lastenkirjapa oli ihan oikeaa tieteiskirjallisuutta. Vuonna 1972 Pioneer 10 laukaisiin avaruuteen, mukanaan kullattu laatta, joka kertoo ihmiskunnasta. Nyt kirjassa saapuu vastauksena pienoisluotain päähenkilölasten radioamatöörikutsun innoittamana kotinurkan 123taakse. Mitä viestissä kerrotaan, sitä ei vielä saada selville. Oma.
120. Stout Rex: YLI KUOLLEEN RUUMIINI §§§§
293 s. Wsoy 1992 (1939) (Eila Pennanen) Sapo 362 YK
Nero sotkeentui pienenä politiikkaan ja otti Jugoslaviassa itselleen ottotyttären. Nyt tämä tytär joutuu lännessä liriin ja Wolfen pitää selvittää sotkut. Muistaakseni ottotyttärestä kerrotaan BookStudion julkaisemassa kehnossa Wolfe-teoksessa. Oma.
121. Lumiala Veli: ATOMINSÄRKIJÄ
359 s. Karisto 1947 SF RM/YK
Erittäin laaja ja sotkuinenkin teos, osaksi tieteiskirjallisuutta, osaksi ihmissuhdedraamaa. Joskus mieleen tulee rakkausromaani, joskus Jobin kirja, joskus AH:n Taisteluni. Matti Verto menettää nuoruudenrakastettunsa toiselle, sotii Talvisodassa, haavoittuu, menee sairaanhoitajansa kanssa naimisiin, hoitaja kuolee junapommituksessa, Matti lähtee Saksaan atomituhoasetta Aatulle suunnittelemaan, onnistuu kuolemansädekokeessaan, tuhoaa tulokset, pakenee ja kuolee pakomatkalla hukuttautumalla. Sujuva teos, jota en osaa pisteyttää. Oma.
122. Rautapalo-Rapp T(auno): MUSTAN KUUNARIN HARHARETKET §§
127 s. Kansankirja 1947 Poikien sininen sarja 17 F RM
Eteläiseltä jäämereltä löytyy vulkaaninen alue, tuntematon saari. Hirmuliskojakin sieltä löytyy, ja apinaihmisiä. Kummasti päähenkilön tuttavia putkahtelee maailmalla esiin mistä sattuu, ja ah niin puhdasta lempeä toki on mukana tässä lastenkirjassa. Oma.
123. Cheyney Peter: VISKI TEKEE VALLATTOMAKSI §§
282 s. Gummerus 1961 (1940) (Arto Tuovinen) Salama 94 RM
Nuorena kävin mielelläni elokuvissa Eddie Constantinea Lemmy Cautionina katsomassa. Tässä kirjassa ei Lemmyä näy, mutta tyyli on sama. Lemmy-kirjat ovat preesensissä, tämä onneksi ei. Peruskamaa. Oma.
124. Kågerman Elisabet: MATKA OMALLA VASTUULLA §§§
229 s. Gummerus 1962 (Elsemaj Hurmerinta) Salama 106 RM
Teksti muistuttaa Maria Langin alkupään tuotantoa nimiluetteloineen. Loppuselvitys hieman töksähtää, liekö hieman rotuoppiakin seassa. Kyllä nykyajan isyystutkimus on helppoa. Oma.
125. Lindell Unni: YÖSISKO §§§§
400 s. Wsoy 2006 (Päivi Kivelä) Sapo 441 RM
Sujuva teos, ehkä hieman liikaakin ihmissuhdedraamaa (Pääpoliisi usean naisen loukussa) ja naiseksi pukeutuva murhamies. Sulkeepa poliisi ratkaisevasti erään ovenkin, jotta oikeus (?) toteutuu. Oma.
126. Simenon Georges: MAIGRET JA GANGSTERIT §§§
212 s. Otava 2003 (Osmo Mäkeläinen) RM
Perus-Maigret. Amerikasta tulee gangstereita Ranskaan ja Maigret hoitaa osansa eleettömästi. Oma.
127. Hemingway Ernest: KENELLE KELLOT SOIVAT §§§§
574 s. Tammi 1944 /Tauno Tainio) YK
Täytin tämänkin sivistysaukon. Joskus pienenä muistan lukeneeni kirjasta otteita sieltä täältä. Espanjan sisällissodassa taistellaan, englantilainen vierastaistelija rakastuu rääkättyyn naiseen, valmistelee tuhotyötä ja räjäyttää francolaisten edestä sillan. Paetessaan paikalta hän menehtyy. Teos loppuu ennen kuin sota. Ja kehno loppu sodalla olikin. Oma, isältä peritty romaani, jonka sidosasun korjasin.
128. Outsider: ATOROXIN PALUU v. 2948 §§§
125 s. Kansankirja 1948 SF AV
Tässä osassa on mielikuvitusta, todella. Mukana mm. suhteellista aikaa, kuolleista herättämistä, uponnut Atlantis ja merenalainen valtakunta. Lopussa Atorox pakenee Fiina-nimisen robotin kera Suomeen tekemään pikkurobotteja. Valitettavasti ajallisesti seuraavaa teosta ei enää ilmestynyt (Tosin WHH-kirjat Atorox Neptunuksessa ja Atorox Plutossa kertovat robotista lisää). Oma.
129. Pulla Armas J.: LENTÄVÄ LAUTANEN SIEPPASI POJAT §§
176 s. Otava 1954 SF YK
Kuussa ja Marsissa pyöritään, pojat Aimo ja Pekka tekevät lapsellisia kolttosiaan ja Mars on täynnä fiksuja ja julmia muurahaisia. Vaisuhko tarina tämä on Ryhmyn ja Romppaisen tekijältä. Oma.
130. Karumo Veikko: OLENKO MINÄ NYT KUUSSA? §§§§
163 s. Suomen Kirja 1944 F YV
Suorastaan riemukas kirja Metculuksesta ja koira Naxuksesa, jotka lähtevät muinaisesta Rooman valtakunnasta laitteellaan kohti Kuuta. Kuuhun ei päästä, vaan ajallisesti Maassa yhä eteenpäin, kunnes monen pysähdyksen jälkeen viimein ollaan vuodessa 1940. Siitäkin Metculus poistuu ilmaan aluksellaan Naxuksen kanssa, ehkä he nyt ovat jo perillä Kuussa. Oma.
131. Outsider: ATOROX, IHMISTEN VALTIAS §§
125 s. Mantere 1947 SF AV/AK
Ensimmäinen Atorox-kirja, gangsterikertomus, jossa Atorox esitellään. Seuraavat viisi Atoroxia muodostavat avaruusodysseian, ja kustantajakin on toinen, Kansankirja. Seuraaviin osiin verrattuna tämä on tylsä. Oma.
132. Barne Oswald: KUUN KAIVOKSET §§
148 s. Kustannustalo 1957 SF YV
Heporaudan pojat ovat kirjoittaneet oikein kuvitetun kuuseikkailun. Kuusta löytyy vieraan planeetan asukkaiden kaivostoimintaa. Alukset räjähtelevät ja suru on jo puserossa. Ennen tukehtumiskuolemaa muukalaiset sentään kuljettavat lentävällä lautasellaan pari henkiinjäänyttä maan ihmistä - joukossa tri Korpisuo - takaisin maahan. Oma.
133. Gulik Robert van: YKSI KAKSI KOLME - KUOLEMA §§
218 s. Wsoy 1978 (Kristiina Rikman) Sapo 219 YK
Muinaiseen Kiinaan kirjoitettu kertomus tuomari Deestä. Murhia tehdään, ratkaisu löydetään. Rutto riehuu ja posliiniesineitä rikotaan. Ladatuilla hihoilla (ladattu rautakuulilla eikä patruunoilla) saadaan tuhoa aikaan. Oma.
134. Karilas Tauno: ATOMIPOMMI RÄJÄHTÄÄ §
127 s. Mantere 1946 SF AK
Toisen maailmansodan jälkeen Bikinin atolleilla kokeillaan atomipommeja. Sinnepä purjehtivat myös nuoret aarteenetsijät, ja löytävät aarteen lisäksi salakavalia roistoja, jotka pyrkivät saamaan haltuunsa tuhoaseen. Sukellusveneilläkin ajellaan - joka poikahan sellaista osaa kuljettaa - ja lopuksi pamahtaa komeasti. Roistojen saari tuhotaan ja siunattu rauha maapallolla alkaa. Teoksen toinen, uusittu painos Maapallo vaarassa löytyy myös minun hyllystäni. Nopealla vilkaisulla en eroja teoksista löytänyt. Oma.
135. Kauppinen Toivo: SEIKKAILU KADONNEESSA KAUPUNGISSA §§
102 s. Karisto 1947 F AV
Tarunomainen Vinetan kaupunki on vajonnut Itämereen ja nousee näkyville päiväksi kerran sadassa vuodessa. Tähän myyttiin perustuu tämä teos. Pojat purjehtivat oikeaan aikaan paikalle ja joutuvat selkkauksiin. Toki pelastutaan, mutta juoni ontuu. Oma.
136. Penny Louise: NAIVISTIN KUOLEMA §§
368 s. Wsoy 2008 (Raimo Salminen) Sapo 447 TAL
Hieman liian pitkä, kirjailijan omia mielipiteitä maailman asioista olisi voinut karsia. Tärkeimmän ratkaisuvihjeen keksin paljon ennen poliiseja. Jotain viehättävääkin tekstissä silti oli. Luettu Tallinnanmatkalla. Oma.
137. Westlake Donald E.: IHMISRYÖSTÖN KÄSIKIRJA §§§
208 s. Wsoy 1994 2.p (Kalevi Nyytäjä) Sapo 193 YK
Huumoripitoinen kertomus mokailevasta rikollisjoukkueesta, joka kidnappaa yliälykkään kaksitoistavuotiaan pojan. Sotkuhan siitä syntyy. Kukaan ei kuole eikä muutakaan todella pahaa tapahdu. Oma.
138. Heinimäki Jaakko: PYHÄ NAURU §§§§
186 s. Like 2003 3.p YK
Hersyvää huumoria yleensä liian vakavina pidetyistä asioista. Pappi ja toimittaja Heinimäki löytää hymyiltävää jopa Jobin kirjasta pääsiäisestä puhumattakaan. Rienauksesta ei ole kysymys. Oma.
139. Kukkonen Jussi: ATOMIMIILUN SALAISUUS §§§
175 s. Karisto 1955 SF YV
Tämä kirja pitäisi lähettää Arevalle. Jostain päin Lappia löytyy uraania. Pari poikaa kalastelee setänsä luona metsäkämpällä joen varrella. Sielläpä alkaa vilske käydä. Tietä rakennetaan, kaivos avataan ja atomivoimalaa aletaan rakentaa. Toki tuhmat vakoojat yrittävät urkkia salaisuuksia, mutta pitkän nenän saavat. Seuraavana kesänä atomivoimala on valmis ja alkaa tuottaa sähköä. Sujuvatekstinen kirja ei ole niitä luonnonsuojelun perusteoksia. Oma.
140. Penttilä Simo: KOHTALONI KOLME NAISTA §§
260 s. Otava 1950 RM/YK
Olen tämän ennenkin lukenut. Nyt vanhempana putosin reestä muutaman kerran. Tyypillistä Penttilää tämä lauserakenteiltaan on, T. J. A. Heikkilä tuli usein mieleen. On roistoja - jaa. ei muita taida ollakaan. Ja kauniita naisia. Oma.
141. Haakana Veikko O.: LUOLAMIEHEN POJAT §§§
183 s. Valistus 1957 PF RM
Huolella tehty paleofiktio, jossa mukana oikeaa asiatekstiä maailmankausista. Poikien vanhemmat (myös luolanainen!) kuolevat, pojat lähtevät liikkeelle hakemaan tulta tulivuoresta ja matkalla osuvat vesikansan pariin. Oma.
142. Gardner Erle Stanley: KLEPTOMAANIN JÄLJET §§§
275 s. Gummerus 1944 (Viljo Kajava, ei mainittu teoksessa) RM
Nuorena (alle 70) arvelin Perry Masonin olevan taitava asianajaja. Totuus on kuitenkin, että vastustavat syyttäjätahot ovat pölkkypäitä ja lisäksi sattumalla on liikaa sanomista asioihin. Silti vetävää ammattimiehen tekstiä. Oma.
143. Innes Hammond: KAUHUJEN TUNNELI §§§§
246 s. Nide 1953 (Risto Kalliomaa) RM
Vauhtia riittää. Sotaa pakeneva päähenkilö salakuljetetaan Cornwalliin syntymäseudulleen. Kaivoksissa kaivellaan, salakujetustunnelia valmistellaan ja rakkauttakin herätellään. Klaustrofobiakorttia käytetään, ja vesi tulvahtaa tunneleihin. Lopussa kuollaan urakalla ja nuoripari purjehtii kohti onnelaansa. Oma.
144. Nora Martti: SÄTEILEVÄN SALAISUUDEN VARTIJAT §
175 s. Valistus 1956 YV
Iljettävä metsästyskirja, johon on sekoitettu uraaninetsintää ja roistoja. Ainoa mielenkiintoinen asia - Liekon luola - on saanut tilaa lyhyen luvun verran. Ammutaan, sidotaan, lenokoneella huristetaan ja roisto saadaan linnaan. Teos poistuu fantasiahyllystä ja -luettelosta. Oma.
145. Harju Antero: XARDONIA-SAARISTON SALAISUUS §§§
239 s. Otava 1955 SF AV
Seikkailujen maailma-sarjan mainio nuortenkirja. Tyynellä valtamerellä on Maapallon älymystön salattu tutkimussaaristo, jossa elämä luistaa mallikkaasti. Kari huuhtoutuu laivalta mereen ja kelluu saarille, kunnostautuu siellä ja pääsee kansalaiseksi. Avaruushissiäkin käytetään, tosin ei kerrota, miten 5 km:n korkeudessa oleva tutkimusasema pysyy ilmassa. Kari toimii neuvokkaasti muiden poikien kera tulivuorenpurkauksen aikana ja pääsee palkinnoksi tutustumaan Antarktiksella olevaan jääasemaan. Sieltäpä lennähtävät vielä Kuuhunkin, jossa tapahtuu lisää seikkailuja. Kirjan viimeiset sivut ovat varovaista psykosofista, ei uskonnollista, paatosta. Oma.
146. Sankari Annikki: PUNAISET MAARIANKÄMMEKÄT §§§§
423 s. Wsoy 1948 2.p YK
Maaseutuelämää tässä elävästi kuvataan. On syntymää, kuolemaa, petosta, itsemurhia, tappo ja pajon muuta. Läheltä hipoo, ettei mene lässytyksen puolelle. Kirja pitää lukea ajankuvauksena. Päähenkilö on vahva nainen ja lopussa peipponen laulaa sydämensä pohjasta kohti aurinkoa. Oma.
147. Niskanen Mikko: VAIKEA ROOLI §§§
169 s. Kirjayhtymä 1971 (Toim. Ea Rahikainen) AK
Ihmeen katkera tilitys Niskasen elokuvaurasta. Saattaa ollakin, että hänen filmintekemistään hankaloitettiin monelta viralliselta taholta. Komeita elokuvia silti mies jätti jälkeensä. Kaikki tärkeimmät kuvat oli jo tehty, kun tämä elämäkerta valmistui. Oma.
148. Harjulehto Seppo: AVARUUSLENTÄJÄN ARVOITUS §
128 s. Otava 1987 F AV
Suomalaispoika joutuu tulvaan, pelastautuu lautalle jolla lipuu myös amerikkalainen avaruuslentäjä. Lentäjä kertoo matkastaan kuuhun ja olennoista ja rakennelmista, joita hän siellä näki. Koska tiedot ovat salaisia, turvamiehet ajavat lentäjää takaa. Suomalaispoika karkaa paikalta ja palaa kotiinsa. Typerä juttu. Oma.
149. Eräs Antti (Leo Pesonen): KAUKOKUVASTIN §
99 s. Wsoy 1931 F YV
Näytelmämuotoinen opus (Jooseppi Puustisen ihmeellinen seikkailu), pahimman lajin "mutta sitten heräsin"-teos. Puustinen näkee unta tulevaisuudesta, jolloin naiset ovat ottaneet miehistä ylivallan, miehet elelevät vihtoreina. Liekö aikoinaan ollut huvittava tekele. Parasta komea kullanvärinen kansi. Olkoon fantasiahyllyssä. Oma.
150. Paasilinna Arto: MAAILMAN PARAS KYLÄ §§§§
322 s. Wsoy 1992 F YK
Erittäin sujuva teos Kainuun korvesta, jonne Eemeli Toropainen rakentaa kirkon ukkinsa, monen kirkon polttajan Asserin toiveiden mukaan. Kirkon ympärille muodostuu yhteisö, joka elää omien normiensa mukaan. Muu maailma rappeutuu, mutta tämä kylä kasvaa ja voimistuu. Paitsi paras, kylä lie pian ainoa. Paasilinnan kirjoissa ei onneksi ole "särmää", vaan asiat sujuvat luonnikkaasti. Oma.
151. Vuorinen Pekka: AVARUUDEN SEIKKAILIJAT §§
118 s. Karisto 1951 SF YV
Noin kymmenvuotiaille tarkoitettu scifi-kirja. Ihmeellisiä avaruuteenlähtövalmisteluja, outoja käsityksiä gravitaatiosta, kuten yleensäkin tämän aikakauden scifissä. Elämää Kuussa ja Marsissa, jopa Saturnukselta ammuskellaan Marsiin ohjuksia. Jännitystä lapsille: Ammutaan sädetykeillä toisten avaruusalukset miehistöineen säpäleiksi. Tekijä lääketieteen professori, vuodesta 1974 Vuoria. Oma.
152. Haarikko Harri: KIRJAT 2017
Whh 269, 2017 YK
Perinteisesti liitän mukaan lukupäiväkirjaani HH:n lukupäiväkirjan, joka on ihan oivallista luettavaa, paitsi mielenkiintoista, myös kirjallisesti eheää. Oma, tekijältä saatu.
153. Tahkolahti Niilo: WAN-KING, TAHTONSA HERRA §
131 s. Kansankirja 1947 AV
Tapahtuu kaukana tulevaisuudessa, eli 2007. Pojat lentelevät omilla lentopyörillään. Wan-King joukkosuggestoi ihmisiä ja on kehittänyt nuorennusjuoman. Rehtorin tyttö kaapataan, miksi lie. Paha setä yrittää saada nuorennuskeinon selville, mutta pojatpa ottavat pahulaisen hengiltä. Rehtori siitä hyvästä pojille ripustaa mitalit kaulaan. Oma.
154. TULEN SYNTY (Sibeliusten kirjeenvaihtoa 1892 - 1904) §§§
351 s. SKS 2003 (Toim. SuviSirkku Talas) YK
Kovin hellittelevää on alkukirjeenvaihto, etten sanoisi lapsellisen lässyttävää. Vasta myöhemmissä muutamassa Ainon kirjeessä on moitteen sanoja Jannen "viftaamisesta".
Mitään Jannen sävellystyöhön lisätietoa antavaa en teoksesta löytänyt. Oma.
155. Quentin Patrick: SYYLLISYYDEN VARJO §§§
281 s. Gummerus 1959 (Mauri Sariola) Salama 67 YK
Mies, vaimo, tytärpuoli sulhasineen, miehen rakastajatar, tytärpuolen rakastaja. Murha. Mutta kuka veti liipaisimesta? Selviäähän tuo lopuksi. Miten lie ihmissuhteille kävi jälkeenpäin, kun rakastajatar oli murhaaja, rakastaja murhattu ja kaikkien suhteet sekaisin. Oma.
156. Tierna Jaakko: KUU ITKEE VERTA §§§
240 s. Aura 1947 YV/YK
Salanimen takana Tuuri Heporauta. Eräänlainen poliisiromaani tämä on, mutta taustalla pyörii nuoruuslääke, jota kolmen henkilön on ruiskeina otettava noin viikon välein. Mukaan sekaantuvat taiteilija, ihmemaali, sanomalehtimies, poliisi, nuoripari ja pärepihdit. Siitäpä soppa syntyy. Lääke loppuu ja nautiskelijamurhaajat vanhevat hetkessä sata vuotta ja kuolevat pois. Sujuva ja ihmeen viihdyttävä teos. Oma.
157. Hurtta Boris: OPTIMISTIN OIKOTIE
WHH 195 2017 YK
Boriksen lukupäiväkirja. Uhkailee mokoma, että olisi kaikkien aikojen viimeinen. Toivon mukaan uhkaus ei realisoidu. Syvästi asiantuntevaa analysointia erittäin erilaisilta kirjallisuudenaloilta. Mukana levyasiaa ja matkantekoa. Oma.
158. Engström T. A.: AVARUUSPALLO §§
159 s. Taikajousi 1969 2.p AV
Takasivulla: "..sekoitus seikkailuhenkeä ja todellista tietoa." Tieto on trump-luokkaa (ei päätä eikä häntää), mutta seikkailuhenkeä löytyy. Avaruuspallolla kuljeskellaan, pohditaan kehnosti aineen saloja ja tavataan älyllisiä fiksuja olentoja. Eipähän sodita, josta tuo toinen täplä. Oma.
159. Zafon Carlos Ruiz: HENKIEN LABYRINTTI §§§§§
960 s. Otava 2016 (Antero Tiittula) YK/AK
Unohdettujen kirjojen hautausmaa-sarjan komea loppu. Langat solmitaan. Tosin en kunnolla kaikkea edellisistä osista muista, vanha höperö, mutta ei näin paksua kirjaa saa vajaassa viikossa luettua, ellei se tarraa lukijaan kiinni. Neliosaisen sarjan toiseksi paras teos. Ykkönen voitti, tämä on toinen ja kolmas osa kolmas. Kakkososasta en pitänyt ollenkaan, vaikka kahteen kertaan sen luin. Kirjastosta.
160. Tulimaa Ilmari: LUMOTTU MAA §
147 s. Kirja 1924 YV
Uniseikkailu, joka saa pysyä fantasiahyllyssä. Reino nukahtaa luolaan sisarensa Ainon kera ja siirtyy kallion sisään lumottuun maahan, missä elo on ihanaa, raamattua luetaan ja paholaisia vastaan taistellaan. Kovin on jumalista meno. No, herätään siitä sitten, ja unta oli nähty oikeasta tyttöystävästä, joka ilmestyy paikalle. Oma.
161. Huovinen Pentti: HAMSTERIT §§§§
n. 120 s. Wsoy 1984 10.p AK/YK (Kootut teokset III)
Onhan tämä vaan niin mainio kirja. Ikävä kyllä Esko Salmisen ja Aapo Vilhusen hahmot (Tv-elokuva) estävät oman mielikuvan tekemisen tekstin mukaan. Köyhä Hamsteri toteuttaa talvivarastohaaveensa varakkaan Rurikin kautta. Ja talvi on ihanaa aikaa. (Hah) Oma.
162. Topelius Z: MAAMME KIRJA
464 s. Edlund 1897 (1875) 14.p YK
Teksesta on otettu ainakin 60 painosta. Tallinnasta ostamassani kappaleessa noin puolet tekstistä on fraktuuraa, kaikesta päätellen alkuperäistä, ja loppu on kait uusittua. Meillä on myös 47. painos, ja tekstiä on nopeasti vilkaisten muuteltu ajan tasalle. Kovin uskonnollista on teksti, tietoa on melko paljon, historiapuoli kuvaa lähinnä erilaisia sotahommia. Kaunokirjallista tekstiä edustavat lähinnä muutamat sadut ja tarinat, selostetut otteet Kalevalasta sekä runot, jotka ovat isänmaallisia tai virsitekstejä. Oma.
163. Engström T. A.: AVARUUSPALLON PALUU §§
160 s. Taikajousi 1972 AV
Fysiikka on pielessä ylivalonnopeuksineen ja palloa kuljettavine radioaaltoineen. Kaitpa tämä lapsosille on ollut jännittävää luettavaa. Salskeilla liki alastomilla nuorukaisvartaloilla on outo sijansa tekstissä. Loppuun tekijä on jättänyt varan jatko-osille, joita ei kuitenkaan tullut. Oma.
164. Vuotila Iikka: PALJON HALTIJAKSI §§§
451 s. Gummerus 1965 AK/YK
Luterilaisen papin elämää luterilaisen papin kirjoittamana. Tarkoitus lie kertoa, että pappikin on ihminen. Osittain teksti on hyvinkin mielenkiintoista, papin työ tulee tutuksi. Mies ei kohtele vaimoaan asiallisesti, ja hieman hulluuttakin pilkahtaa. Oma.
165. Arkkipiispa Paavali: USKON PIDOT
119 s. Wsoy 1986 AK
Opas- ja selvityskirja ortodoksisesta liturgiasta. Ortodoksinen perusteos, jonka sain käsiini vasta nyt. Toki tunnen kaiken ennestään, mutta kirkkoon liittyessäni parikymmentä vuotta sitten tästä olisi ollut suuri apu. Oma.
166. Lydecken Arvid: TÄHTIMAAILMASSA §§§
132 s. Otava 1912 AV
Alussa kertomukset Tähtitaivas, Rintatähdet ja Tähtisatu ilosta, sitten pitempi novelli Tähtien tarhoissa. Viimeinen sijoittuu vuoteen 2140. Tulevaisuutta on kuvattu melkoisen kekseliäästi, niiden tietojen varassa, mitä ihmisillä sata vuotta sitten on ollut. Marsissa elää ihmismäinen rotu, jonka elinolot muuttuvat kelvottomiksi. Lähettävät ryökäleet Tellukselle retkikunnan tarkkailemaan tilannetta. Eipäs soditakaan, yhteisymmärrys syntyy ja pitemmälle kehittyneet marsilaiset muuttavat maapallolle elämään sovussa ihmisten kanssa. No jaa, kaikki siirtolaiset mahtuvat Malmin lentokentälle, joten ei ollut kyse valtavasta maahanmuutosta. Oma.
167. Christie Agatha: SEITSEMÄN KELLON SALAISUUS §§
272 s. Wsoy ? (Bon) (Helena Luho) YK
Niin paljon oli sakkia, että menin henkilöissä sekaisin. Luen mieluummin Poirot- tai Marple-Agathoita. Syyllinen sentään selvisi, eikä yllätyksiä puuttunut. Oma.
168. Karhumies R.A.: KUUSI KADONNUTTA PÄIVÄÄ §§§
149 s. Valistus 1968 YV
Bärmanin pariskunta on kehitellyt ihan mukavan nuorten scifin, jossa ei sotaan heittäydytä, vaikka marsilaisten kanssa puuhaillaan. Lentävät lautaset tulevat selvitetyiksi, ja lopuksi Kalevin muisti pyyhitään tyhjäksi. Siksi päivät katosivat ja kotiväki oli huolissaan. Oma.
169. Sariola Mauri: SEIDAN SILMÄ §§§
166 s. Gummerus 1978 YK
Tyypillinen Susikoski-kertomus, jota oli mukava lukea ja josta ei jälkeä mieleen jäänyt. Vasco da Gamallakin aikanaan ollit timantti kulkeutuu Lapin erämaahan seidan silmäksi, ja pari jätkämiestä löytää sen. Murhakin tehdään, mutta toki Susikoski syyllisen löytää. Timantin lopullinen kohtalo jää avoimeksi, eikä pidätystäkään ehditä tehdä ennen kuin kirja loppuu. Oma.
170. Päätalo Kalle: TUULESSA JA TUISKUSSA §§§
671 s. Gummerus 1981 RM/YK
Juuret Iijoen törmässä-sarjan yhdestoista teos. Kallen tarina jatkuu. Mies pääsee toipumislomalle, kokee kaikenlaista ja sairastuu kuppaan, jonka hoito ei ole yhtä yksinkertaista kuin nykyään (tietääkseni, ei ole kokemusta). Kalle hoitaa Siiranmäen vankisiirtolan muonituspuolta, kunnes jatkosota loppuu. Naimisiinkin mies menee. Siirryn seuraavaan osaan Tammerkosken sillalla. Oma.
171. Huovinen Veikko: SIINTÄVÄT VUORET §§§
n. 100 s. Wsoy 1984 10.p (Kootut teokset III) AK
Jossain pohjoisessa poika saattaa tytön siintävien vuorten toiselle puolelle. Matka kestää kolme päivää. Reissu on asiallinen, ja poika huomaa, että haaveet latistuvat täyttyessään. Oma.
172. Salovuori Sakari: TUNTURI-JOONAS JA IHMEAINE §
68 s. Kuva ja sana 1960 YV
Insinööri on keksinyt näkymättömäksi tekevän ihmeaineen. Miksi, se ei selviä. Kirjan ainoa tavoite on levittää pojille uskon sanomaa. Tietynlaiset ihmiset ovat taatusti ostaneet pojanviikareille innoissaan tätä teosta. Hyvää on yritys puolustaa vammaisten oikeutta elämään. Lopuksi onneksi hävittävät ainepullonsa. Oma.
173. Christie Agatha: ROUVA MCGINTY ON KUOLLUT §§§
223 s. Wsoy 1979 3.p (Eva Siikarla) Sapo 147 YK
Poirot järjestää kuolemaantuomitun miehen vapaaksi ennen kuin köysi heilahtaa. Täysihoitolassa saa kelvotonta ruokaa ja sokerileikkurillakin onnistuu murhan tekemään. Oma, meidän kolmassadas Sapomme.
174 Jyläskoski Into: MARSIN RADIOLENTÄJÄT §§§
163 s. Valistus 1955 AV
Lentävät lautaset sieppaavat kolme nuorta ihmistä Himalajalla sijaitsevaan tukikohtaansa. Heidät koulutetaan ryöstämään laivoista tavarat ja raaka-aineet. Heikot marsilaiset teettävät maaorjillaan raskaat työt ja valvovat itse toimintoja radiotykeillään. Lopulta nuoret onnistuvat pakenemaan ihmisten pariin. Ehkä heitä ei uskota, niin pitkälle kertomus ei yllä. Ihme kumma, näillä eväillä on aikaansaatu ihan reipas kertomus. Oma.
175. Hirvas Harri: MAAILMANKELLO LYÖ 12 §§§
201 s. Karisto 1951 YK
Dystopiakertomus, jonka alusta mieleen tuli jopa McCarthyn Tie. No, on tämä lapsellisempi, vaikka onkin aikuisille kirjoitettu. Ihmiskunta käy atomisodan, muutamat jäävät henkiin ja yrittävät aloittaa uudelleen tyhjästä. Pahat jengit sortavat normaalielämään pyrkiviä. Lisäksi mutatoituneet valtavat kärpäset narskivat hampaillaan (!!) ihmisiä hengiltä ja pistelevät suihinsa. McGarthyn Tie päättyy meren rannalle, tässäpä noustaan ennen testaamattomaan rakettiin ja hurautetaan sattumalta Venukseen. Venus tuntuu olevan viehko paikka. Oma.